Toiminimen verotus

Toiminimen verotus

Mikäli olet toiminimiyrittäjä tai sellaiseksi aikova, toiminimen verotus on yksi olennaisimmista asioista, joista sinun tulee olla kartalla. Käymme tässä kirjoituksessa läpi mahdollisimman selkokielisen rautalankamallin toiminimen verotuksesta.

Tekstin lukeminen kestää noin 15 minuuttia. Se on luonnollisesti hyvin pitkä aika ihmiselämässä – varsinkin tuhlattavaksi verotusasioihin. Lupaamme kuitenkin, että tämän ajan uhrattuasi ymmärrät paremmin toiminimen verotusta.

Kun olet aloittava toiminimiyrittäjä eli virallisemmin yksityinen elinkeinonharjoittaja, maksat pääsääntöisesti kahdenlaisia veroja:

  1. Ansiotuloveroa, mikäli teet yhtään tulosta, eli saat itsellesi “palkkaa”.
    (Kun maksat ansiotuloveroa ennakkoon, asiasta puhutaan termillä ennakkovero.)
  2. Arvonlisäveroa eli alv:tä, jos olet alv-verovelvollinen, eli liikevaihtosi on yli 10 000 euroa tai olet vapaaehtoisesti hakeutunut alv-velvollisten rekisteriin.

Aloitetaan aiheen perkaaminen ansiotuloverosta ja sen maksamisesta. Jos tulit kuitenkin etsimään tietoa jostain muusta toiminimen verotukseen liittyvästä asiasta, pääset niihin nopeasti käsiksi seuraavan valikon kautta:

Tämän artikkelin sisältö:

Toiminimen ansiotuloverotus
Toiminimen “palkka” ja sen vaikutus verotettavaan tulokseen
Toiminimen ennakkovero – mitä se tarkoittaa?
Arvonlisäveron maksaminen pähkinänkuoressa
Esimerkit toiminimen ansiotulo- ja arvonlisäverotuksesta
Toiminimen veroilmoitus
Yrittäjävähennys

Toiminimen ansiotuloverotus

Ansiotulovero on nimensä mukaisesti tulovero eli sitä maksetaan tässä tapauksessa toiminimen tuloksesta.

Koska lähdemme liikkeelle aivan perusteista, todetaan alkuun, että toiminimen tulos ja liikevaihto ovat kaksi eri asiaa. Liikevaihto tarkoittaa kaikkea sitä rahaa, jonka laskutat toiminimellesi tilikauden aikana miinus arvonlisäveron osuus. Vaikka liikevaihto olisi iso, tulos voi silti olla jotain aivan muuta.

Otetaan esimerkki: Yrjö Yrittäjä perustaa toiminimen ja laskuttaa ensimmäisen tilikauden aikana 10 000 euroa + alv 24% eli 12 400 euroa. Liikevaihto on tällöin 10 000 euroa. Yrjö Yrittäjän toiminimen tulos voi silti olla 0 euroa, jos kulut olivat 10 000 euroa. Tässä esimerkissä Yrjö ei maksaisi ansiotuloveroa, koska mitään tuloja ei ollut. Yrjöllä on toivottavasti jäänyt rahaa sukanvarteen jostain muualta, jotta hän saa ostettua leipää pöytään.

Tässä vaiheessa on oleellista huomata, että mikäli Yrjö on ottanut rahaa tililtä omaan käyttöönsä ja tuhlannut ne muuhun kuin liiketoimintaansa liittyviin asioihin, näitä rahoja ei tällöin lasketa kuluiksi. Jos edellinen lause kuulosti aivan heprealta, sisäistät kyllä asian lukiessasi alapuolelta löytyvän kappaleen toiminimen palkasta.

Miksi selitämme tämän nyt? Siksi, että toiminimen verotusta ymmärtääksesi sinun pitää tietää, mistä toiminimen tulos muodostuu ja mitkä asiat tulokseen vaikuttavat.


Kuukausi kirjanpitoa ilmaiseksi

Accountor Go on yksinyrittäjän kirjanpitopalvelu joka sisältää näppärän ohjelmiston sekä ammattikirjanpitäjän tuen. Kiinteään 80 € kuukausihintaan sisältyy niin kirjanpito kuin tilinpäätös ja veroilmoitus.

Toiminimen palkka ja miten se vaikuttaa tulokseen?

Toiminimi on yrittämisen muotona siitä hiukan erikoinen, että toiminimellä toimiessasi et maksa itsellesi palkkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Kaikki rahat, jotka toiminimeltäsi otat, ovat sen sijaan yksityisottoja. Näistä yksityisotoista muodostuu niin sanottu toiminimen palkka.

Yksityisottojen idean hahmottaminen voi alkuun olla hieman hankalaa. Käytännössä yksityisotto toimii niin, että kun nostat toiminimesi tililtä rahaa yksityiskäyttöösi, se ei laske toiminimesi tulosta. Ottamasi raha ei siis ole kulu tai meno. Otetaanpa tästä jälleen käytännön esimerkki, jotta et putoa kärryiltä:

Leikitään, että olet luunkova konsultti, joka pitkän työrupeaman päätteeksi laskuttaa asiakkaalta toiminimelleen 10 000 euroa ja arvonlisäveron (24% eli 2400 euroa) päälle. Toiminimesi tilillä on nyt 12 400 euroa, joista 10 000 euroa on sinun tienestejäsi ja 2400 euroa on arvonlisäveroa, jonka tilität myöhemmin kiltisti valtion kassaan.

