Osuuskunnan perustaminen

Osuuskunnan perustaminen

Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Vaikka osuuskuntiin kuuluu Suomessa miljoonia ihmisiä, osuuskuntien määrä on silti hyvin vähäinen – niitä on maassamme vain joitain tuhansia.

Tämä kirjoitus on katsaus siihen, miten osuuskunta perustetaan. Jos olet kiinnostunut toiminimestä tai osakeyhtiöstä, napauta kyseisiä linkkejä.

Vähäisestä lukumäärästään huolimatta osuuskunta on monissa tilanteissa varsin järkevä yrittämisen muoto. Kirjoituksen tarkoituksena on antaa sinulle vinkkejä siitä, milloin osuuskunta kannattaa perustaa ja miten se käytännössä tapahtuu.

Jos haluat virallista selvitystä asiasta, niin suuntaa katseesi kirjoituksen loppuun, josta löydät linkit virallisiin lähteisiin.

Tämä tekstin ovat kirjoittaneet yrittäjät, joilla on kokemusta osuuskunnan perustamisesta, pyörittämisestä sekä myös sen lopettamisesta.

Mitä artikkeli sisältää?

Tämä kirjoitus sisältää seuraavat asiat:

  • Mikä on osuuskunta?
  • Miksi ihmeessä perustaisit osuuskunnan (etkä esimerkiksi osakeyhtiötä)?
  • Mitä osuuskunnan perustamiseen oikein vaaditaan?
  • Kuinka osuuskunnan perustaminen tapahtuu käytännössä?
  • Mitä osuuskunnan perustamisasiakirjoihin sisältyy?
  • Kuinka osuuskunnan perustamisilmoitus tehdään?
  • Mitä vaihtoehtoja on osuuskunnan perustamiselle?

Kirjoitus on varsin pitkä, joten varaa aikaa lukemiseen 10-15 minuuttia tai lue parhaat palat päältä pois. Jos sinulle herää kysymyksiä, jätä kommentti.

Kiitämme, jos jaksat jakaa kirjoituksen eteenpäin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä tai Google+:ssa.

Mikä on osuuskunta?

Katsotaanpa ensialkuun, mitä ystävämme Wikipedia sanoo asiasta lyhykäisesti.

“Osuuskunta (lyhenne osk, aiemmin ok.) on henkilöiden vapaaehtoisesti muodostama hanke, jonka tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita ja tavoitteita yhteisesti omistetun ja demokraattisesti hallinnoidun yrityksen avulla. Suurimpia osuustoiminnan harjoittajia Suomessa ovat osuuspankit ja osuuskaupat.”Wikipedia

Suomeksi tämä siis tarkoittaa, että osuuskunta on yritysmuoto, joka harjoittaa liiketoimintaa. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet, joiden määrän voi itse valita, samoin kuin jäsenien maksettavaksi tulevan osuuspääoman.

Osuuskunnassa valtaa pitää osuuskunnan kokous. Suurissa osuuskunnissa tämä voidaan korvata jäsenien edustajistolla. Muuten toiminta vastaa pitkälti osakeyhtiötä.

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää (jos kauppaa syntyy) voidaan myös jakaa takaisin jäsenille. Tapa jakaa sitä määritellään säännöissä. Se voidaan valita kolmen eri tavan välillä:

  • osuuspääoman korko tai muu hyvitys;
  • sen mukaan, miten jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita (esim. ylijäämän palautus);
  • tai jokin muu säännöissä määrätty tapa (esimerkiksi lahjoitus hyväntekeväisyyteen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen).

Miksi perustaa osuuskunta?

Jos verrataan osuuskuntaa osakeyhtiöön, toiminimeen tai muihin yhtiömuotoihin, niin mitkä ovatkaan sen edut?

Osuuskunta perustetaan normaalisti samasta syystä kuin muutkin yritykset. (Voit tosin lukea kirjoittajien oman esimerkin osuuskuntatoiminnasta hieman alempaa. Siinä syy ei ollut sama kuin useissa yrityksissä.)

Kuitenkin osuuskunta mahdollistaa samat yrityksen edut kuin muutkin yhtiömuodot. Tarvitaan idea tai halu lähteä perustamaan yritys, ja yhtiö on silloin vain alusta toiminnalle. Useimmat viralliset lähteet yrityksen perustamisesta sanovat, että idea tarvitaan ensin ennen kuin yrityksen voi perustaa. Moni yrittäjä sanoo toista.

