Toiminimen perustaminen

Toiminimen perustaminen

Miten toiminimi perustetaan helposti?

Tässä artikkelissa kerromme sinulle toiminimen perustamisesta niin kansantajuisesti kuin vain on mahdollista.

Vaikka verkko on täynnä tietoa aiheeseen liittyen, useat oppaat ja kirjoitukset on sotkettu niin byrokraattisilla ja vaikeaselkoisilla termeillä, että heikompi tippuu kyydistä.

Tämä on sääli, sillä toiminimen perustaminen ei ole rakettitiedettä, ja se onnistuu erittäin nopeasti, helposti ja halvalla aivan keneltä tahansa – myös sinulta!

Toiminimen perustamislomakkeen täyttö verkossa vie aikaa noin 15 minuuttia.

Toiminimen voit toki perustaa myös tulostamalla paperilomakkeen ja viemällä sen täytettynä postiin, mutta tämä on selvästi hitaampi ja myös hieman kalliimpi toimenpide verkossa tehtävään perustamiseen verrattuna.

Kun luet tämän sivun ohjeistuksen, osaat hoitaa toiminimen perustamisen kummalla tavalla tahansa.

Miksi perustaa toiminimi?

Jos sinulla on palo kokeilla siipiäsi yrittäjänä päätoimisesti tai sivutoimisesti, on toiminimi sinulle erinomainen yritysmuoto. Toiminimi on helppo ja halpa perustaa ja se vaatii vähemmän byrokratiaa esimerkiksi osakeyhtiömuodossa toimimiseen verrattuna.

Toiminimiyrittäjyys sopii varsinkin sellaiseen liiketoimintaan, joka on kohtalaisen pientä ja perustuu joko kokonaan tai pääosin vain omaan työpanokseesi.

Toiminimen hyödyt

  • Toiminimen perustamisen hinta on hyvin alhainen: Vuonna 2020 perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa verkossa 60 euroa  ja paperilomakkeella 115 euroa. Mikäli et liity kaupparekisteriin, voit tehdä perustamisilmoituksen maksutta paperilomakkeen avulla. Tämä on kuitenkin monesti väärä paikka säästää, kerromme hieman tuonnempana miksi.
  • Perustaminen on nopeaa. Toiminimen perustamisilmoituksen täyttäminen verkossa onnistuu parhaimmillaan vartissa, lomakkeen käsittelyaika on muutama päivä.
  • Yhdenkertainen kirjanpito riittää toiminimiyrittäjille. Kyse on loppujen lopuksi helposta tulojen ja menojen ynnäämisestä, jonka voi hoitaa myös itse. Mikäli kuitteja ja muita tositteita kuitenkin kertyy hiemankin enemmän, kirjanpitäjän hankkiminen on yleensä fiksua heti alussa. Kirjanpidon ja verotusasioiden lisäksi kirjanpitäjä osaa vastata lukuisiin muihinkin aloittavaa yrittäjää mietityttäviin kysymyksiin.
  • Verotuskuviot ovat yksinkertaisia toiminimen osalta: kaikki toiminimen tulot ovat sen haltijan henkilökohtaisia tuloja ja ne verotetaan hänen ansio- tai pääomatuloinaan yhdessä muiden tulojen kanssa. Useimmiten uusien toiminimien tulos jää sen verran pieneksi, että se kannattaa vaatia verotettavaksi kokonaan ansiotuloina – tämä vaatimus on mahdollista tehdä toiminimen veroilmoituslomakkeessa.
  • Toiminimi mahdollistaa kunnollisen kaupankäynnin. Yksityishenkilönä voit ostaa ja myydä vain pienissä määrin, mutta yrittäjänä voit alkaa kasvattaa bisnestäsi. Toiminimiyrittämiseen liittyviä kuluja ja hankintoja voit myös vähentää verotuksessa. Tämä tarkoittaa, että yritystoimintaa varten tekemäsi hankinta pienentää toiminimesi tulosta. Kun toiminimesi tulos on pienempi, maksat veroa pienemmästä summasta. Tällöin myös veron määrä luonnollisesti vähenee.
  • “Paperitöiden” määrä pysyy vähäisenä. Toiminnan aluksi voit ilmoittaa, että teet kausiveroilmoituksen kerran vuodessa tai neljännesvuosittain, jos liikevaihtosi jää pieneksi. Tällöin sinun ei tarvitse tilittää arvonlisäveroja joka kuukausi. Tämä säästää sinulta jonkin verran aikaa ja myös rahaa, mikäli olet ulkoistanut arvonlisäverolaskelmat kirjanpitäjällesi. Mikäli toimintasi on niin pientä, että liikevaihto jää alle 10 000 euron, sinun ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi lainkaan.
  • Toiminimen lopettaminen on muihin yrittämisen muotoihin verrattuna varsin nopea ja helppo operaatio, mikäli jossain kohtaa päätät, ettei tämä ollutkaan sinun juttusi. Jos taas myynti alkaa toden teolla luistaa, toiminimestä on erittäin helppoa siirtyä osakeyhtiömuotoon.