10 000 euroa on siis tienattu ja sen kunniaksi päätät hemmotella itseäsi. Nappaat toiminimesi tililtä koko kymppitonnin omaan käyttöösi ja lähdet viettämään makeaa elämää Balille, jossa tuhlaat koko summan. Olet nyt siis tehnyt 10 000 euron yksityisoton toiminimesi tililtä.

Käytännössä toiminimen tilille jää 2400 euroa arvonlisäveron maksuun tarkoitettua osuutta, mutta senhän joudut pulittamaan valtiolle. Tässä vaiheessa toiminimen verotuslogiikka astuu esiin. Katsos kun yksityisotot eivät vähennä firmasi tulosta.

Verottajan näkökulmasta sinulla on siis yhä tuo 10 000 euroa toiminimesi tuloksena, ja sinun pitää maksaa veroa tästä summasta. Mutta ainakaan tuosta kymppitonnista ei enää ole verojen maksussa apua, koska laitoit kaikki haisemaan Balin-reissullasi. Pidä siis huoli, että sinulla on aina riittävästi rahaa verojen maksamiseen.

Muista, että tämä oli vain riisuttu esimerkki, jossa ei otettu huomioon konsultin muita tuloja, eikä tulosta vähentäviä kuluja (jne.). Toivottavasti kuitenkin ymmärsit nyt perusidean: Pidä huoli, että sinulle jää aina riittävästi rahaa verojen maksamiseen. Kymppitonnistahan ei veroja vielä juuri kerry, mutta isommilla summilla pelatessa voit joutua nopeasti ojasta allikkoon.

Mistä toiminimen tulos sitten lasketaan?

Toiminimen tulos lasketaan siis siten, että tilikauden tuloista miinustetaan toiminnan kulut. Jäljelle jäävästä tuloksesta vähennetään vielä aiempien vuosien tappiot. Tällöin jäljelle jää yritystulo eli tulos.

Jos aikaisempia vuosia ei ole taustalla, niin uuden yrittäjän tulos saadaan siis suoraan kaavalla tilikauden tulot miinus kulut.

Ja nyt muista se, minkä jo edellä totesimme: tililtä nappaamaasi yksityisottoa ei lasketa kuluksi. Älä siis nosta kaikkea pois, vaan ota huomioon, että jossain vaiheessa sinun tulee maksaa myös veroa – joko ennakkoveron (selvennys alla) muodossa tai sitten vuoden lopuksi täydennysmaksuna.

Toiminimen tulon verottaminen

Kuten aivan alussa totesimme, aloittavan toiminimiyrittäjän tulot ovat pääsääntöisesti ansiotuloveron alaisia tuloja. Nyt selitämme, miksi käytimme ilmaisua “pääsääntöisesti”.

Se johtuu siitä, että pääomatulo-osuutena voidaan verottaa maksimissaan 20 prosentin osuus toimintasi edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Toiminnan ensimmäisenä vuotena nettovarallisuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken tietojen perusteella.

Toiminimen nettovarallisuus ja miten se lasketaan?

(Nettovarallisuus = yritystoiminnan varat (esim. työkoneet, OMISTETTU liiketila ja myytävien tuotteiden varasto) MIINUS velat + 30% työntekijöille maksetuista palkoista). Jos työntekijöitä ei ole, voit unohtaa viimeisen kohdan. Itsellesi et myöskään maksa palkkaa, kuten edellä kerroimme. Pankkitilillä olevia rahoja ei myöskään lasketa mukaan nettovarallisuuteen.

Toiminimiyrittäjänä voit kuitenkin vaatia (toiminimen veroilmoituslomakkeen viimeinen kohta) pääomatuloveron alaisen osuuden laskettavaksi 10  tai 0 prosenttiin. Mikäli pääomatulo verotetaan 10% verokannalla, on ansiotulon veron osuus tällöin 30 prosenttia.

Mikäli pääomatuloveron alainen osuus lasketaan 0 prosenttiin, toiminimen tulot verotettaisiin siinä tapauksessa kokonaan ansiotuloina. Tämä on usein kannattavaa, mikäli yritystoiminnan tulos on pieni, eikä yrittäjällä ole muita ansiotuloja esimerkiksi palkkatöistä.

Jos puolestaan ansiotulot ovat niin suuret, että niiden verotusaste nousisi yli 30 prosentin, pääomatulon vero-osuus kannattaa pitää 20 tai 10 prosentissa.

Miksi näin?

Siksi, että ansiotulovero on progressiivinen vero, eli ansiotulojen kasvaessa myös veroprosentti nousee. Mikäli ansiotuloja on vähän, veroprosentti siis pysyy matalalla. Pääomatulon veroprosentti puolestaan on kiinteä 30% (ja 34% yli 30 000 euron ylittävältä osuudelta). Pienillä ansiotuloilla veroprosentti pysyy huomattavasti tätä alemmalla tasolla.

