Yrityksen nettovarallisuus
Mitä yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa ja miten se lasketaan?
Yritystoiminnan alkuvuosina törmäät jossain vaiheessa väistämättä nettovarallisuuden käsitteeseen.
Yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa perusmuodossaan sitä rahasummaa, joka jää jäljelle, kun liiketoimintasi varoista vähennetään sen velat. Nettovarallisuus lasketaan edellisenä vuonna päättyneen tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella.
Nettovarallisuuden laskukaavassa on kuitenkin muutamia yritysmuotokohtaisia poikkeuksia. Lisäksi aivan itsestään selvää ei ole sekään, mitkä asiat luetaan yrityksen varoiksi ja mitkä puolestaan ei.
Nämä asiat käymme tarkemmin läpi alla.
Kerromme myös sen, miten nettovarallisuus vaikuttaa verotukseen kussakin yhtiömuodossa, ja miten nettovarallisuus lasketaan, kun kyseessä on yrityksen ensimmäinen tilikausi.
Tietoa yrityksen nettovarallisuudesta
Nettovarallisuus – mitkä asiat lasketaan liiketoiminnan varoiksi?
Valtaosassa tapauksista nettovarallisuus on sama luku kuin tilipäätöksen taseessa oleva yrityksen oma pääoma. Tähän poikkeuksen tekevät kuitenkin sellaiset tilanteet, joissa yrityksellä on omistuksessaan esimerkiksi kiinteistöjä tai käyttöomaisuusosakkeita*, joiden verotusarvo on korkeampi kuin tasearvo.
*Tavanomaisia esimerkkejä käyttöomaisuusosakkeista ovat esimerkiksi mahdollisten tytäryhtiöiden tai omistusyhteysyritysten osakkeet.
Liiketoiminnan varoihin luetaan käytännössä kaikki elinkeinotoimintaan kuuluvat ja arvoa omaavat työkoneet, ajoneuvot, kiinteistöt, tavarat, saamiset ja niin edespäin. Velaksi luetaan ne erät, jotka on kirjattu vieraaksi pääomaksi taseen vastattaviin. Kun varoista vähennetään velat, saadaan selville yrityksen nettovarallisuus.
Nettovarallisuuteen sisältyvät varat voidaan jakaa käyttö-, vaihto-, rahoitus- ja sijoitusomaisuuteen. Jakoluokittelulla ei asian ymmärtämisen kannalta ole järin suurta merkitystä, mutta käydään termien selitykset silti lyhyesti läpi.
Käyttöomaisuus
Käyttöomaisuus tarkoittaa yrityksen käyttöön hankittua omaisuutta. Tähän kategoriaan lukeutuvat muun muassa koneet, kiinteistöt ja kalusto.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti sellaista materiaalia tai tavaraa, joka on tarkoitettu kulutettavaksi tai myytäväksi eteenpäin yritystoiminnassa. Esim. kauppatavarat, raaka-aineet, polttoaineet jne.
Rahoitusomaisuus
Rahoitusomaisuus tarkoittaa yritystoimintaan liittyvien menojen rahoittamiseen tarvittavaa omaisuutta.
Sijoitusomaisuus
Sijoitusomaisuus tarkoittaa raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankittuja arvopapereita, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta saamisia lukuun ottamatta. Toisin sanoen: Sijoitusomaisuutta voi tässä mielessä olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla. Jos oma yrityksesi omistaa osakkeita, ne luokitellaan käyttötarkoituksesta riippuen muihin omaisuuskategorioihin.
Muu omaisuus, jolla on varallisuusarvoa sekä pitkävaikutteiset menot, joille voidaan laskea varallisuusarvoa*.
*Miten menolla voi olla varallisuusarvoa? Otetaan esimerkki korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta 2014:120. Siinä osakeyhtiö X oli aktivoinut taseeseensa kahden eri tuoteprojektinsa kehittämiseen liittyviä menoja. X:n olisi mahdollista myydä kehittämänsä ratkaisut joko erikseen tai osana yrityksen varallisuutta. Näin ollen tulkittiin, että näillä pitkävaikutteisilla kehitysmenoilla on varallisuusarvoa ja ne huomioitiin osana osakeyhtiön nettovarallisuutta.