Toiminimen mahdolliset riskit ja haitat

  • Toiminimen taloudelliset riskit ovat sinun henkilökohtaisia riskejäsi. Osakeyhtiössä riskit rajoittuvat sijoittamasi pääoman määrään, mutta toiminimiyrittäjänä vastaat tekemistäsi sopimuksista ja sitoumuksista aina henkilökohtaisella omaisuudellasi. Tämän takia vastuu omasta taloudestasi kasvaa. Tilanne on tämä etenkin silloin, jos joudut liiketoimintasi alussa tekemään suuria rahallisia satsauksia.
  • Joudut opettelemaan uusia asioita verotuksesta ja kirjanpidosta, mutta tätä et voi välttää missään yritysmuodossa. Ammattimainen kirjanpitäjä toki huolehtii, että asiat sujuvat pykälien mukaan, mutta perusasioista kannattaa silti olla itsekin hyvin perillä.
  • Toiminimiyrittäjyys näyttää pieneltä liiketoiminnalta. Se ei siis ole esimerkiksi markkinointimielessä kaikista uskottavin yrittämisen muoto, mutta tämä riippuu tietysti hyvin paljon toimialasta. Asialla on enemmän merkitystä, jos myyt palveluitasi yrityksille. Kuluttaja-asiakasta sen sijaan harvemmin kiinnostaa, ostavatko he palvelunsa toiminimiyrittäjältä vai osakeyhtiötä pyörittävältä yksinyrittäjältä – pääasia on, että palvelut pelaavat.
  • Osakeyhtiö on verotuksellisesti viisaampi ratkaisu, jos teet kovaa tulosta. Kaikki toiminimellä tahkoamasi tienesti on automaattisesti henkilökohtaista tuloasi, ja suurilla tuloilla myös veroprosentti nousee korkeaksi. Osakeyhtiössä sen sijaan voit halutessasi maksaa itsellesi palkkaa sopivan määrän ja jättää loput yrityksen voitoksi tulevia vuosia odottamaan. Samanlainen verotuksen optimointi ei ole mahdollista toiminimiyrittäjänä.
  • Toiminimi tekee sinusta yrittäjän. Tämä vaikuttaa saamiisi tukiin, esimerkiksi työttömyyskorvaukseen. Saatat huomata asian esimerkiksi siinä vaiheessa, jos jäät palkkatyöstäsi työttömäksi ja sinulla on samaan aikaan sivutoimista liiketoimintaa toiminimiyrittäjänä.

Kuka voi perustaa toiminimen?

Vastaus on, että melkeinpä kuka tahansa.

Suomessa liikkeen- tai ammatinharjoittajana eli yksityisenä elinkeinonharjoittajana (eli toiminimiyrittäjänä – termejä on monia!) voi toimia henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella.

Myös alle 18-vuotias voi toimia liikkeen- tai ammatinharjoittajana. Siihen tarvitaan kuitenkin yleensä edunvalvojan (eli useimmissa tapauksissa huoltajan) suostumus.

Tällaisessa tilanteessa Y3-perustamisilmoituslomakkeen allekirjoittavat sekä alaikäinen toiminimiyrittäjä itse että hänen edunvalvojansa. Alaikäinen ei voi tehdä perustamisilmoitusta verkossa.

Jos edunvalvoja haluaisi harjoittaa elinkeinotoimintaa alaikäisen puolesta tämän lukuun, tarvitaan lupa maistraatilta.

Milloin toiminimi useimmiten perustetaan – 3 eri tilannetta

Toiminimen perustaminen opiskelujen aikana

Moni perustaa toiminimen esimerkiksi opintojen aikana, ja opiskelijalle toiminimi onkin varsin erinomainen yritysmuoto. Jos yritystoiminta on pienimuotoista, niin yleensä myös kulut ovat käytännössä mitättömät.

Tekemällä toiminimellä opiskelun sivussa töitä, rakennat omaa tulevaisuuttasi yrittäjänä ja samalla rahoitat itsellesi korkeamman elintason kuin pelkän opintotuen kanssa.

On myös helpompaa tehdä keikkatöitä, jos pystyt laskuttamaan. Moni yrittäjä ottaisi kiljuen vastaan tilapäisapua joihinkin töihin, kunhan ei tarvitsisi säätää palkanmaksun kanssa. Palkan maksaminen on kallista  ja paperityöt vievät yrittäjän aikaa. On paljon helpompaa, jos joku käy auttamassa tarpeen tullen ja lähettää laskun perään.

Se, että sinulla on oma toiminimi, viestii myös siitä, että osaat kantaa vastuuta itsestäsi.

Toiminimi mahdollistaa myös sen, että teet itseäsi hyödyntäviä hankintoja ”firman piikkiin”.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimialallasi tarvitset esimerkiksi tietokonetta ja hankit sen yrityksellesi, voit vähentää sen verotuksessa.

Muista, että verotuksessa vähennettävien hankintojen pitää kuitenkin kuulua yritystoimintaasi. Vaikka hankit asioita pääasiallisesti työkäyttöön, se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö voisi käyttää niitä tarvittaessa myös vapaa-ajalla.

Toiminimen perustaminen palkkatyön sivussa

Sivutoimiseen toiminimiyrittäjyyteen saatat joissakin tilanteissa joutua pyytämään luvan työnantajaltasi. Joskus työsopimukseen saattaa olla kirjattu ehto, että työntekijä on velvollinen ilmoittamaan mahdollisesta sivutoimestaan. Ilmoitusvelvollisuus on aina olemassa, mikäli kyse on virkasuhteesta.

Jos ryhdyt puuhailemaan puujunia vapaa-ajallasi ja myymään niitä netissä, kannattaa pitää huoli siitä, ettei se ainakaan ole kilpailevaa toimintaa nykyisen päivätyösi kanssa. Työnantaja ei yleensä katso hyvällä sitä, että oma työntekijä alkaa kilpailijaksi ollessaan vielä omilla palkkalistoilla.

Jos toiminta on pientä harrastelua ja liikevaihto jää alle 10 000 euron, voit jättää ilmoittautumatta arvonlisäverovelvolliseksi ja se tietysti vähentää jonkin verran byrokratiaa.