Pääomatulojen verohyödyt tulevat ilmi vasta korkeissa tuloissa, ja siksi emme käsittele niitä laajemmin tässä aloittaville toiminimiyrittäjille suunnatussa tekstissä.

Muista jälleen tässä vaiheessa se, että toiminimiyrittäjää verotetaan hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella. Yritystoimintasi lisäksi siis myöt muut tulosi (esim. jos käyt palkkatöissä) vaikuttavat verotukseesi.

Seuraavaksi kerromme sinulle, millä tavalla toiminimiyrittäjä tuloverojaan maksaa. Tällöin vastaan tulee termi ennakkovero, jonka merkitystä moni aloitteleva toiminimiyrittäjä saattaa ihmetellä. Kohta kuitenkin huomaat, että asia ei ole lainkaan niin vaikea kuin miltä se nyt saattaa kuulostaa.

Toiminimen ennakkovero

Lähtökohta: Toiminimiyrittäjä maksaa toimintansa tuloksen perusteella veroa. Tämänhän jo selitimmekin: jos tienaat jotain, maksat tästä voitosta tietysti veroa.

Ennakkovero tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että tätä tulon perusteella maksettavaa veroa maksetaan etukäteen – tästä tulee nimi ennakkovero.

Moni miettinee tässä vaiheessa, mistä toiminimen ennakkoveron määrän voi tietää? Eihän kukaan etukäteen voi tietää oikeaa tulotasoaan aivan täsmälleen. Vastaus on, että ennakkoveroa maksetaan arvion perusteella.

Toiminimeä perustettaessa yrittäjä arvioi Verohallinnolle eli verottajalle ensimmäisen tilikautensa tuloksen (selitämme tämän tarkemmin alempana).  Ennakkoveroa maksetaan tämän arvioidun tuloksen perusteella.

Jälkeenpäin verotus hoidetaan sitten tarvittaessa kuntoon sen todellisen (eli toteutuneen) tilanteen mukaan. Jos maksoit liikaa ennakkoveroa, saat rahat myöhemmin takaisin veronpalautuksena. Jos puolestaan maksoitkin liian vähän, voit pulittaa myöhemmin täydennysmaksua. Jos jätät täydennysmaksujen maksamisen väliin, saat kiusaksesi (korolliset) jäännösverot, joita puhekielessä monesti mätkyiksi kutsutaan.

Tulojen arviointi etukäteen on tietysti usein vaikeaa. Jos tekemäsi tuloarvio näyttää menevän metsään, ei hätää – voit aina ottaa yhteyttä verottajaan ja muuttaa arviota.

Kuulostaako toiminimen ennakkovero tässä vaiheessa monimutkaiselta? Yritämme selventää asiaa alla vielä enemmän ja kerromme:

  • Mihin lomakkeeseen aloittava toiminimiyrittäjä arvioi tilikautensa tuloksen?
  • Mitä tapahtuu, jos oma tuloarvio menee aivan metsään?
  • Miten ja kuinka usein ennakkoveroa maksetaan?
  • Miten voin etukäteen arvioida, kuinka paljon joudun maksamaan?

Toiminimiyrittäjä arvioi ensimmäisen tilikautensa tuloksen

Kuten jo edellä totesimme, on erittäin tärkeää sisäistää, että toiminimen ennakkovero maksetaan arvion perusteella. Jos olet aloittava yrittäjä, arvioit toiminimeä perustaessasi ensimmäisen tilikautesi liikevaihdon ja tuloksen. Kuva perustamislomakkeesta alla:

ennakkovero-tuloarvio

Ennakkoveron suuruus määräytyy arvioimasi tuloksen mukaan. Tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että liikevaihto ja tulos ovat eri asioita.

Liikevaihto tarkoittaa kaikkea rahaa, jonka laskutat yrityksellesi tilikauden aikana (ilman arvonlisäveroa). Otetaan esimerkki:

Jos laskutat 10 000 euroa + alv 24% eli 12 400 euroa, on liikevaihtosi tällöin 10 000 euroa. Tulos voi silti olla 0, jos myös toiminnan kulut ovat  10 000 euroa. Muista, että toiminnan kulut ovat liiketoimintaasi liittyviä kuluja. Tililtä nostamasi yksityisotto (eli “palkka”), jolla ostat ruokaa ja lomamatkoja, ei ole kulu, joka laskisi tulosta.

Koska ennakkoveroa maksetaan tulon perusteella, sitä ei luonnollisestikaan tule maksettavaksi, mikäli et tienaa mitään tai jos toiminta on tappiollista. Alta voit lukea, mitä tapahtuu tilanteissa, joissa arvioit tekeväsi hyvän tuloksen, mutta näin ei todellisuudessa käykään.

Mitä tapahtuu, jos arvioin tuloni väärin?