Yritys voi olla vain alusta, jonka kautta kokeillaan (ilman suuria rahallisia panostuksia) eri asioita. Sitten katsotaan, mikä idea lähtee vetämään. Myös tämä malli toimii, ja siitä on todisteena lukuisia suuria yrityksiä, esimerkiksi Ford. Ideasta ei siis kannata aina huolehtia, vaikka se tietysti helpottaa toiminnan aloittamista, varsinkin jos haluat hakea tukia yrityksellesi.

Viralliset ohjeet sanoisivat tässä vaiheessa, että osuuskunnan tuottamille palveluille tai tavaroille tulisi löytää kysyntä. Tottahan tämä on, kysyntää pitää olla. Tosin asian voi kääntää myös niin, että mennään kysymään, mille sitä kysyntää olisi. Tämä on varsinkin monen pienyrittäjän elinehto.

Tiettyyn asiaan ei pidä lukittautua, jos sille ei löydy markkinarakoa. Sen sijaan on lähdettävä koluamaan asiakkaita läpi ja kyselemään, mitä muuta heille voisi kaupata.

Ei vaatimuksia alkupääoman määrälle

Osuuskunnan hyvä puoli verrattuna osakeyhtiöön on se, että minipääomavaatimusta ei ole. Osakeyhtiö tarvitsee vähintään 2500 euroa pääomaa, jotta se voidaan perustaa. Osuuskunta selviää huomattavasti pienemmällä summalla.

Todennäköisesti järkevintä olisi jäsenien laittaa sen verran rahaa likoon, että rekisteröintimaksu saadaan maksettua ja käteen jäisi muutama euro pakollisiin palveluihin. Maksu on tällä hetkellä vain 380 euroa (2017).

Teknisesti osuuskunnan perustaminen on melko samanlaista kuin osakeyhtiönkin. Suurin ero on osuuskunnan säännöt, joiden hyötyä tai haittaa ei voida määritellä.

Osuuskunnassa yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan, eikä jäsen voi pahimmassakaan tapauksessa menettää kuin sijoittamansa osuusmaksun.

Yrittäjänä rahan nostaminen osuuskunnasta on samanlaista kuin osakeyhtiössä. Itselleen pitää maksaa palkkaa. Palkasta menee sivukuluja, jotka pitää huomioida kuten myös normaalit yritystoiminnan kiinteät kulut. Potentiaalinen voitto voidaan maksaa osuuspääoman korkona ulos.

Muiden työllistäminen osuuskunnan kautta onnistuu aivan samalla tavalla kuin osakeyhtiössäkin.

Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Sen takia se on erinomainen tapa, jos haluaa vain kokeilla yrittämistä. Mikäli osuuskunnalla on vähintään seitsemän jäsentä, ei heitä pidetä virallisesti yrittäjinä. Tämä mahdollistaa palkansaajilla osuuskuntaan kuulumisen ja esimerkiksi työttömyysturvan yhtäaikaisuuden.

Millaisia osuuskuntia on?

  • kulutusosuuskunnat (osuuskaupat),
  • tuottajaosuuskunnat,
  • omistajaosuuskunnat,
  • työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat,
  • energiaosuuskunnat,
  • hankintaosuuskunnat,
  • kehittämisosuuskunnat,
  • kulttuuri-, kustannus- ja viestintäosuuskunnat,
  • markkinointiosuuskunnat,
  • matkailuosuuskunnat,
  • sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat,
  • osuuspankit.

Elävä esimerkki osuuskunnasta ja sen toiminnasta

Tämän artikkelin kirjoittajat olivat mukana osuuskunnan toiminnassa, jonka tarkoitus oli antaa useille ihmisille alusta toimia yrittäjinä. Se oli itse osuuskunnan tarkoitus ja osuuskunta perustettiin kyseinen ajatus mielessä. Tämä tietysti vaikutti esimerkiksi toimialaan, joka pitää ilmoittaa rekisteröitäessä yritystä.

Taustalla oli ajatus myös, että jokainen jäsen olisi tasavertainen ja saisi yhtä paljon päätösvaltaa. Tämä onnistui osuuskunnan avulla helposti. Halusimme myös pitää pääoman tarpeen mahdollisimman pienenä, koska jokainen vasta harjoitteli yrittämistä.  Koska jäseniä oli yli seitsemän, niin ketään ei katsottu virallisesti yrittäjäksi.