Sivutoiminen yrittäjyys mahdollistaa yrittämisen kokeilemisen ilman, että taloudellinen paine on liian kova. Kun päivätyösi (toivottavasti) kattaa kulusi, ei tarvitse tehdä liian pikaisia paniikkiratkaisuja, vaan voit työstää ideaasi eteenpäin rauhassa.

Toiminimen perustaminen on kuitenkin pääsääntöisesti viisainta silloin, kun jo tiedät, että sinulla on maksavia asiakkaita. Jos haluat vain testata yritysideaasi tai laskutat asiakkaitasi vain muutamia kertoja vuodessa, saattaa olla helpompaa aloittaa liiketoiminta perinteisen laskutuspalvelun kautta. Tätä vaihtoehtoa kutsutaan puhekielessä kevytyrittäjyydeksi.

 

Päätoiminen yrittäjyys toiminimen avulla

Päätoimisen yrittäjyyden aloittaminen toiminimen avulla on useimpien pienyrittäjien kohdalla hyvä vaihtoehto. Yleisesti ottaen aloituskustannukset ovat kevyitä, mutta tämä on täysin riippuvaista toimialasta.

Esimerkiksi asiantuntemustaan myyvällä konsultilla kulut voivat olla hyvin lähellä nollaa. Jos kuitenkin olet perustamassa maansiirtofirman tai muun paljon alkukustannuksia vaativan bisneksen, kannattaa pohtia myös muita vaihtoehtoja.

Tämä johtuu siitä, että toiminimiyrittäjällä henkilökohtaiset taloudelliset riskit ovat suuremmat osakeyhtiön pyörittäjään verrattuna.

Jos liikevaihtosi tulee olemaan alle 30 000 euroa ja tarkoitus on työllistää pääasiallisesti vain itsesi myymällä omaa osaamistasi ja aikaasi jossain muodossa, perusta toiminimi.

Jos tiedät heti kättelyssä, että liikevaihto on reippaasti yli 30 000 euroa tai kuluja tulee hankintojen muodossa valtavasti, niin siinä tapauksessa puntaroi myös osakeyhtiön mahdollisuutta – se on yleensä paras vaihtoehto kasvuhakuiseen liiketoimintaan. Pikaoppaan yritysmuodoista löydät viereisestä linkistä.

Ennen kuin käymme läpi toiminimen perustamisen käytännön toimet, haluamme muistuttaa, että mikäli olet aikeissa hakea starttirahaa, sen pitäisi tapahtua jo ennen toiminimen perustamista.

Jos toiminimesi on jo perustettu starttirahaa hakiessasi, et tule tätä tukea saamaan. Yksi edellytys starttirahan saamiselle nimittäin on se, ettei toiminta ole vielä alkanut. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa sivutoiminen yrittäjä siirtyy päätoimiseksi.

Starttirahaa käsittelemme tarkemmin hieman jäljempänä.

Toiminimen perustaminen – näin se käytännössä tapahtuu!

Käymme nyt läpi vaihe vaiheelta sen, miten toiminimen perustaminen käytännössä tapahtuu.

Toiminimen on voinut perustaa verkossa vuoden 2017 maaliskuusta lähtien, ja suosittelemme vahvasti perustamislomakkeen täyttämistä internetissä.

Paperilomakkeisiin verrattuna verkossa täytettävällä perustamisilmoituksella on kolme keskeistä etua:

  • Halvemmat kustannukset. Toiminimen perustaminen verkossa kustantaa 60 euroa (2020), ja kaupparekisteriin tehtävän paperisen ilmoituksen hinta puolestaan on 115 euroa.
  • Lomake on nopeampi täyttää, kun sinun ei tarvitse erikseen sitä tulostaa ja sen jälkeen käydä postittamassa.
  • Verkossa tehdyn perustamisilmoituksen käsittelyaika on useita päiviä lyhyempi paperilomakkeiden käsittelyaikoihin verrattuna, eli saat yritystoimintasi nopeammin pyörimään.

Seuraavaksi päästään perustamistoimiin. Jos olet jo miettinyt kirjanpidon hoidon ja yrityksen pankkitiliasiat kuntoon, voit hypätä suoraan kohtaan 3.

1. Mieti miten järjestät toiminimen kirjanpidon

Jos yrittäminen on sivutoimista ja kuitteja kertyy vähän, voit aivan hyvin tehdä yhdenkertaista kirjanpitoa itsekin. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin järkevää pulittaa hieman rahaa siitä, että joku tekee asiat sinua nopeammin ja paremmin. Tästä asiasta löydät lisätietoa artikkeleista toiminimen kirjanpito sekä tilitoimiston hinta.


Kirjanpito kiinteään kuukausihintaan

Accountor Go on toiminimiyrittäjille ja pienille osakeyhtiöille suunniteltu helppo kirjanpitopalvelu, joka sisältää näppärän ohjelmiston sekä ammattikirjanpitäjän tuen. Kiinteään kuukausittaiseen tilitapahtuman määrän mukaan asettuvaan (89€, 129€, 199€) kuukausihintaan sisältyy kuukausikirjanpito ja ohjelmistot.

Jos olet jo valinnut kirjanpitäjän tai tilitoimiston, kerää kaikki tulevan yrityksesi taloutta koskevat kysymykset kasaan ja marssi niiden kanssa paikan päälle juttelemaan käytännön toimista.

Älä lopeta ennen kuin saat ymmärrettävät vastaukset kaikkeen. Jos kirjanpitäjä ei osaa vastata kysymyksiisi, vaihda toiseen, sillä kommunikaation on aina syytä olla kunnossa.

Sinä et todennäköisesti ole kirjanpidon ammattilainen, joten olet oikeutettu ymmärrettäviin vastauksiin ilman alan ammattijargonia.