Yritetään vääntää rautalangasta. Jos arvioit tuloksesi liian korkeaksi, joudut maksamaan liikaa ennakkoveroa. Tällöin ikään kuin joudut maksamaan veroa rahasta, jota et tienaakaan. Saat toki rahasi takaisin veronpalautuksina, mutta tässä menee aikaa ja ensimmäisenä toimintavuonna raha voi olla muutenkin yrittäjällä tiukassa.

Käytännön esimerkki 1: Arvioit toiminimeä perustaessasi, että tuloksesi on 20 000 euroa. Todellisuudessa bisnekset eivät kuitenkaan luista läheskään näin hyvin. Verottaja lähettelee sinulle silti ennakkoverolappuja, joissa oletetaan, että maksat veroja etukäteen tuon 20 000 euron tuloksesi perusteella.

Mutta milläs maksat, jos et tienaa niin hyvin? Älä siis missään nimessä YLIARVIOI omaa tulostasi. Jos kuitenkin teet niin, voit aina ottaa yhteyttä verottajaan ja korjata arviotasi.

Käytännön esimerkki 2: Jos taas arvioit tuloksesi liian pieneksi ja teetkin olettamaasi parempaa tienestiä, saamissasi ennakkoverolapuissa oleva maksusumma on liian pieni. Voit korjata arviotasi tai maksaa myöhemmin täydennysmaksua – pitäisihän sinulla rahaa olla kun olet jotain tienannutkin. Homma käy ihan hyvin näinkin, kunhan pidät huolta siitä, että et tuhlaile kaikkia rahojasi ennen verojen maksua.

Jos et saa todellisiin tienesteihisi perustuvaa veron määrää kokoon täydennysmaksuilla tai jätät ne väliin, kontollesi tulevat jäännösverot. Tämä voi olla kinkkinen paikka, mikäli ehditkin jo laittaa rahat haisemaan.

Ensimmäisen tilikauden tuloksen arvioiminen voi tuntua hankalalta, mutta kuten todettua, arviota voi myöhemmin muuttaa realistisempaan suuntaan. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa yrittäjä maksaa ennakkoveroa prikulleen oikean määrän tuloihinsa nähden. Tällöin yrittäjä:

  1. ei joudu maksamaan ennakkoveron täydennysmaksuja,
  2. ei saa myöhemmin maksettavakseen (korollista) jäännösveroa,
  3. ei joudu odottelemaan liikaa maksettuja veroja takaisin veronpalautuksina.

Vaikka tällaista optimitilannetta ei sattuisikaan kohdallesi, pääasia on, että pyrit realistiseen arvioon tulostasi. Varsinkaan oman tulon yliarviointi ei missään nimessä ole suotavaa. Voit aina täydentää arviota verottajalle, jos kassa alkaakin kilistä odotettua paremmin.

Toimintaa aloittaessasi ennakkoveroa maksetaan siis itse arvioimasi tuloksen perusteella. Yrittäjyyden jatkuessa verottaja tekee arviot aiempien vuosien todellisten tulosten perusteella. Verottaja olettaa, että tulos pysyy suunnilleen samana. Jos näin ei ole, voit tietysti aina korjata asiaa.

Toiminimen ennakkoveron maksaminen

Kun olet arvioinut tulosi, saat verottajalta ilmoittamasi tulon perusteella ennakkoverolappuja (tilisiirtolomakkeita), joiden perusteella veroa maksat.  Jos arvioimasi tulo on niin pieni, että verotettava summa olisi alle 170 euroa, et maksa ennakkoveroa, vaan verottaja perii sinulta summan vasta lopullisessa verotuksessa.

Montako ennakkoverolappua tulet saamaan verottajalta? Voit katsoa sen alla olevasta kuvasta.

toiminimen ennakkoveron maksaminen

Miten toiminimen ennakkoveron määrää voi arvioida?

Verohallinnon veroprosenttilaskurilla voit arvioida asiaa riittävän tarkasti. Laskurin avulla on varsin yksinkertaista selvittää, paljonko ennakkoverosi määrä tulee olemaan ja siitä voitkin jo päätellä, montako erää sinulle tulee maksettavaksi.

Luonnollisesti haasteena voi olla tulojesi arviointi tarkkaan etukäteen, mutta elämähän on epävarmaa ja arvaamatonta. Voit kuitenkin laskea ennakkoverosi määrän laskurilla noudattamalla seuraavia ohjeita:

  1. Mene ensin verottajan veroprosenttilaskuriin (linkki vie sinut etusivulle, valitse sieltä oikea vuosi).
  2. Syötä ensin henkilötietosi kenttiin ja mene seuraavalle sivulle.
  3. Heitä seuraavaan kohtaan arvioitu toiminimesi tulos (ei siis liikevaihto vaan TULOS). Muista toki myös ilmoittaa muut mahdolliset tulosi (mahdollinen opintotuki tai esim. palkka jos käyt myös palkkatöissä) muihin tekstikenttiin, jotta annettu summa on paikkansapitävä. Ennakkoveron määrään nimittäin vaikuttavat muutkin verovuoden tulosi.Toiminimen ennakkoveron laskeminen
  4. Kun olet syöttänyt tiedot, rullaa sivu loppuun ja paina alhaalta löytyvää Laske-nappia.
  5. Näet ennakkoverosi määrän kohdasta “Koko vuoden verot ja maksut yhteensä”.