Kirjanpitolaissa mainittuja laskennallisia verosaamisia tai verovelkoja ei lueta mukaan nettovarallisuuslaskentaan. Laskennallisilla verosaamisilla tai -veloilla tarkoitetaan jaksottamisesta tai arvottamisesta aiheutuvia väliaikaisia eroja kirjanpidossa olevan tuloksen ja verotettavan tuloksen välillä.
Nettovarallisuuden laskemisen yritysmuotokohtaisista poikkeuksista ja nettovarallisuuden vaikutuksista verotukseen voit lukea lisää alta.
Osakeyhtiön nettovarallisuus ja mihin se vaikuttaa?
Osakeyhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat. Nettovarallisuuteen kuuluvat elinkeinotoiminnan sekä maatalouden tulonlähteen varat ja velat.
Osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon yritys voi jakaa voittovarojaan huojennettuina eli matalammin verotettavina osinkoina. Nettovarallisuutta toimii täten pohjana osinkojen maksamiselle.
Käydään asia läpi esimerkin avulla.
Kun pörssilistaamaton osakeyhtiö jakaa osinkoja, se voi maksaa huojennettua osinkoa enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.
Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuus osakkeiden määrällä.
Jos nettovarallisuus on 10 000 euroa ja osakkeita on 2kpl, yhden osakkeen matemaattinen arvo on 5000 euroa.
Huojennettua osinkoa voidaan maksaa 0,08 x 5000 = 400 euroa per osake eli yhteensä 800 euron verran.
Mikäli firmansa molemmat osakkeet omistava yrittäjä haluaa nostaa osinkoja esimerkiksi 5000 euroa, hän saa nostettua niistä 800 euron verran huojennettuna ja loput 4200 euroa verotetaan eri säännöillä.
Huojennettu osinko verotetaan 25-prosenttisesti pääomatulona. Tässä tapauksessa pääomatulona verotettava osuus olisi siis:
0,25 x 800e = 200 euroa.
Osingosta maksetaan veroa pääomatuloveroprosentin (eli pääsääntöisesti 30%) mukaan. Maksettavan veron määräksi tulee:
0,30 x 200e = 60 euroa.
800 euron huojennetun osingon osuudesta menisi siis veroa 60 euroa.
Loput 75 prosenttia 800 eurosta (eli 600 euroa) on niin sanottua verovapaata osuutta*, josta ei mene erikseen veroa. Kyseisestä osuudesta on kuitenkin tietysti jo aiemmin maksettu yhteisövero, eli osakeyhtiön tekemästä tuloksesta maksettava vero.
*Veroton osinko tarkoittaa siis tässä tapauksessa vain sitä, ettei tästä osuudesta makseta veroa kahteen kertaan.
Entäpä sitten huojennetun osingon ylimenevä osuus eli 4200 euroa? Se verotetaan 75-prosenttisesti (3150e) ansiotulona yrittäjän veroprosentin mukaan, ja loppuosasta (1050e) ei mene uudestaan veroa. Yrittäjän veroprosenttiin vaikuttavat hänen kaikki ansiotulonsa.
Kertauksen vuoksi: Osakeyhtiön nettovarallisuus oli 10 000 euroa ja osakkeita oli 2kpl. Koska yrittäjä omistaa molemmat osakkeet, huojennetun osingon määrä saadaan suoraan laskutoimituksesta 0,08 x 10 000 = 800 euroa.
5000 euron osingoista 800 euroa verotetaan 25-prosenttisesti pääomatulona (30%) ja loppu on verotonta. Täten pääomatuloveronalainen osuus on 200 euroa ja loput 600 euroa on verotonta.
Ylimenevä osuus 4200 euroa verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona (yrittäjän veroprosentin mukaan) ja loppu on verotonta.
Muutama poikkeuskohta ja huomio:
- Jos osakeyhtiön osakas on ottanut yrityksestä osakaslainaa, sen arvo vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta.
- Jos yrityksen varoihin kuuluva asunto on yrittäjäosakkaan tai perheensä käytössä, asunnon arvo vähennetään osakkeiden arvosta.
- Jos osakeyhtiö on uusi eikä aiempia tilinpäätöksiä ole taustalla, osakkeen matemaattinen arvo muodostetaan osakkeiden nimellisarvosta, sen puuttuessa osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta tai merkintähinnasta.