Huolehdi myös siitä, että teet itse kirjanpitäjäsi työstä mahdollisimman helppoa. Lähetä kaikki kuitit ja muut lippulappuset kirjanpitäjälle ajoissa ja järjestyksessä. Varsinkin päätoimisilta yrittäjiltä sähköinen kirjanpito säästää paljon aikaa verrattuna siihen, että keräilet kuittejasi kirjekuoreen, jonka toimitat paperipostissa kirjanpitäjälle.

Lue myös: Kirjanpito-ohjelmat ja -palvelut toiminimen kirjanpidon järjestämiseen

2. Perusta itsellesi tili toiminimeä varten

Jos kysyt asiaa pankista, he tulevat todennäköisesti ehdottamaan sinulle kalliimpaa yritystiliä. Muista kuitenkin, että voit aivan hyvin perustaa toiminimellesi myös toisen yksityistilin verkkopankissa tai käyttää valmiina olevaa yksityistiliäsi.

Jos arkielämäsi kulut ja toiminimesi laskutus juoksevat saman tilin kautta, kirjanpidon perässä pysyminen hankaloituu kuitenkin nopeasti. Siksi on aina viisainta perustaa jonkinlainen erillinen tili toiminimen tuloja ja menoja varten. Tällöin pysyt paljon paremmin kartalla yritystoimintasi kuluista ja asiakkaiden maksuista.

Et tarvitse toiminimellesi välttämättä erillistä maksukorttia. Voit maksaa kuluja myös yksityiseltä tililtäsi ja sitten merkata ne toiminimesi kirjanpitoon, vaikkei toiminimen tilillä olisikaan kyseistä tapahtumaa. Kaikki kuitit tulee tietysti pitää visusti tallessa ja toimittaa ne kirjanpitäjälle, mikäli sinulla sellainen on.

3. Lue alta perustamisilmoituksen täyttöohjeet

Tässä kappaleessa käymme kohta kohdalta läpi perustamisilmoituksen sekä Verohallinnolle ilmoitettavien tietojen täyttöohjeet.

Kappaleen lukemisen jälkeen osaat täyttää tarvittavat tiedot joko sähköisessä perustamispalvelussa tai suoraan lomakkeelle.

Lomakkeen löydät pdf-versiona täältä, mikäli haluat tässä vaiheessa vilkaista sitä. Aivan samat kohdat tulevat kuitenkin sinua vastaan myös sähköisessä perustamispalvelussa.

Sähköisen perustamisilmoituksen täyttämisen jälkeen saat välittömästi tietoosi Y-tunnuksen, jonka avulla voit heti jatkaa tarvittavien tietojen ilmoittamista Verohallinnolle.

Lue siis alla olevat ohjeet.

Toiminimen nimi

Saat itse päättää toiminimesi nimen, mutta se kannattaa valita huolella. Toimintaasi helpottaa paljon, jos keksit omalle toiminimellesi nimen, jonka asiakkaasi ja yhteistyökumppanisikin muistavat.

Samannimistä toiminimeä ei saa löytyä kaupparekisteristä. Jo varattuja toiminimiä voi selvittää esimerkiksi PRH:n nimipalvelussa. Sieltä saat tietoa, millaisia nimet yleensä ovat ja onko haluamasi nimi jo käytössä.

Jos et ole varma, onko kyseinen nimi käytössä, saat sen selville viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupparekisteri syynää perustamisilmoitustasi. Jos nimi on käytössä, ilmoitus tulee bumerangina takaisin.

Monesti nimissä esiintyy termi “toiminimi” tai lyhenne “tmi”, mutta mikään pakko näitä ei ole käyttää.

Joskus toiminimessä on mainittu yrittäjän oma nimi. Etunimen voi ottaa toiminimen nimeen vapaasti, ja useimmissa tapauksissa tilanne on sama sukunimien kohdalla. Joitain poikkeuksia silti on.

Toiminimenä ei saa käyttää sukunimeä, mikäli sen käyttö voi aiheuttaa sekaannusta toisen suojatun toiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Pelkästään se, että jollain muulla on jo sama sukunimi rekisteröitynä toiminimeksi, ei vielä estä tätä. Merkitystä on vain sillä, että sekaannusta ei pääse syntymään.

Voit myös halutessasi asettaa toiminimellesi toisen ja kolmannen nimivaihtoehdon, jos pelkäät ettei ykkösvaihtoehtosi läpäise raadin tiukkaa seulaa.

Jos kaipaat lisätietoa nimeämiskäytännöistä, lue artikkelimme yrityksen nimeämisestä.

Kaupparekisteriin ilmoittautuminen

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä sinun on liityttävä kaupparekisteriin, mikäli yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy kohdallasi:

  • harjoitat luvanvaraista elinkeinoa,
  • sinulla on yritystoimintaasi varten pysyvä, omasta asunnostasi erillinen toimitila,
  • sinulla on töissä muita henkilöitä kuin perheenjäseniä.

Poikkeus: kalastusta tai maatilataloutta harjoittavien yksityisten elinkeinonharjoittajien ei ole pakko ilmoittautua kaupparekisteriin.

Vaikka ehdot eivät täyttyisikään, suosittelemme silti aina tekemään perustamisilmoituksen kaupparekisteriin, koska tällä tavalla saat rekisteröityä itsellesi virallisen toiminimen (esim. Möttösen Pienkonehuolto) ja saat tälle nimelle käyttösuojan. Mikäli et liity kaupparekisteriin, toimit elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi (esim. Matti Möttönen).

Mikäli et halua liittyä kaupparekisteriin, sinun tulee tehdä perustamisilmoitus paperilomakkeella. Perustamisilmoitus paperilomakkeella tehtynä ei maksa mitään, mikäli et liity kaupparekisteriin. Sähköinen perustamisilmoitus sen sijaan lähtee aina automaattisesti kaupparekisterille.