Nyt kun tiedät summan, voit katsoa ylempää taulukosta, kuinka usein ja kuinka suurissa erissä sen joutuisit maksamaan.

Mikä on ennakkoperintärekisteri?

Toiminimen verojen maksamiseen liittyy olennaisesti ennakkoperintärekisteri, johon kuulumisesta palveluja myyvä toiminimiyrittäjä päättää perustamislomaketta täyttäessään. Kuva alla:

mika-on-ennakkovero

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että työn suorittaja (eli toiminimiyrittäjä) huolehtii itse verojen maksusta (ennakkoveroina tai täydennysmaksuina) eikä jätä ennakonpidätystä suoritteen maksajan (eli asiakkaan) kontolle. Rekisteriin kuuluminen on siis tapa osoittaa, että yrittäjä hoitaa verotusasiansa kuntoon itse.

Toimeksiantojen saaminen varsinkin yrityksiltä voi olla hankalaa, mikäli et kuulu ennakkoperintärekisteriin. Asiakkaasi ei voi myöskään tehdä kotitalousvähennystä (esim. siivous- tai remonttitöistä jne.), mikäli yritystäsi ei löydy ennakkoperintärekisteristä.

Rekisteriin kuuluminen viestii muutenkin, että olet luotettava ja säntillinen toimija. Et pääse rekisteriin, mikäli taustaltasi löytyy merkittäviä veroepäselvyyksiä tai laiminlyöntejä. Ennakkoperintärekisteriin kannattaa siis ehdottomasti ilmoittautua.

Arvonlisäveron maksaminen pähkinänkuoressa

Sitten se toinen osa toiminimen verotuksesta eli arvonlisävero. Sehän tarkoittaa sitä itseään, eli aina kun arvo lisääntyy, siitä pitää maksaa valtiolle arvonLISÄveroa. Arvonlisäveron kanssa selviät helpoiten, kun ajattelet, ettei se ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan kuuluu valtiolle.

Jos laskutat tilillesi 1000 euroa (+ alv 24%) eli 1240 euroa, on helpompaa ajatella, että tonni on sinun ja 240 euroa kuuluu valtiolle.

Tässä vaiheessa saatat kuitenkin huomata, että olet tehnyt toiminimellesi hankintoja, joihin myös sisältyy arvonlisävero. Jos esimerkiksi olisit ostanut 500 euroa (+ alv 24%) eli 620€ maksavan työkoneen itsellesi, voisit vähentää sen arvonlisäveron siitä summasta, joka sinun pitäisi tilittää valtiolle.

Eli 240 eurosta miinustetaan 120 euroa, ja näin saamme tulokseksi 120 euroa. Tämän jälkeen tilittäisit 120 euroa valtiolle, koska arvo on lisääntynyt vain sen verran. Olethan joutunut hankkimaan jotain tuottaaksesi tuon arvonlisäyksen, ja se otetaan huomioon arvonlisäverotuksessasi.

Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Tietyt palvelut ja tuotteet nauttivat kuitenkin alennetusta alv-verokannasta: tällöin luvut ovat 14 tai 10 prosenttia. Lisäksi jotkut toiminnot ovat täysin arvonlisäverosta vapaita.

Arvonlisäveroa maksellaan yleensä kuukausittain valtiolle. Pientä liikevaihtoa pyörittävät yrittäjät ja yritykset voivat kuitenkin anoa pidemmän ilmoituskauden – tällöin arvonlisäveroja voi maksella valtiolle neljännesvuosittain tai kerran vuodessa.

Arvonlisäverot ilmoitetaan ja tilitetään OmaVero-palvelussa. Paperi-ilmoittaminen on mahdollista vain erityistapauksissa.

Yrityksen on yleensä pakko olla arvonlisäverovelvollinen, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa. (Kuten kaikkeen muuhunkin elämässä, myös tähän on olemassa poikkeuksia joillain toimialoilla).

Arvonlisäverovelvolliset toiminimiyrittäjät ilmoittautuvat perustamislomakkeen täytön yhteydessä alv-rekisteriin.

Jos et ilmoittaudu alv-rekisteriin, mutta liikevaihtosi ylittää 10 000 euroa, joudut maksamaan alvit takautuvasti koko tilikauden myynnistä.

Mikäli taas liityt rekisteriin, mutta liikevaihto jääkin alle kymppitonnin, saat maksamasi alvit takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta.

ALV-rekisteriin kannattaa siis ilman muuta liittyä, jos hiukankaan uskoo, että liikevaihto saattaisi kohota 10 000 euron rajapyykin yli.

ALV:n alarajahuojennus on pientä liiketoimintaa pyörittäville yrittäjille suunnattu verohelpotus. Siitä hyötyvät sellaiset yrittäjät ja yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Arvonlisäverosta voit lukea lisää yrittäjän selkokielisestä alv-oppaasta.

Toiminimen verotus – esimerkki

Nyt käymme havainnollistavien esimerkkien kautta läpi, miten toiminimiyrittäjän verotus käyttäytyy ansiotuloveron ja arvonlisäveron osalta.

