Domainin rekisteröinti

Domainin rekisteröinti

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Zoner Oy:n kanssa. Zoner on kotimainen hosting-palveluita tarjoava yritys, jonka kautta saa verkkotunnukset, WordPress-optimoidut palvelimet, webhotellit ja sähköpostit.

Yksi tärkeistä yrityksen nimen valintaan liittyvistä toimenpiteistä on myös sopivan verkkotunnuksen eli domain-osoitteen rekisteröinti.

Mitä domain tarkoittaa?

Domain tai verkkotunnus on osoite, jolla käyttäjät löytävät verkkosivustosi tai sähköpostipalvelusi internetissä. Se on osa URL-osoitetta, joka näytetään selaimen osoitekentässä kun käyttäjät vierailevat sivustolla. Esimerkiksi ”www.esimerkki.fi” on verkkotunnus.

Verkkotunnus voi sisältää kirjaimia, numeroita ja joitakin erikoismerkkejä, mutta tyypillisesti ne koostuvat yrityksen, organisaation tai henkilön nimestä tai jostakin, joka viittaa verkkosivuston sisältöön tai tarkoitukseen.

Verkkotunnuksella on tärkeä rooli brändäyksessä ja se voi vaikuttaa yrityksen näkyvyyteen internetissä. Siksi on tärkeää valita verkkotunnus, joka on merkityksellinen, helposti muistettavissa ja sopii yrityksen tai sivuston imagoon. Verkkotunnuksen rekisteröinti suoritetaan erityisten verkkotunnuspalveluiden kautta, ja se on usein maksettava palvelu.

Kuinka domainrekisteröinti toimii?

Domainin rekisteröinti toimii hyvin samaan tapaan kuin esimerkiksi erilaiset tavaramerkkirekisteröinnit. Halutusta vapaasta osoitteesta maksetaan tietty summa, jolla sen saa käyttöönsä sovituksi ajaksi. Usein esimerkiksi yhden vuoden jaksoissa. Rekisteröinnin saa lähtökohtaisesti aina uusittua, eli osoite on käytössäsi niin kauan kuin huolehdit sen maksuista valitsemallesi palveluntarjoajalle. Valittua palveluntarjoajaa voi myös vaihtaa aina tarvittaessa.

Varaa haluttu nimi ajoissa

Hyvä ohje on varata haluttu domain jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen yrityksen perustamispapereiden jättämistä.

Verkkotunnusten rekisteröinti onnistuu lähes kaikissa tapauksissa sekä yksityishenkilönä että yrityksenä, eli mitään tarvetta odotella esimerkiksi kaupparekisterihakemuksen hyväksyntää ei ole. Yksi yleisimmistä virheistä onkin odottaa liian pitkään domain-osoitteen saatavuuden selvitystä ja hankintaa, jolloin voidaan pettymykseksi huomata, ettei haluttua nimeä olekaan enää vapaana verkkotunnuksen muodossa.

Verkkotunnuksen siirto omistajalta toiselle

Jo olemassa olevan domain-osoitteen voi tarvittaessa myös siirtää omistajalta toiselle. Tämä mahdollistaa myös jo rekisteröityjen verkkotunnusten hankinnan tai esimerkiksi siirron yksityishenkilön nimistä perustetulle yritykselle. Siirto vaatii luonnollisesti alkuperäisen omistajan hyväksynnän ja tapahtuu kyseisen omistajan palveluntarjoajaltaan saaman siirtoavaimen avulla.

Minkälainen on hyvä domain

Ottamatta lainkaan kantaa siihen, mikä on hyvä yrityksen nimi tai kuinka toiminnan brändäystä tulisi tehdä, liittyy domain-osoitteisiin muutamia asioita, jotka on hyvä huomioida.

Yleisesti kannattaa ottaa huomioon muutamia käytettävyysasioita:

  • Osoite on helppo lausua ja ymmärrettävissä myös puheesta. Hyvä domain erottuu ja toimii vaikkapa radiomainoksessa.
  • Osoite ei ole tarpeettoman pitkä. Helppouteen ja selkeyteen liittyy läheisesti lyhyt ja yksinkertainen kirjoitusmuoto. Esimerkiksi kaikenlaiset yritysmuotojen päätteet (oy, tmi yms.) kannattaa usein jättää pois osoitteesta.
  • Vältä erikoismerkkejä! Erikoismerkit, kuten väliviivat on lähtökohtaisesti hyvä jättää osoitteesta pois. Myös ääkkösiä on hyvä välttää tai vähintään rekisteröidä osoitteesta sekä ääkkösetön että ääkkösellinen versio.

Domainin ei automaattisesti tarvitse juontaa itseään yrityksen virallisesta nimestä. Monilla aloilla toimiva osoite voi liittyä enemmänkin aihealueeseen tai jopa yksittäisen palvelun tai tuotteen nimeen. Useinhan myös liikkeen tai verkkokaupan markkinointinimi poikkeaa varsinaisen yrityksen nimestä. Yrityksellä voi helposti olla myös useita yksittäisiä sivustoja sekä domain-osoitteita myös varastossa tulevaa käyttöä varten.