Lisätietoa aiheesta löydät artikkelista kaupparekisteri.

Aputoiminimi ja rinnakkaistoiminimi

Rinnakkaistoiminimi tulee kyseeseen, mikäli haluat jostain syystä rekisteröidä toiminimesi jollain muulla kielellä – esimerkiksi ruotsiksi tai englanniksi.

Et voi kuitenkaan taikoa hatusta hienolta kuulostavaa englanninkielistä rinnakkaistoiminimeä, jos se ei millään tavalla liity suomenkieliseen nimeen. Erikielisten nimien tulee vastata toisiaan sanasisällöiltään.

Mikäli ilmoitat rinnakkaistoiminimen, on varsinaisen toiminimen aina oltava joko suomen- tai ruotsinkielinen.

Lisätietoa asiasta löydät artikkelistamme rinnakkaistoiminimi.

 

Aputoiminimeä puolestaan saatat tarvita, mikäli haluat harjoittaa osaa liiketoiminnastasi eri nimellä. Tämä voi tulla kyseeseen, jos esimerkiksi toimit kahdella aivan erilaisella toimialalla.

Aputoiminimellä et voi harjoittaa sellaista liiketoimintaa, joka sisältää yrityksesi toimialan kokonaisuudessaan.

Jos esimerkiksi rakennusalan yrittäjä heittää sivubisneksenään stand up -keikkoja, hän tuskin haluaa markkinoida esiintymisiään rakennusalaan liittyvällä toiminimellään.

Moni ei välttämättä lähtisi tilaamaan firmansa pikkujouluihin esiintyjää Ranen Raksaliike -nimiseltä toimijalta. Tällaisissa tapauksissa aputoiminimen käytöstä voi olla hyötyä esimerkiksi markkinoinnissa.

Rakennusalan ja stand up -viihteen yhdistelmä on kieltämättä hieman erikoinen, mutta tämä oli vain karkea esimerkki.

Toiminimesi toimiala voi joka tapauksessa olla hyvinkin monimuotoinen ja sisältää useita erilaisia toimintoja. Toimialoista kerromme lisää hieman alempana.

Aputoiminimen tai -nimet voit ilmoittaa toiminimeä perustettaessa tai myöhemmin. Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisesti maksaa 60 euroa per nimi, ja paperi-ilmoituksissa hinta nousee 115 euroon.

Aputoiminimillä ei ole Y-tunnusta eikä erillistä omaa kirjanpitoaan, vaan se on kiinteä osa “päätoiminimeäsi”.

Lisätietoa löydät aputoiminimeä käsittelevästä pikaoppaasta.

Tilikausi

Joudut perustamisilmoitusta täyttäessäsi ilmoittamaan muun muassa toiminimesi tilikauden. Toiminimiyrittäjillä tilikauden kesto on pääsääntöisesti kalenterivuosi (1.1.-31.12.) eli 12 kuukautta.

Toiminimeä perustettaessa tilikausi voi kuitenkin olla lyhyempi tai pidempi, kuitenkin maksimissaan 18 kuukautta.

Jos esimerkiksi perustat yrityksen elokuussa, ensimmäinen tilikausi voi ulottua elokuusta aina seuraavan vuoden loppuun asti – tällöin ensimmäisen tilikauden pituus olisi 17 kuukautta, jonka jälkeen tilikaudet alkaisivat rullata normaalisti 12 kuukauden jaksoissa.

Yllä oleva esimerkki pätee kuitenkin vain jos kyseessä on kahdenkertainen kirjanpito. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ensimmäinen tilikautesi päättyy aina perustamisvuoden viimeisenä päivänä. Tällöin ensimmäisen tilikauden maksimipituus on siis 12 kuukautta. Tämän jälkeen tilikausi on aina kalenterivuosi.

Toimiala

Toimialoja on olemassa lukuisia erilaisia. Kun toimiala on oikein valittu, siitä käy selkeästi ilmi, mitä yrittäjä tekee eli millä alalla tai aloilla hän toimii.

Toimiala ilmoitetaan kahdelle eri taholle, eli

  • kaupparekisteriin ja
  • Verohallinnolle.

Nykyään toimialan voi ilmoittaa kaupparekisterille myös yleistoimialana, joka kattaa kaiken laillisen liiketoiminnan.

Kaupparekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän eli tarkemman toimialan, koska laaja toimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Sekaannuksia eri yritysten nimien kesken ei saa päästä syntymään.

Verohallinnolle yrittäjän on ilmoitettava tarkka päätoimiala.

Olemme kirjoittaneet toimialan valintaan ja muotoiluun erillisen oppaan, jonka löydät linkin takaa.

Toimialojen nimet ja numerot A:sta Ö:hon sen sijaan on listattu Tilastokeskuksen sivuille. Älä huoli, vaikka luokituksen perässä lukee numerosarja 2008, ohjeistus on yhä voimassa.

Verohallinnolle ilmoitettavat tiedot

Verohallinnolle toiminimiyrittäjä ilmoittaa muun muassa sen, hakeutuuko hän

  • arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,
  • työnantajarekisteriin ja
  • ennakkoperintärekisteriin.

Mikä on arvonlisäverovelvollisten rekisteri?

Palveluita tai tavaroita myyvät yrittäjät ja yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia joitakin poikkeustoimialoja lukuun ottamatta.

Arvonlisävero tarkoittaa kulutusveroa, jonka yrittäjänä lisäät myymäsi palvelun tai tavaran hintaan. Veron maksaa ostaja myynnin yhteydessä ja sinä tilität arvonlisäveron osuuden eteenpäin valtiolle. Edeltävän linkin takaa löydät esimerkin siitä, miten arvonlisävero käytännössä toimii.