Itse toiminta rahoitettiin laskuttamalla erilaisista projekteista ja muusta tehdystä työstä. Jokainen jäsen sai maksaa osuuskunnan kautta itselleen palkkaa. Osa myös laskutti myöhemmin toiminimen sekä osakeyhtiöiden kautta, joitakin osuuskunnan kautta tehtyjä töitä.

osuuskunnan perustaminen

Osuuskunnan kautta tehtävät työt olivat hyvin erilaisia, koska jokaisella jäsenellä oli omat intressinsä. Osuuskunta käytti myös tiettyjen projektien kanssa ulkopuolista työvoimaa, jota palkattiin normaalien työnantajakäytäntöjen mukaisesti erilaisilla sopimuksilla.

Itse osuuskunnalla ei ollut kovin yhtenäistä kuvaa ulkopuolelle, vaan esille tulivat enemmän erilaiset projektit. Tavoite olikin työllistää jäseniä niiden kautta ja rakentaa eri projektien brändejä.

Osuuskunta toimi turvallisena alustana kokeilla erilaisia projekteja ja hankkeita. Toimintaa kehitettiin yhdessä ja isompia juttuja käsiteltiin yhdessä, koska vastuu oli kuitenkin yhteinen (vaikka hallitus olikin virallisesti vastuussa). Yhteiset päätökset takasivat luottamuksen osuuskunnan sisällä.

Taloudellisesti kustannukset jaettiin tasan, mutta toki jokainen projekti käytti omaa budjettia ja vastasi sen toteutumisesta itse. Osuuskunnan yleinen pyörittäminen hoidettiin laskemalla tietty budjetti yleisille asioille, mikä tarkoitti, että jokaisella jäsenellä oli vastuu hankkia sen verran laskutusta osuuskunnan kassaan. Vasta tämän ylittävät osuudet pystyi nostamaan palkkana.

Pääosa projekteista pyöri yhden kassan sekä yhden kassahoitajan kautta. Joillakin suuremmilla projekteilla oli omat tilit sekä taloudesta vastaavat henkilöt. Tämä järjestely tietysti saattaa nostaa yleisiä kuluja jonkin verran, mutta tuo samalla jokaiselle yksittäiselle ihmiselle varmuutta ja tukea toimintaan. Järjestely siis maksoi itsensä takaisin.

Osuuskunta ajettiin lopulta alas tarpeettomana. Sitä varten kannattaakin hankkia asiantuntevaa apua ja hoitaa prosessi huolella.

Milloin osuuskunta kannattaa perustaa?

1. Jos haluatte perustaa kevyen yrityksen ja kokeilla yrittämistä. Osuuskunnan perustamiskulut ovat pienet.

2. Yritykseen on lähtemässä mukaan useita tekijöitä ja haluatte tasapuoliset oikeudet jokaiselle.

3. Haluatte lisäansioita palkkatyön oheen. Osuuskunnan jäsenet eivät ole virallisia yrittäjiä, jos jäseniä on yli seitsemän.

4. Teillä on monenlaista osaamista, mutta ei vaadittavia resursseja toimia yksin.

5. Jos haluat huolehtia myös työttömyysturvastasi. Osuuskunnan jäsenillä säilyy oikeus palkansaajan työttömyysturvaan kohdassa kolme mainitun kriteerin turvin.

Osuuskunnan hyödyt ja mahdolliset haitat

Plussat

  • Perustaminen halpaa, tarvitsette vain rekisteröintimaksun verran pääomaa.
  • Yhtiömuotona kevyt.
  • Tasapuolinen kaikille mukanaolijoille.
  • Helppo lähtöalusta yrittäjyyteen.
  • Voit toimia yrittäjämaisesti ilman, että olet kuitenkaan virallisesti yrittäjä..

Miinukset

  • Tietyn tyyppisissä osuuskunnissa jäsenten vaihtuvuus häiritsee ja vaatii aikaa.
  • Uskottavuus suhteessa esimerkiksi osakeyhtiöön.
  • Usein mukana useampi jäsen, joten päätöksien tekeminen on vaikeampaa.

Mitä osuuskunnan perustamiseen vaaditaan?

  • 380 euron rekisteröintimaksu PRH:n kaupparekisteriin,
  • perustamissopimus alkuperäisenä,
  • osuuskunnan säännöt,
  • pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) sekä
  • hallintoneuvoston pöytäkirja, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet.

Kuinka osuuskunta perustetaan?