- Jos henkilö saa osinkoja yli 150 000 euroa, yllä olevat esimerkkilaskelmat eivät päde, vaan näitä summia verotetaan eri kertoimilla.
Lisätietoa osakeyhtiön verotuksesta sivuillamme.
Toiminimen nettovarallisuus ja mihin se vaikuttaa?
Toiminimen nettovarallisuus saadaan vähentämällä elinkeinotoiminnan varoista sen velat ja lisäämällä 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Muista, että toiminimiyrittäjänä et voi maksaa palkkaa itsellesi tai puolisollesi, vaan rahan ottaminen yrityksestä tapahtuu yksityisottoina.
Toiminimillä nettovarallisuuteen kuuluvat vain elinkeinotoiminnan varat. Autosi tai asuntosi kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin, jos liiketoiminnan osuus käytöstä on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi autosta puhuttaessa yritys- ja yksityiskäytön osuus on tarvittaessa voitava todistaa ajopäiväkirjalla tai muulla vastaavalla dokumentaatiolla.
Muista, että toiminimesi pankkitili ei myöskään kuulu nettovarallisuuteen. Tämä johtuu siitä, että normaali pankkitili kerryttää korkoa, josta peritään lähdevero. Kertynyt korkotulo kuuluu täten korko- ja lähdeverolain eikä tuloverolain piiriin.
Nettovarallisuuslaskelmaa sen sijaan käytetään nimenomaan tuloverotuksen toimittamiseen, joten tästä syystä lähdeveronalaista pankkitiliä ei lasketa mukaan nettovarallisuuteen.
Toiminimen nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka iso osa yritystulosta verotetaan ansiotulona (veroprosenttisi mukaan) ja mikä osa puolestaan pääomatulona (30%).
Pääomatulo-osuutena voidaan verottaa enintään 20 prosenttia toimintasi edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Jos toiminimi on uusi, ensimmäisellä tilikaudella nettovarallisuus muodostetaan tilikauden päättymishetken tietojen perusteella.
Esimerkki: Toiminimen nettovarallisuus on 5000 euroa ja yritystulo 20 000 euroa.
Yritystulosta voidaan tällöin verottaa pääomatulona 0,20 x 5000 = 1000 euroa.
20 000 eurosta siis 1000 euroa verotetaan pääomatulona ja 19 000 ansiotulona.
Huom. Voit vaatia toiminimen veroilmoituslomakkeessa, että pääomatuloveron alainen osuus lasketaan 10 prosenttiin tai kokonaan nollaan. Tämä on verotuksellisesti edullista pienissä tuloissa, koska pääomatuloveroprosentti on kiinteä 30%*, mutta ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Pienissä tuloissa ansiotuloveroprosentti on selvästi alle 30%.
Lisätietoa toiminimen verotuksesta sivuillamme.
*Pääomatuloveroprosentti on kiinteä 30% 30 000 euron pääomatuloihin asti, sen jälkeen 34%.
Avoimen ja kommandiittiyhtiön nettovarallisuus ja mihin ne vaikuttavat?
Henkilöyhtiöissä eli avoimessa ja kommandiittiyhtiössä nettovarallisuus muodostuu pitkälti samalla kaavalla kuin äskeisessä toiminimiesimerkissä: elinkeinotoiminnan varat – velat + 30% maksetuista palkoista.
Aivan kuten toiminimiyrittäjilläkin, henkilöyhtiöiden nettovarallisuutta laskettaessa huomioidaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat.
Yritystulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi nettovarallisuuslaskelman mukaisesti. Kunkin yhtiömiehen osuus nettovarallisuudesta riippuu siitä, mitä yhtiösopimuksessa on asiasta sovittu. Pääomatulona verotetaan pääsääntöisesti 20 prosenttia yhtiömiehen nettovarallisuusosuudesta, loppuosa on ansiotuloa.
Jos elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu asunto, jossa yhtiömies tai hänen perheensä on asunut, asunnon arvo vähennetään yhtiömiehen nettovarallisuusosuudesta.
Lisätietoa henkilöyhtiöiden nettovarallisuudesta löydät Verohallinnon sivuilta.
Tarkemmat lisätiedot yritysmuotojen nettovarallisuudesta löydät Verohallinnon syventävistä ohjeista.