ALV-velvollista toimintaa harjoittavan yrittäjän tulee ilmoittautua rekisteriin, mikäli liikevaihto ylittää 10 000 euron vuosirajan. Jos raja ei ylity, rekisteriin voi silti hakeutua vapaaehtoisesti. Huomioi, että ensimmäisellä tilikaudella liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Eli jos ensimmäinen tilikautesi onkin esimerkiksi vain puolen vuoden mittainen ja teet tuona aikana liikevaihtoa 8000 euroa, niin alv-raja ylittyy kirkkaasti.

Mikäli et ilmoittaudu ALV-velvollisten rekisteriin, et tietysti myöskään laskuta arvonlisäveroa myynnin yhteydessä.

Jos liikevaihtosi lipsahtaa yli 10 000 euron, joudut silloin maksamaan alv:t takautuvasti koko liikevaihdosta, mikäli et kuulu rekisteriin.

Rekisteriin kannattaa siis ilman muuta kuulua, jos hiukankin uskot, että liikevaihtosi kohoaa 10 000 euron tuntumaan.

Ja mikäli liikevaihto jää rekisteriin kuulumisesta huolimatta alle 10 000 euron rajan, saat alv:n alarajahuojennuksen ansiosta haettua maksamasi arvonlisäverot takaisin Verohallinnolta.

Alv:n alarajahuojennus on pienyrittäjille suunnattu verohelpotus, jonka ansiosta alle 30 000 euron liikevaihtoa pyörittävät yrittäjät saavat huojennusta alv:n maksamisesta. Alle 10 000 euron liikevaihdolla huojennuksen saa täysimääräisenä.

Kuinka usein arvonlisäveroja sitten tarvitsee maksaa?

  • Mikäli ilmoittaudut arvonlisäverovelvolliseksi ja arvioit, että liikevaihtosi tulee olemaan enintään 30 000 euroa, voit anoa veron ilmoitus- ja maksukaudeksi yhtä kalenterivuotta.
  • Jos arvioitu liikevaihtosi on enintään 100 000  euroa, voit anoa ilmoituskaudeksi neljännesvuotta. Tämä tehdään perustamisilmoituksen kohdassa “Oma-aloitteisten verojen verokausi”.

Pidempi ilmoituskausi tarkoittaa sitä, että voit ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot neljännesvuosittain tai kerran vuodessa. Tämä voi olla hyvä valinta varsinkin sivutoimisille yrittäjille, joille ei kerry runsaasti liiketapahtumia.

Miksi pidempää ilmoituskautta kannattaa harkita?

No sen takia, että tästä muodostuu sinulle aika- ja kustannussäästöjä, kun sinun ei tarvitse tehdä joka ikinen kuukausi kirjanpitoa ja maksella arvonlisäveroja valtiolle.

Edeltävä seikka nimittäin työllistää kirjanpitäjääsi, ja hän laskuttaa sinua työstään.

Säästä siis vaivaa ja ano tarvittaessa pidempi ilmoituskausi itsellesi. Muista kuitenkin pitää kuitit ja tositteet hyvässä tallessa.

Kirjanpito tulee silti pitää ajantasaisena, ja se kannattaa päivittää kuntoon sopivin väliajoin, vaikka ilmoituskausi olisikin pidempi. Tästä voi sopia oman kirjanpitäjän kanssa.

Eipähän tarvitse sitten selvittää koko vuotta tai kvartaalia kerralla.

Lue tarvittaessa lisää aiheesta: Mikä on arvonlisäverovelvollisten rekisteri?

 

Mikä on ennakkoperintärekisteri?

Ennakkoperintärekisteriin liittyminen on vapaaehtoista mutta joitain poikkeuksia lukuun ottamatta usein välttämätöntä palveluja myyville yrittäjille. Jos toiminimeä ei löydy ennakkoperintärekisteristä, sinulta ostava taho joutu hoitamaan ennakonpidätykset puolestasi, mistä puolestaan aiheutuu aivan turhaa paperityötä. Paljon helpompaa olisi vain maksaa lähettämäsi lasku.

Rekisteriin kuulumalla ikään kuin osoitat, että hoidat ennakkoverojen maksamisen itse, eikä työn tai palvelun ostajan tarvitse tehdä ennakonpidätystä maksusta.

Yrityksillä sekä palvelujen ostoista kotitalousvähennykset haluavilla kuluttajilla on hyvin iso kynnys ostaa mitään sellaiselta toimijalta, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.  Esimerkiksi siivous- tai remonttityöstä ei voi tehdä kotitalousvähennystä, mikäli myyjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Ennakkoperintärekisteriin ei myöskään pääse, jos taustalta löytyy epäselvyyksiä tai laiminlyöntejä verojen maksuissa. Siihen kuuluminen on siis osoitus myös siitä, että yrittäjä hoitaa veroasiansa säntillisesti ja luotettavasti.

Liity siis ennakkoperintärekisteriin.

Lue tarvittaessa lisää aiheesta: Mikä on ennakkoperintärekisteri?

 

Mikä on työnantajarekisteri?

Työnantajilla on Suomessa erilaisia palkanmaksuun liittyviä velvoitteita, kuten esimerkiksi ennakonpidätysten tekeminen sekä sairausvakuutusmaksujen maksaminen.

Jos olet Verohallinnon määrittelemä “säännöllinen työnantaja”, joudut ilmoittautumaan työnantajarekisteriin (eli ilmoittaudut säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi).

Kriteerit täyttyvät, jos maksat vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle työntekijälle (puolisoasi ja lapsiasi ei oteta lukuun).