Esimerkki toiminimen arvonlisäverotuksesta

Tässä karkea esimerkki arvonlisäverosta ja sen käyttäytymisestä

Pekka myy omia palveluitaan hintaan 1000 euroa + alv 24 % ja laskuttaa ne asiakkaaltaan pois. Hänen tililleen ilmestyy 1240 euroa ja se merkataan tuloiksi. Pekka tilittää arvonlisäveroa joka kuukausi.

Kuukauden vaihteen jälkeen, tehtyään kirjanpidon, kirjanpitäjä lähettää lapun, jossa on maksettavan arvonlisäveron määrä. Tällä kertaa se on 240 euroa, koska tuo 1240 euron lasku on ainoa, minkä Pekka on lähettänyt tässä kuussa. Summa pitää tilittää seuraavan kuukauden 12. päivä verottajalle.

Jos Pekka olisi ostanut samassa kuussa itselleen 500 eurolla (+ alv 24%) eli 620 eurolla itselleen mainostoimistolta palveluita, hänellä olisi ollut kuukaudelta kuluja 620 euroa, joista arvonlisäveron osuus olisi ollut 120 euroa.

Kirjanpitäjä olisi huomioinut sen seuraavasti: Pekan saamista arvonlisäveroista vähennetetään Pekan mainostoimistolle maksavat arvonlisäverot, eli 240 € – 120 €. Pekalle olisi tullut kuukauden lopuksi lappu, jossa verottajalle pitäisi tilittää vain 120 euroa. Mainostoimisto taas tilittää loput 120 euroa, mikäli heillä ei ole mitään arvonlisäverollisia menoja kyseisessä kuussa. Arvonlisäverot maksaa aina loppukäyttäjä.

Toiminimen arvonlisäverotukseen vaikuttaa alarajahuojennus. Alarajahuojennuksen määrään vaikuttaa taas liikevaihtosi. Alarajahuojennus toimii niin, että jos liikevaihtosi on alle 30 000 euroa vuodessa, verottaja antaa sinulle osan maksetuista arvonlisäveroista takaisin. Jos liikevaihtosi on alle 10 000 euroa, saat kaiken maksetun arvonlisäverosi takaisin. Tämä luonnollisesti nostaa tulostasi, joka taas nostaa ansiotuloveroasi.

Esimerkki toiminimen ansiotuloverotuksesta

Toiminimen tuloksesta maksetaan tuloveroa, joka aloittavilla yrittäjillä on yleensä kokonaan tai suurimmaksi osaksi ansiotuloveroa. Yleensä tämä ansiotuloverojen maksu tapahtuu ennakkoverojen muodossa.

Eli vielä suomeksi: Kun maksat ansiotuloveroja ennakkoon, tällöin puhutaan ennakkoverosta!

Ennakkoveroja maksetaan, jos olet ennakkoperintärekisterissä. Siellä kannattaa olla, koska muuten verojenmaksuvastuu on työn maksajalla, ja tämä hidastaa liiketoimintaasi.

Ennakkoverotus tarkoittaa käytännössä sitä, että verottaja haluaa tietää ennakkoon paljonko tilikautesi tulos on ja verottaa sinua pitkin vuotta arviosi mukaan.

Toiminimesi koko tilikauden tulos vaikuttaa ennakkoveron määrään ja myös ennakkoveroerien määrään. Eli siihen monessako erässä ja milloin ennakkoveroa on tarkoitus maksaa. Otetaanpa nyt se esimerkki siitä ennakkoverotuksesta.

Sanna on työn sankari ja hän runttaa duunia pää märkänä pitkin vuotta. Hän asuu Helsingissä ja kuuluu kirkkoon. Sannalla ei jostain ihmeen syystä ole mitään liiketoiminnallisia kuluja, vaan hän pitää toimistoaan sillan alla ja hoitaa myyntitapaamiset kävelemällä. Sanna myy ovelta ovelle imureita 100 000 euron edestä ja yhden imurin hinta on 2000 euroa. Imureissa kate on 50% ja arvonlisävero 24%.

Sanna on myynyt vuoden aikana siis 50 kappaletta high-end-imureita. Sanna ostaa imurit sisään hintaan 1000 € ja myy ne ulos hintaan 2000 euroa. Kumpaankin hintaan sisältyy arvonlisäveroa 24%. Jokaisesta myymästään imurista Sanna tilittää valtiolle kuukausittain noin 193€ arvonlisäveroina. (Jos et ymmärrä miksi, lue uudestaan yllä oleva kappale toiminimen arvonlisäverotuksesta)

Kaikki tämä johtaa siihen, että tuosta 100 000 euron myynnistä 80 645 € on arvonlisäveronta liikevaihtoa. Katteen ollessa 50% tulokseksi muodostuu 40322 euroa. Sanna on vuoden alussa arvioinut prikulleen oikeen saamansa tulot ja hän on myös lukenut (yläpuolella linkatun) artikkelin jossa on kerrottu miten lasketaan toiminimen ennakkoveron määrä.

Ennakkoveroa tulee Sannalle maksettavaksi 10751,23 ja hän on lyhentänyt sitä jokaisena kuukautena 895,93 euroa ennakkoveroina.