Puhtaasti yleissanasta koostuva verkkotunnus voi olla myös houkutteleva vaihtoehto ja auttaa sivustoa konvertoitumaan juuri kyseisellä sanalla tehtävissä hauissa. Sen haittapuolena voi kuitenkin olla heikompi bränditunnettavuuden rakennus, sillä potentiaaliset asiakkaat eivät välttämättä erota kahden eri yrityksen hyvin samankaltaisilta kuulostavia osoitteita toisistaan.

Eri domainpäätteet

Rekisteröitävä osoite eli domain koostuu sekä vapaavalintaisesta tekstistä että sen perään tulevasta domainpäätteestä (kuten .fi .com .net). Erilaisia domainpäätteitä on nykyään jo tuhansia ja monet näistä päätteistä ovat tarkoitettu ilmentämään tietynlaista toimintaa, kuten esimerkiksi sivuston maantieteellistä sijaintia tai toimialaa.

Eri päätteet voidaan jakaa pääsääntöisesti kahteen ryhmään:

  • Maakohtaiset domainpäätteet eli ccTLD (country-code top-level domains)
  • Yleiset domainpäätteet eli gTLD (generic top-level domains)

Maakohtaiset domainpäätteet ovat helppo tunnistaa siitä, että vain niissä on aina kaksi kirjainta (esim. fi ja se). Maakohtaisissa päätteissä voi olla erilaisia rajoituksia, joita täytyy ottaa huomioon. Esimerkiksi joidenkin maiden domainpäätteet ovat saatavilla vain kyseisen maan asukkaille tai sinne rekisteröidyille yrityksille.

Yleiset domainpäätteet ovat monessa mielessä kaupallisempia ja suunnattu usein tietyntyyppisille kohderyhmille. Esimerkiksi olutaiheisille sivustoille löytyy .beer-pääte ja valokuvauksen parissa toimijoille vaikkapa .photo tai .photography.

Kotimainen .fi-domain

Suomessa yleisin käytettävä domainpääte on .fi, niitä on rekisteröity jo lähes puoli miljoonaa kappaletta. Se kertoo helposti käyttäjälle, että sivusto liittyy Suomeen, esimerkiksi sijaintinsa tai sillä käytetyn kielen perusteella. Mikäli oma toiminta keskittyy puhtaasti kotimaan sisälle, on se myös suositeltavin valinta domainin päätteeksi.

Rekisteröintiin ei varsinaisesti ole vaatimuksia, vaan kuka tahansa voi rekisteröidä .fi-domainin käyttöönsä. Kotimaiseen .fi-domainiin liittyy kuitenkin myös yksi tärkeä rajoittava tekijä – domain ei saa loukata Suomen ja EU:n alueella suojattua nimeä tai tavaramerkkiä.

Domainin käyttäjä vastaa viime kädessä aina itse rekisteröimänsä osoitteen lainmukaisuudesta. Domainin lainmukaisuutta ja erilaisia rekistereitä voi tarkastella Traficomin ohjeiden mukaan.

Kotimaiset .fi-verkkotunnukset tilataan Traficomin valtuuttamien virallisten verkkotunnusvälittäjien, kuten vaikkapa Zonerin kautta.

Domain-osoitteiden hinnat

Domain-osoitteiden hinnat vaihtelevat rajustikin eri päätteiden mukaan. Jotkin erikoisimmista päätteistä, kuten vaikkapa .auto, maksavat useita tuhansia euroja vuodessa. Onneksi yleisimpien osoitteiden eli .fi ja .com osalta vapaiden verkkotunnusten hinnat ovat suhteellisen edullisia.

Eri palveluntarjoajien hintojen vertailu voi myös olla hankalaa, sillä pelkkä domain-osoitteen rekisteröinti ei useinkaan riitä vielä yritykselle käyttämään osoitetta, vaan sille tarvitaan aina vähintään nimipalvelimet sekä usein myös varsinaista kotisivutilaa sivuston ja sähköpostien toimintaa varten.

Saatavuuskysely

Vapaita domain-osoitteita sekä varattujen osoitteiden omistajien tietoja voi etsiä esimerkiksi Zonerin domainhaulla.

Mikäli verkkotunnus on rekisteröity yritykselle, voivat sen omistajan tiedot olla julkisia, kun taas yksityishenkilöille rekisteröityjen osoitteiden tiedot ovat pääosin piilotettuja. Käytännöissä on hieman poikkeuksia käytetystä palveluntarjoajasta ja valitusta domainpäätteestä riippuen.

Artikkelin kirjoittaja Juuso Kataja toimii Zoner Oy:n markkinointipäällikkönä.

YEL - Mainos