Jos palkanmaksu on vakituisen sijaan tilapäistä, tällaisia lyhytaikaisia työntekijöitä pitää olla samanaikaisesti palveluksessa vähintään kuusi, jotta “säännöllisen työnantajan” ehto täyttyy.

Kuten jo ehkä huomasit, valtaosan uusista toiminimiyrittäjistä ei tarvitse liittyä työnantajarekisteriin.

Lue tarvittaessa lisää aiheesta: Mikä on työnantajarekisteri?

 

Vielä yksi muistutus ennakkoverosta!

Toiminimeä perustaessasi arvioit Verohallinnolle, kuinka paljon tulet tekemään tulosta ensimmäisen tilikauden aikana. Tämän arvion perusteella maksat veroa ennakkoon tästä tekemästäsi tuloksesta. Tällöin puhutaan ennakkoverosta.

Jos siis arvioit, että tuloksesi (toiminimesi tulot miinus kulut) tulee olemaan 30 000 euroa, maksat veroa etukäteen pitkin vuotta tämän summan perusteella. Myöhemmin täydennät puuttuvia veroja tai saat veronpalautusta riippuen siitä, millaiseksi tuloksesi todellisuudessa muodostui.

Jos yliarvioit tulosi, tulet vuoden aikana maksaneeksi liikaa ennakkoveroa. Saat toki liikaa maksamasi verot myöhemmin takaisin veronpalautuksina. Ongelmana kuitenkin on se, että palauttamisessa kestää aikaa. Todennäköisesti rahoille olisi parempaa käyttöä toiminimesi tilillä.

Jos puolestaan aliarvioit oman tuloksesi, et tällöin maksa tarpeeksi ennakkoveroja tilikauden aikana. Ei kuitenkaan hätää: voit kuitata puuttuvat verot täydentämällä niitä myöhemmin niin sanottujen lisäennakoiden muodossa.

Tuloksen ennustaminen on toiminimeä perustettaessa tietysti hyvin hankalaa, mutta tulot kannattaa mieluummin ensin hieman aliarvioida – jos mahdollista – ja täydentää niitä tarvittaessa kohti oikeaa summaa. Jos tehty arvio näyttää menevän metsään, voit aina korjata sitä olemalla yhteydessä Verohallintoon.

Huomioi tämä: Jos olet palkkatöissä ja yrität samaan aikaan sivutoimisesti toiminimiyrittäjänä, voit halutessasi arvioida yritystoimintasi tulot myös verokortillasi. Tällöin toiminimellä tekemäsi lisätienestit huomioidaan veroprosentissasi.

Lisätietoa verojen maksamisesta löydät artikkelista toiminimen verotus.

4. Täytä lomake verkossa tai paperilla

Edellisessä kappaleessa kerroimme ohjeet, joiden avulla osaat nyt täyttää perustamislomakkeella eteen tulevat kohdat sekä Verohallinnon tarvitsemat tiedot – sillä ei ole väliä, hoidatko asian verkossa vai paperilla.

Tämän kohdan tarkoitus on vain nopeasti kertoa, miten perustaminen verkossa tapahtuu. Jos jostain kumman syystä haluat hoitaa perustamisen paperilla, olet todennäköisesti jo täydessä vauhdissa ja voit hypätä kohtaan 5.

Muista kuitenkin, että paperi-ilmoituksissa käsittelymaksu maksetaan etukäteen ja kuitti liitetään ilmoituksen mukaan.

Pääset täyttämään sähköistä perustamislomaketta Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilla. Lomake aukeaa, kun painat PRH:n sivuston alareunasta löytyvää vihreää kuvaa.

Ensin tunnistaudut palveluun varmennekortilla, mobiilivarmenteella tai omilla verkkopankkitunnuksillasi.

Tunnistautumisen jälkeen jatkat palveluun ja klikkaat hiirellä Yrityksen perustaminen -linkkiä. Sitten valitset perustavasi toiminimen (eli yksityinen elinkeinonharjoittaja).

Tämän jälkeen lomakkeen täyttäminen sujuu nopeasti. Lisäät tyhjiin kenttiin omat yhteystietosi, minkä jälkeen omalle toiminimelle valitaan nimi. Toiminimen nimen valitsemista käsiteltiin jo aiemmin ylempänä.

Kun nimi on valittu, toiminimen perustaja ilmoittaa yrityksensä kotipaikan, osoitetiedot sekä toimialan. Ilmoittamasi tiedot tulevat myöhemmin näkyviin ytj.fi-palveluun, ja samalla osoitetiedot lähtevät eteenpäin myös Verohallinnolle.

Sitten on vielä jäljellä perustamisilmoituksen sähköinen allekirjoitus, joka tapahtuu muutamalla hiirennapautuksella. Allekirjoituksen jälkeen ilmoitus maksetaan joko luottokortilla tai verkkopankissa.

Kun maksu on rekisteröity, ilmotuksen täyttäjä palautetaan automaattisesti takaisin perustamispalveluun, jossa hän saa tietoonsa Y-tunnuksen sekä perustamisilmoituksensa kirjaamisnumeron.

Nämä tiedot kannattaa laittaa heti ylös, vaikka toki ne jäävät myös talteen palveluun.

Y-tunnusta tarvitset, kun ilmoitat toiminimesi tietoja sähköisesti Verohallinnolle. Tämän vaiheen kimppuun pääset heti, kun perustamisilmoitus on täytetty ja maksettu. Linkki löytyy samalta sivulta Y-tunnuksesi kanssa.

Myös Verohallinnolle lähtevien tietojen täyttämisen kävimme jo läpi kohdassa 3.