Näin toimii toiminimen ansiotuloverotus, jos sinulla ei ole mitään muita tuloja vuoden aikana.

Toiminimen veroilmoitus

Yrittäjien on henkilökohtaisen veroilmoituksen lisäksi täytettävä lomake 5, joka tunnetaan myös nimellä Elinkeinotoiminnan veroilmoitus liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Lomakkeen voi täyttää joko verkossa tai lähettää paperiversiona postitse.

Mikäli sinut on merkitty yrittäjäksi Verohallinnon rekistereihin, ilmoitus on aina tehtävä, vaikkei elinkeinotoimintaa olisikaan harjoitettu. Kuten nimikin jo kertoo, lomakkeella ilmoitetaan vain toiminimen elinkeinotoimintaan liittyvät tiedot.

Jos käytössäsi on kirjanpitäjä, hän voi täyttää veroilmoituksen puolestasi. Kun veroilmoitusta täyttää ensimmäisiä kertoja, se voi tuntua haasteelliselta. Perustietojen täyttäminen on kuitenkin kohtuullisen yksinkertaista. Jos tunnet itsesi epävarmaksi veroilmoitusta täyttäessäsi, hanki itsellesi tilitoimisto tai kirjanpitäjä.

Tässä kirjoituksessa käymme läpi elinkeinotoiminnan veroilmoituksen täyttämisen mahdollisimman yksinkertaisesti. Kirjoitus olettaa, että kirjanpitosi on yhdenkertainen. Kirjoituksessa keskitymme yritystoiminnan tulojen, menojen ja lisävähennysten täyttämiseen. Emme ota kantaa poistoihin tai varallisuuslaskelmaan.

Ennen kuin aloitat lukemisen, sinun kannattaa printata itsellesi veroilmoituslomake tai avata sähköinen lomake eteesi.

Elinkeinotoiminnan tuotot

Jos pidät kirjanpitoa, ajopäiväkirjaa tai matkakuluja ja päivärahoja Excelissä, avaa nämä tiedostot. Niistä on paljon apua täyttäessäsi veroilmoitusta.

1. Liikevaihto ja tuotot ammatista yhteensä

Tähän kohtaan kirjataan kaikki yrityksen myynti- ja muut suorat tuotot ammatista yhteensä. Kirjaa kaikki ilman arvonlisäveroa. Vähennä myynnin oikaisuerät.

2. Saadut avustukset ja tuet

Kirjaa tähän elinkeinotoimintaasi varten saadut avustukset ja tuet (esim. TEKESiltä, YM:ltä, TEM:ltä). Kirjaa tähän myös saamasi mahdollinen arvonlisäveron alarajahuojennus.

Muista, että henkilökohtaisia tukia, kuten starttirahaa tai esimerkiksi opintotukea ei ilmoiteta yrityksen veroilmoituksessa! Nämä tulevat automaattisesti esitäytetylle henkilökohtaiselle lomakkeelle.

3. Muut tuotot

Muut tuotot kohtaan kirjataan muut satunnaiset tuotot, jotka liittyvät jollain tapaa elinkeinotoimintaasi. Näitä voivat olla esimerikiksi yrityksellesi maksetut vahingonkorvaukset tai käyttöomaisuuden luovutusvoitot.

4. Saadut osingot ja osuuspääoman korot

Jos yrityksesi on saanut tilikauden aikana osinkoja, ne kirjataan tähän kohtaan. Saadut osingot -kohtaan täytetään saatujen osinkojen kokonaissumma.

Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot ovat 75-prosenttisesti veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa. 25 prosenttia puolestaan on verovapaata tuloa.

Mikäli yritys on julkisesti noteerattu, elinkeinotoiminnan veronalaiseksi tuloksi lasketaan 85 prosenttia ja verovapaaksi tuloksi 15 prosenttia.

5. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot

Jos olet saanut tilikauden aikana korkotuottoja myyntisaamisista tai valuuttakurssivoittoja, nämä saamiset kirjataan tähän kohtaan.

Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

Sitten on aika yhteenlaskun! Laske yhteensä kaikki edellä esitetyt tuotot ja tuo ne tähän sarakkeeseen.

Elinkeinotoiminnan kulut

Elinkeinotoiminnan kulut osiossa ilmoitetaan kaikki liiketoimintaan liittyvät kulut.

1. Ostot ja varastojen muutokset

Tähän kohtaan kirjataan hankintameno tilikauden aikana luovutetuista hyödykkeistä. Hankintameno saadaan, kun tilikauden ostojen määrää oikaistaan valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksessa. Eli alkuvarasto PLUS ostot tilikauden aikana MIINUS loppuvarasto.

2. Ulkopuoliset palvelut

Jos olet tilikauden aikana ostanut ulkopuolisia palveluita, jotka liittyvät liiketoimintaan, ne ilmoitetaan tässä kohdassa.

3. Henkilöstökulut

Jos sinulla on joitain henkilöstöön liittyviä kuluja. Yleensä toiminimiyrittäjät toimivat kuitenkin yksin.

