Avoin yhtiö

Avoimessa yhtiössä voi olla kaksi tai useampia yhtiömiehiä, jotka harjoittavat yhteisesti elinkeinotoimintaa yhtiösopimuksen perusteella. Yksi yhtiömies ei siis voi perustaa yksin avointa yhtiötä. Jos osakkaiden määrä myöhemmin esimerkiksi toisen/useamman osakkaan erotessa tai vaikkapa kuollessa laskee yhteen yhtiömieheen, ei yhtiö voi toimia avoimena yhtiönä kuin korkeintaan vuoden ajan. Mikäli toista tai useampia osakkaita ei vuoden kuluessa liity yhtiöön, se muuttuu yksityiseksi toiminimeksi. Vähintään yhdellä vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella. Tai vaihtoehtoisesti kotipaikka, jos yhtiömies on yritys.

Yhtiömiehenä voi toimia niin luonnollinen täysivaltainen henkilö tai oikeushenkilö (esim. yritys.) Alaikäinen luonnollinen henkilö voi olla avoimen yhtiön osakkaana vain yhdessä holhoojansa kanssa. Tällöin molemmat, sekä holhooja että alaikäinen itse ovat vastuussa alaikäisen henkilön toimista. Holhoojalla on myös oltava maistraatin lupa toimiakseen alaikäisen edunvalvojana. Lupa on liitettävä perustamisilmoitukseen.

Avoimen yhtiön toiminnalla on oltava taloudellinen ajallisesti jatkuva tarkoitus. Avoimen yhtiön perustamista esimerkiksi jonkin lyhyen hankkeen ajaksi, jossa jokainen yhtiömies toimii omaan lukuunsa itsenäisesti, ei ole tähän mennessä verotuksessa hyväksytty. Tällöin yhtiön perustaminen on päädytty peruuttamaan.

Yhtiösopimus

Yhtiösopimus voi olla kokonaisuutena melko vapaamuotoinen, mutta se on aina kuitenkin syytä tehdä kirjallisesti. Yhtiösopimuksessa yleisesti sovitaan yhtiön toiminnan tavoitteista ja kunkin yhtiömiehen velvollisuuksista ja vastuista. Myös laissa on sopimusta täydentäviä avoimia yhtiöitä koskevia säännöksiä. Yhtiösopimuksesta laaditaan useampia kappaleita, yksi jokaiselle yhtiömiehelle ja yksi kaupparekisteriin. Yhtiösopimuksessa on oltava kaikkien yhtiömiesten allekirjoitukset. Yhtiösopimukseen on syytä merkitä seuraavat asiat:

– yhtiön toimiala

– yhtiön toiminimi

– kaikkien yhtiökumppanien nimet, kotipaikat sekä kansalaisuudet

– yhtiön kotipaikka

– yhtiömiesten panosten laatu ja suuruus

– tilikausi

Yllä mainittujen lisäksi voidaan yhtiösopimuksessa mainita myös

– tilintarkastajat

– yhtiön voiton ja tappion jakamissäännöt

– yhtiömiesten keskinäinen työnjako

– yhtiökauden pituus, jos yhtiö on vain määräaikainen

– toimitusjohtaja

– yhtiösopimuksen irtisanoutumiskäytänteet ja irtisanoutumisesta mahdollisesti syntyvän lunastuksen käytänteet

– seuraukset, joita yhtiömiehen kuolema aiheuttaa

– sopimuksen purkamismenettely

Avoin yhtiö on ilmoitettava kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Myös Verohallinnolle on tehtävä ilmoitus. Avoin yhtiö ei synny ennen kuin yhtiö rekisteröidään kaupparekisteriin. Kaupparekisterin käsittelymaksu on avoimen yhtiön kohdalla 240€, joka on maksettava etukäteen. Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi 3 kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Perustamisilmoituksen mukana on toimitettava yhtiösopimus ja todistus käsittelymaksun maksamisesta. Rekisteröintivaatimus koskee myös ennen vuotta 2016 perustettuja avoimia yhtiöitä. Nämä aiemmin perustetut yhtiöt on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään 31.12.2017 tai yhtiö katsotaan purkautuneeksi. Myös yhtiösopimuksen muuttamista koskeva päätös on ilmoitettava viivytyksettä kaupparekisteriin. Päätöstä ei saa laittaa täytäntöön tai toteutukseen ennen kuin se on rekisteröity.

Toiminimi

Avoimen yhtiön toiminimessä on oltava sanat ”avoin yhtiö” tai siitä tulee muilla tavoin käydä ilmi sen yhtiömuoto. Esimerkiksi yhtiömiesten sukunimet voidaan hyväksyä avoimen yhtiön tunnukseksi, jolloin suoraa ilmaisua ”avoin yhtiö” ei enää erikseen tarvita. Lyhennystä ”ay” taas puolestaan ei voida hyväksyä kaupparekisteriin. Toiminimi voi sisältää yhden tai useamman yhtiömiehen sukunimen, mutta ei kenenkään ulkopuolisen henkilön sukunimeä. Toiminimen ohella on mahdollista käyttää myös muuta niin sanottua tunnusta, mutta sitä ei voi rekisteröidä eikä tätä kautta saada tunnukseen yksinoikeutta. Yksinoikeus tunnukselle voidaan saavuttaa siis vain vakiintuneen käytön kautta.