5. Odota, että perustamisilmoituksesi on käsitelty

Sähköisen ilmoituksen käsittelyaikaennuste PRH:ssa on tällä hetkellä noin 3-4 arkipäivää, paperilomakkeen palautumista sen sijaan saat odotella 12 päivän verran. Toiminimi kannattaa pelkästään tämän takia perustaa verkossa.

6. Mene kirjanpitäjäsi pakeille tai hanki itsellesi sellainen

Vie hyväksytyt yrityksen perustamislomakkeet sekä hyväksytyn ilmoituskauden ilmoitus valitsemallesi kirjanpitäjälle. Jos et ole vielä valinnut kirjanpitäjää itsellesi, ala miettiä asiaa viimeistään tässä vaiheessa. Toki voit hoitaa kirjanpidon myös itse, mutta useimmiten tämä kannattaa vain, jos liiketoiminta on hyvin pienimuotoista tai tositteita kertyy vain muutamia kuukaudessa.

7. Polkaise toiminta käyntiin!

Jos jokin jää askarruttamaan, kannattaa toimia niin kuin yrittäjä normaalisti toimii. Kysy, kunnes sinulle vastataan. Mikäli veroasiat askarruttavat, soita Verohallintoon. Heillä on loistava puhelinpalvelu, jota voi suositella lämpimästi.

Jos muut raha-asiat mietityttävät, ota yhteyttä kirjanpitäjääsi. Se on kaikkien etu, että saavutat riittävän ymmärryksen yrityksesi taloudesta.

Starttirahan hakemisesta toiminimelle lyhyesti

Voit lukea myös kattavampia artikkeleita starttirahasta ja sen hakemisesta klikkaamalla linkkiä. Kerromme alla vain olennaisimmat perustiedot.

Starttirahan tarkoituksena on turvata toimeentuloasi yrittämisen alkuvaiheessa. Yhteiskuntamme ymmärtää sen verran, ettei yrittäjätaipaleen ensimetreillä rahaa tule ovista ja ikkunoista, ja siksi pieni taloudellinen apu on usein tarpeen.

TE-palvelut myöntää starttirahan ensin kuudeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen voit saada jatkoa toisen samanpituisen kauden. Starttirahan maksimiaika on siis 12 kuukautta. Starttirahan suuruus on 33,66 euroa päivässä (2020), ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.

Näin ollen starttiraha on siis kuukaudessa runsaat 700 euroa, josta toki kaapaistaan verot vielä pois, sillä starttiraha on veronalaista tuloa. Mitä enemmän tienaat, sitä suurempi osuus starttirahasta katoaa veroihin. Starttirahan jatkoaikaa (eli jälkimmäistä puolivuotisjaksoa) haetaan vielä erikseen ensimmäisen tukijakson aikana.

Starttirahan saaminen riippuu pitkälti siitä, mille toimialalle perustat yrityksen. Varsinkin monilla suosituilla aloilla starttiraha on tiukassa, koska se ei saa vääristää kilpailua. Tästä syystä esimerkiksi parturi-kampaajat ja kahvilayrittäjät jäävät varsin usein ilman starttirahaa.

Muutama sana starttirahan myöntämisen ehdoista

Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että:

  • Starttirahan hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan.
  • Aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista, ja sillä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavuuteen.

Et saa starttirahaa mikäli:

  • Liiketoimintasi arvioidaan tuovan sinulle riittävän toimeentulon yrittämisesi alkuvaiheessa. Eli jos toimintasi on heti erittäin kannattavaa, et välttämättä saa starttirahaa. Tämä johtuu siitä, että starttiraha on nimenomaan toimeentuloa turvaava tuki.
  • Starttirahan arvioidaan vääristävän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien yrittäjien tai yritysten välistä kilpailua. Eli jos tuki antaa sinulle merkittävän kilpailuedun, tämä voi estää sinua saamasta starttirahaa.
  • Olet aloittanut yritystoimintasi ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Perustamisen kanssa ei kannata hoppuilla. Paikalliselta TE-toimistolta kannattaa varmistaa hyvin tarkkaan, mitkä toimenpiteet he tulkitsevan yritystoiminnan aloittamiseksi.
  • Älä hanki itsellesi maksuhäiriömerkintöjä. Starttiraha voidaan evätä, mikäli starttirahan hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hänellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä.
  • Starttirahaa ei voida maksaa, jos yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulo on muulla tavoin turvattu esimerkiksi palkkatuloilla, erilaisilla tuilla tai muilla etuuksilla. Kuten jo äsken todettiin: starttiraha on tuki toimeentuloa varten.

Jos starttiraha-asiat askarruttavat, kysy neuvoa paikallisesta TE-toimistostasi.

Lue myös: Starttirahan lisäksi olemme kirjoittaneet myös muista yrityksen rahoitusvaihtoehdoista.

 

Yhteenveto

Jos olet kahlannut läpi kaiken yllä lukevan lisätietoineen, sinulla pitäisi nyt olla hallussasi olennaisimmat seikat toiminimen perustamiseen liittyen.

On tietysti itsestään selvää, että yrittämiseen liittyy kymmeniä muitakin asioita kuin varsinainen perustamisprosessi.

Joudut omaksumaan uusia verotukseen ja kirjanpitoon liittyviä asioita sekä miettimään muun muassa:

… ja niin edespäin.

Sivustoltamme löydät paljon perustietoa näistäkin asioista selkokielisesti kirjoitettuna. Mikäli ulkoistat kirjanpidon heti kättelyssä, myös tilitoimistosi osaa tietysti auttaa sinua toiminimiyrittäjyyden alkuvaiheeseen liittyvissä asioissa.

Kaikkeen tältä sivustolta löytyvään materiaaliin voit luoda katsauksen Yrityksen-perustaminen.netin etusivulla.