4. Poistot

Poistoista kirjoitamme erillisen artikkelin tulevaisuudessa.

5. Edustuskulut

Edustuskulut ovat liiketoiminnan kannalta välttämättömiin edustustehtäviin liittyviä kuluja. Edustuskuluista vähennyskelpoinen osuus on 50%. Näitä ovat esimerkiksi asiakaslounaat tai saunaillat, joissa koitetaan tehdä kauppaa tai luoda suhteita.

6. Vuokrat

Tähän kohtaan kirjataan maksamasi liiketoimintaan liittyvät vuokramenot.

7. Muut vähennyskelpoiset kulut

Tähän kohtaan kirjataan ne kulut, jotka eivät suoraan sisälly mihinkään edellä mainituista kategorioista mutta kuitenkin ovat vähennyskelpoisia. Tällaisia vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi ajoneuvokulut ja leasing-maksut.

8. Korkokulut

Tähän kohtaan ilmoitetaan kirjanpidossa merkityt korkokulut lainoista, jotka on käytetty ammatinharjoittajan liiketoimintaan. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävien ei tarvitse erikseen täyttää veroilmoituksella laskelmaa vähennyskelpoisista kuluista. Kohdassa 347 voi ilmoittaa elinkeinotoimintaan kohdistuvien ja kirjanpidossa vähennettyjen lainojen korkokulut.

Matkakulut lisävähennyksenä

Tässä kohdassa ilmoitetaan työn tekemisen kannalta välttämättömien matkojen osuus. Lisävähennysten tekeminen edellyttää, että ajetuista kilometreistä on pidetty ajopäiväkirjaa ja matkojen kohde ja kestot on kirjattu. Työpaikan ja kodin väliset matkat eivät kuulu lisävähennys-kohtaan.

Toiminimiyrittäjä saa kilometrikorvaukset verohelpotuksina vuoden lopuksi.

Päivärahat eli työmatkasta aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset

Taulukkoon täytetään seuraavat asiat

  1. Matkapäivien määrä yhteensä tilikauden aikana (yli 10h = kokopäiväraha, yli 6h = puolipäiväraha)
  2. Enimmäismäärä matkapäivältä. Kokopäivä- ja puolipäivärahan vuosisummat löydät Googlesta.
  3. Enimmäismäärä yhteensä. Matkapäivien määrä yhteensä kerrottuna enimmäismäärällä

Jos et ole vähentänyt matkan kuluja kirjanpidossa, kirjataan lisävähennys täysmääräisenä lisävähennys-sarakkeeseen. Muuten kirjanpidossa olevat kulut tulee vähentää päivärahojen määrästä.

Kilometrikorvaukset, eli selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä liiketoiminnassa

Jotta voit tehdä lisävähennyksen, sinun täytyy pitää ajopäiväkirjaa tai tehdä ajoista muu selvitys. Suosittelen pitämään ajopäiväkirjaa alusta lähtien, tällöin mahdollisiin verottajan lisäkysymyksiin vastaaminen on helppoa. Jos joudut keksimään ja muistelemaan asioita vuoden lopussa, se ei ole mukavaa tai hyödyllistä.

Taulukkoon täytetään

  1. Kokonaiskilometrimäärä – autolla ajetut kilometrit yhteensä
  2. Elinkeinotoiminnan ajot – autolla ajetut työajot yhteensä
  3. Enimmäismäärä / km
  4. Enimmäismäärä yhteensä – elinkeinotoiminnan ajot kerrottuna enimmäismäärällä

Jos et ole vähentänyt kuluja kirjanpidossa (kuten polttoainekuluja) ilmoitetaan lisävähennys täysmääräisenä.

Yrittäjävähennys

Tammikuussa 2017 astui voimaan yrittäjävähennys, joka koskee toiminimiyrittäjiä sekä myös avoimia yhtiöitä sekä kommandiittiyhtiöitä.

Yrittäjävähennys on viisi prosenttia tulosta. Käytännössä siis 5 prosenttia tuloksesta on verovapaata, mikä vaikuttaa noin 2 prosentin kevennyksenä verotukseen.

Otetaan havainnollistava esimerkki:

Toiminimi Pekka Perusjampan liiketoiminnan tulos (ei liikevaihto, vaan tulos) on 35 000 euroa.

Yrittäjävähennys on 5 % tuloksesta, eli Pekan tapauksessa (0,05 x 35 000) = 1750 euroa.

Tästä summasta Pekan ei tarvitse maksaa veroja, ja Pekan verotettava tulo onkin näin ollen 35 000 euron sijasta 33 250 euroa. Tästä johtuen Pekalla on pienempi veroprosentti eli 16,5%. Lasketaanpa Pekan nettotulot: 1750€+33250€*0.835=29513,75€

Ilman yrittäjävähennystä bruttotulot olisivat olleet 35000€ ja veroprosentti olisi ollut 17,5%. Joten nettotulot olisivat olleet 35000€*0.825=28875€

Yrittäjävähennys tuo Pekalle 638,75€ lisää nettotuloa vuodessa.

Eihän mikään järisyttävä muutos, mutta paljon parempi kuin mikä tahansa veronkorotus.