Käydään osuuskunnan perustaminen vaiheittain läpi.

Kuten jo aikaisemmin totesimme, yleensä tässä kohtaa aloitettaisiin paasaus liikeideasta ja yrittämisen suunnasta. Tässä tekstissä emme keskity siihen, vaan yksinkertaisesti kerromme, kuinka saat viralliset asiat hoidettua pois alta ja pääset tekemään liiketoimintaa, oli se sitten mitä tahansa.

1. Osuuskunnan nimi

Otetaan ensimmäisenä nimi, koska se tulee joka tapauksessa vastaan ennemmin tai myöhemmin. Jokin nimi pitää päättää. Sillä ei ole juurikaan väliä, mutta se ei voi olla sama kuin jo olemassa olevan yrityksen tai tuotemerkin nimi.

Lisäksi jos aiot käyttää nimeä markkinointiin, kannattaa tarkistaa onko nimeä vastaava domain (verkkosivujen osoite) olemassa vapaana. Ettei käy niin kuin Sininen tulevaisuus -puolueelle!

Muiden yrityksien nimiä voit tarkistaa täältä: ytj.fi

Suomalaiset domainit (.fi) voit tarkistaa täältä: https://domain.fi/info/index.html

Sanoin aikaisemmin, että nimellä ei ole niin väliä. Tämä on totta. Nimeä voi aina vaihtaa, ja voit myös käyttää markkinointiin jotain toista nimeä. Osuuskunnan nimi voi siis olla jotain muuta. Muista kuitenkin, että esimerkiksi sisään tuleviin laskuihin olisi hyvä merkitä oikea nimi.

Älä jää pohtimaan nimeä liiaksi. Sopivia ideoita kannattaa valita kolme, koska rekisteröitäessä voit antaa kolme ehdotusta. Ne laitetaan “paremmuusjärjestykseen” ja PRH valitsee niistä ensimmäisen, joka täyttää heidän kriteerinsä uuden yrityksen nimelle (eli siis lähinnä sen, että nimeä ei voi sekoittaa muihin).

2. Osuuskunnan perustamiskirja

osuuskunnan-perustamiskirja

 

Osuuskunta perustetaan virallisesti perustamiskirjalla. Klikkaa kuvaa ja voit ladata paketin, jossa on valmis pohja perustamiskirjalle. Siihen voi toki raapustaa muitakin asioita, mutta tässä on minimipaketti siitä, mitä on pakko olla. Se riittää kyllä. Käydään vaiheittain läpi, mitä siihen oikein tulee.

1. Tahdonilmaus osuuskunnan perustamisesta eli “Me allekirjoittaneet perustammme xxxx-nimisen osuuskunnan”. Tätä varten tarvitsette nimen.

2. Kohta kaksi mainitsee osuuskunnan säännöt. Saat niistä enemmän tietoa seuraavassa kappaleessa. Mainitaan kuitenkin, että ne tulevat perustamiskirjan liitteeksi ja ovat yleensä pituudeltaan 1-2 sivua. Saat myös niihin valmiin pohjan, joten ei hätää.

3. Osuuskunnan perustajien täydelliset nimet ja osoitteet, luonnollisten henkilöiden asuinpaikat ja suomalaiset henkilötunnukset (tai niiden puuttuessa syntymäaika) sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, Suomessa Y-tunnus.

4. Osuuskunnan perustajille annettavat osuudet. Tällä tarkoitetaan  osuuksien lukumäärää, joka perustajan on osuuskunnan sääntöjen mukaan velvollisuus ottaa. Jos jokaiselle perustajalle annettavien osuuksien määrä on sama, esimerkiksi yksi, perustamiskirjan maininta voi olla seuraavanlainen: “Kullekin perustajalle annettavien osuuksien lukumäärä: yksi osuus.”

5. Osuuskunnan perustamisesta osuuskunnan maksettavaksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä on ilmoitettava. Tällä tarkoitetaan osuuskunnan rekisteröinnistä, perustamisasiakirjojen laatimisesta tai siihen rinnastettavasta työstä aiheutuvia kuluja.

6. Perustajien on valittava osuuskunnalle ensimmäinen hallitus ja ilmoitettava jäsenten ja mahdollisten varajäsenten nimet. Luettelo hallituksen jäsenistä voi olla myös perustamiskirjan liitteenä. Hallituksen jäseniltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Suostumus voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa.