Pääoma, velkavastuu ja velvoitteet

Pääoma avoimessa yhtiössä muodostuu yhtiömiesten yhtiöön sijoittamista panoksista. Panokset voivat olla eri suuruisia ja – laatuisia. Yhtiömies voi siis sijoittaa yhtiöön joko rahaa, tavaraa tai vaikkapa pelkän työpanoksensa. Yhtiön pääoma on yhtiömiesten vapaassa käytössä. Yhtiöstä nostetut varat voidaan kirjanpidossa käsitellä voitonjakona, oman pääoman palautuksena, yksityisottona tai osakaslainana. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ovat kuitenkin myös rajattomasti vastuussa yhtiön veloista ja muista velvoitteista, ettei yhtiö joudu selvitystilaan, vaikka niin sanottu oma pääoma menisi miinukselle.

Käytännössä siis yhtiömiesten vastuu suhteessa ulkopuoliseen tahoon on rajatonta, henkilökohtaista ja omavelkaista. Yhtiömiesten on mahdollista sopia omasta keskinäisestä vastuunjaostaan, mutta suhteessa ulkopuoliseen tahoon kukin vastaa kuitenkin periaatteessa kaikesta yksin. Täten velkojalla on oikeus periä saataviaan keltä tahansa yhtiömieheltä henkilökohtaisesti, jos yhtiö ei ole velkomisvaatimuksesta huolimatta maksanut velkojan saatavia. Tällaisessa tilanteessa voidaan yhtiömiehen henkilökohtaista omaisuutta käyttää velan maksuun. Avoimen yhtiön omaisuus on kuitenkin erillistä sillä tavoin, että osakkaan henkilökohtaisista varoista ei voida ulosmitata yhtiön omaisuutta vaan ainoastaan yhtiömiehen oma yhtiöosuus. Yhtiöstä eronnut yhtiömies ei eroamisellaan vapaudu hänen yhtiössä viettämänsä ajan osalta syntyneistä vastuista ja velvoitteista suhteessa ulkopuolisiin tahoihin. Hänen vastuunsa mahdollisista uusista velvoitteista ja veloista päättyy siihen, kun ero ilmoitetaan yhtiökumppaneille tai kun se merkitään kaupparekisteriin. Uusi yhtiömies joutuu toisaalta myös vastuuseen yhtiön vanhoista velvoitteista, vaikkei hän olisikaan ollut mukana sinä aikana, kun ne ovat ilmenneet.

Hallinto ja päätöksenteko

Jokaisella avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oikeus itsenäisesti päättää yhtiötä koskevista seikoista ja asioista. Yhtiömiehen vastuulla on myös hoitaa näitä samoja asioita henkilökohtaisesti. Yhtiömies ei voi valtuuttaa tai palkata jotakuta ulkopuolista toimimaan puolestansa.

Yhtiösopimuksessa määritellyn toimialan ulkopuolelle kuuluviin toimiin tarvitaan jokaisen yhtiömiehen suostumus. Yhtiösopimus voi pitää sisällään sääntöjä, jonka mukaan joihinkin päätöksiin tarvitaan esimerkiksi enemmistön hyväksyntä tai täysin yksimielinen päätös. Itsenäinen toimintaoikeus vaikuttaa merkittävästi muiden yhtiömiesten vastuuseen, ja siitä syystä on toisilla yhtiömiehillä niin kutsuttu kielto-oikeus. Kielto-oikeus voi määritellä yksittäisiä toimia tai tilanteita, mutta se voi koskea myös kaikkea yhtiömiehen toimintaa.

Kaikilla yhtiömiehillä on lainmukainen oikeus saada korvaus yhtiöltä yhtiön asioiden hoitamisesta aiheutuneista kuluista. Usein yhtiömiehet nostavat yhtiöstä palkkaa ja saavat osan tuloksesta voitonjakona. Palkan ja työpanoksen suuruudesta voidaan sopia yhtiösopimuksessa tai vaihtoehtoisesti yhtiömiehillä voi olla myös työsopimuksen luonteinen sopimus yhtiönsä kanssa.

Kokonaisuudessaan avoimen yhtiön tarkoitus on siis yhtiömiesten yhteisen taloudellisen päämäärän tavoittelu. Jokaisen yhtiömiehen tulee noudattaa tätä tavoitteesta tulevaa lojaalisuusperiaatetta niin, ettei hän tarkoituksella ryhdy kilpailemaan tämän yhtiönsä kanssa muussa yhtiön ulkopuolisessa toiminnassaan. Kuitenkin toisten yhtiömiesten luvalla sekin on mahdollista.

Yhtiöosuuden luovutus

Yhtiömies ei voi luovuttaa yhtiöosuuttaan toiselle henkilölle ilman kaikkien muiden yhtiömiesten lupaa tai yhtiösopimuksessa mahdollisesti mainittujen luovutusta koskevien ehtojen täyttymistä. Osuus voidaan kuitenkin ulosmitata ja pantata. Ulosmittaus voi mahdollisesti johtaa yhtiösopimuksen purkautumiseen. Pantinsaajalla taas on lähinnä oikeus mahdolliseen voitonjako-osuuteen. Panttauksella ei pantinsaajalle voida siirtää mahdollisuutta osallistua yhtiön asioiden hoitamiseen. Yhtiösopimuksessa voidaan tarvittaessa sopia yhtiöosuuden lunastamisoikeudesta tai velvollisuudesta tietyissä tarkemmin määritellyissä tilanteissa. Tällaiset määräykset usein helpottavat niin yhtiön kuin myös osuudestaan luopuvan osakkaan asemaa silloin, kun yhteistoiminnan edellytykset ovat rauenneet. Tällöin yhtiö voi jatkaa toimintaansa normaalisti ja luopuva yhtiömies saada osuutensa ilman, että yhtiö puretaan.

etasku-kuitit-600x150

Leave A Response

* Denotes Required Field