7. Mikäli osuuskunnan on valittava tilintarkastaja, on tilintarkastajan ja hänen varamiehensä nimet ilmoitettava perustamiskirjassa tai sen liitteessä ja heiltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus, joka voi olla perustamisilmoituslomakkeessa, perustamiskirjassa, sen liitteessä tai erillisessä asiakirjassa.

Osuuskunnassa voi olla useampiakin tilintarkastajia, jos säännöissä niin määrätään. Tilintarkastajan voi valita myöhemminkin. Mikäli osuuskunnan liikevaihto ei nouse kovin suureksi, tilintarkastajaa ei kannata valita. Siitä koituu muuten turhia kuluja. Hyvällä kirjanpitäjällä pärjää mainiosti.

3. Osuuskunnan säännöt

Säännöt sisältävät yksinkertaisuudessaan seuraavaa:

  • 1§ toiminimi on ____.
  • 2§ Osuuskunnan kotipaikka on ____.
  • 3§ Osuuskunnan toimiala on ____.
  • 4§ Osuuskunnan jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Osuusmaksu (osuuden nimellisarvo) on __ euroa, joka jäsenen on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.
  • 5§ Osuuskunnan tilikausi on __-__.
  • 6§ Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi.
  • 7§ Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yksin sekä kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Lisäksi hallitus voi myös antaa prokuran tai toiminimen kirjoittamisoikeuden nimetylle henkilölle.
  • 8§ Osuuskunnan jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä osuuskunnan kokouksia. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
  • Ylimääräinen kokous on myös pidettävä, jos tilintarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa jäsenten koko äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten, tai jos se lain mukaan on muutoin pidettävä. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista (14) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
  • 9§ Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa ole muuta säädetty, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
  • 10§ Muilta osin sovelletaan osuuskuntalakia.

Osuuskunnan säännöt ovat päätettävissä osuuskunnan perustajien kesken. Tämä on yksinkertaisin malli sääntöihin. Sääntöjä voi toki lisätä ja muokata, mikäli näin haluaa. Esimerkkiä voi katsoa osuuskuntalaista.

Mikäli teillä ei ole tarkkaa tietoa, mitä haluaisitte muuttaa, on helpointa mennä näiden sääntöjen puitteissa. Niitä voi muokata myös jälkeenpäin, jos siihen on tarvetta. Muutosten ilmoittaminen rekisteriin maksaa tietysti jonkun verran.

4. Hallituksen kokous

hallituksen-kokous

 

Osuuskunnan täytyy pitää ensimmäinen hallituksen kokous ja liittää siitä pöytäkirja perustamisilmoituksen liitteeksi. Normaalisti ensimmäisessä kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja.

Pöytäkirjaan voi liittää myös muita asioita, joita säännöt mahdollistavat, kuten nimenkirjoitusoikeuden jakamisen useammille henkilöille kuin vain toimitusjohtajalle tai hallituksen puheenjohtalle.

Tässä vaiheessa voi huomioida esimerkiksi osuuskunnan pankkitilin avaamisen ja määritellä tietylle henkilölle tai henkilöille oikeuden avata ja käyttää sitä. Usein myös maksukorttien saaminen vaatii pöytäkirjan, joten siitäkin kannattaa laittaa suoraan merkintä.

5. Perustamisilmoitus

osuuskunnan-perustaminen

Viimeiseksi jää perustamisilmoitus. Tämä on siis lopulta se nippu papereita, mikä toimitetaan Kaupparekisteriin. Osuuskunta on virallinen vasta, kun se rekisteröidään Kaupparekisteriin lopullisesti.

Itse perustamisilmoitus on varsin simppeli. Se käyttää nimeä Y1. Katsotaan tärkeimmät kohdat siitä läpi.

1. Täytä osuuskunnan nimiehdotukset sekä käytetty kieli.

2. Jos osuuskunta tarvitsee virallisia aputoiminimiä, ne valitaan tässä kohdin.

3. Osuuskunnan yhteystiedot.

4. Eri rekistereihin ilmoittautuminen. Yleensä on syytä ilmoittautua Kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin (jos tarkoitus on maksaa palkkaa kenellekään) ja ennakkoperintärekisteriin.

5. Valitse yritysmuoto eli osuuskunta.

6. Valitse tilikausi. Ensimmäisen tilikausi saa olla pidennetty kuudella kuukaudella. Normaali tilikausi voi olla esimerkiksi kalenterivuosi.

7. Verohallinnolle ja PRH:lle (Patentti- ja rekisterihallitus) tarvittaessa lisätietoja antava henkilö ja/tai yritys. Suosittelen valitsemaan yhden henkilön, joka koordinoi koko projektia, esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan.

8. Allekirjoitukset.

9. Verohallintoon ilmoitettava toimiala. Voitte valita tarkan toimialan tai käyttää jotain yleistä tekijää, kuten “kaikki laillinen liiketoiminta”. Jälkimmäinen mahdollistaa käytännössä minkä tahansa liiketoiminnan harjoittamisen.

10. Arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa hakeutua heti.

11. Tarvitsette yritykselle tilinumeron. Tämän takia hallituksen pöytäkirjaan kannattaa laittaa maininta tilin perustamisesta. Pöytäkirjaa vastaan voitte käydä pankissa avaamassa yritystilin ja antaa hallintaoikeuden jollekin jäsenelle. Muista huolehtia, että pankki ottaa pöytäkirjasta vain kopion.

Seuraavaksi katsotaan osuuskunnan perustamiseen liittyvää liitettä. Liite tulee mukana, jos lataat sivuiltamme valmiin perustamisilmoituspaketin. Se on hyvin yksinkertainen. Käytännössä täytät siihen jo päätettyjä asioita, kuten osuuskunnan nimen, toimialan, perustamispäivän, tiedot osuusmaksusta, hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan tiedot jne.

Perustamisilmoituksen voi laittaa perille postitse tai vaikka kiikuttaa itse PRH:lle. Rekisteröintimaksusta (380€) pitää olla kuitti mukana tai varautua maksamaan se paikan päällä. Useimmat paikat ottavat vastaan nykyisin maksukortin, mutta asia kannattaa varmistaa etukäteen.

Osuuskunnan perustamisasiakirjat

Perustamisopas

y1opas

>> Ohjeet perustamisasiakirjojen täyttämiseksi

Perustamisilmoitus

osuuskunnan-perustaminen

 

Henkilötietolomake

henkilotietolomake

>> Tutustu tarkemmin osuuskunnan perustamisasiakirjoihin

Muistilista osuuskunnan perustamiseen

  1. Yhtiökumppaneiden valinta. Toimitko yksin vai kimpassa? Oletko 100-prosenttisen varma yhtiökumppaneistasi?
  2. Mahdollisten viranomaislupien selvittäminen. Selvitystyö on järkevää tehdä etukäteen ennen kuin on yritys pystyssä. Jos lupia ei myöhemmin saakaan, jää niin sanotusti sormet suuhun.
  3. Yrityksen rahoitustarve sekä oman pääoman sijoittaminen. Kuinka paljon pääomaa tarvitaan? Kuinka paljon sinulla on sijoittaa? Mistä loput rahat tulevat?
  4. Nimen valinta. Käytä ytj.fi-palvelua apuna. Varmista myös, onko nimeä vastaava domain vapaana.
  5. Yhtiösopimuksen laatiminen.
  6. Pankkitilin avaaminen. Laadi jonkinlainen pöytäkirja, varaa aika pankin yrityspuolelle ja perusta yksinkertainen tili. Tarvitset sitä perustamisasiakirjoihin.
  7. Hyvän kirjanpitäjän valitseminen. Jos yritys on hieman isompi, myös tilintarkastajaa kannattaa harkita. Kirjanpitäjä voi auttaa sinua PALJON toimintasi alkuvaiheessa.
  8. Perustamisilmoituksen täyttäminen.
  9. Rekistereihin ilmoittautuminen perustamisilmoituksen ohessa.
  10. Viranomaislupien haku, jos se ei aikaisemmin jo onnistunut. Niissä voi kestää ja tulla mutkia matkaan, aloita prosessi mahdollisimman aikaisin.
  11. Vakuutustarpeiden selvittäminen. Eläkevakuutus, työnantajan vakuutukset jne. Varaa aika vakuutusmyyjälle ja käy läpi mahdollisuuksiasi ja tarpeitasi.
  12. Työttömyyskassaan liittyminen (myös yrittäjillä on sellainen). Jos haluat extraturvaa, työttömyyskassa on hyvä sijoitus.

Lomakkeet

Tarvittavat lomakkeet, joita tekstissä on käsitelty, löydät Osuuskunnan perustamispaketista YTJ:n sivuilta.

Lisää tietoa aiheesta

Osuuskuntalaki

Pellervon perustajan opas