Nettovarallisuus

Mitä yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa ja miten se lasketaan?

Pikaopas osakeyhtiön, toiminimen sekä avoimen- ja kommandiittiyhtiön nettovarallisuuteen

Yritystoiminnan alkuvuosina törmäät jossain vaiheessa väistämättä nettovarallisuuden käsitteeseen.

Yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa perusmuodossaan sitä summaa, joka jää jäljelle, kun liiketoimintasi varoista vähennetään sen velat. Nettovarallisuus lasketaan edeltävän vuoden tilinpäätöstietojen perusteella.

Nettovarallisuuden laskukaavassa on kuitenkin joitakin yritysmuotokohtaisia poikkeuksia. Lisäksi aivan itsestään selvää ei ole sekään, mitkä asiat luetaan yrityksen varoiksi tai veloiksi.

Nämä asiat käymme tarkemmin läpi alla.

Kerromme myös sen, miten nettovarallisuus vaikuttaa verotukseen kussakin yhtiömuodossa, ja miten nettovarallisuus lasketaan, kun kyseessä on yrityksen ensimmäinen tilikausi.

Mitä haluat tietää yrityksen nettovarallisuudesta?

Mitkä asiat lasketaan liiketoiminnan varoiksi ja veloiksi?

Valtaosassa tapauksista nettovarallisuus on sama luku kuin tilipäätöksen taseessa oleva yrityksen oma pääoma. Tähän poikkeuksen tekevät kuitenkin esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa yrityksellä on omistuksessaan esimerkiksi kiinteistöjä tai käyttöomaisuusosakkeita*, joiden verotusarvo on korkeampi kuin tasearvo.

*Tavanomaisia esimerkkejä käyttöomaisuusosakkeista ovat esimerkiksi mahdollisten tytäryhtiöiden tai omistusyhteysyritysten osakkeet, jotka on hankittu pitkäaikaista omistusta varten, ei niinkään osinkotuottojen tai arvonnousuodotusten takia.

Yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan liiketoiminnan varoja, jotka voidaan jakaa käyttö-, vaihto-, rahoitus- ja sijoitusomaisuuteen. Jakoluokituksella ei sinänsä ole väliä asian ymmärtämisen kannalta, mutta käydään termit silti läpi.

Mitä tarkoittavat käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, rahoitus-omaisuus ja sijoitusomaisuus?

  • Käyttöomaisuus.
    Käyttöomaisuus tarkoittaa yrityksen käyttöön hankittua omaisuutta. Tähän kategoriaan lukeutuvat muun muassa koneet, kiinteistöt ja kalusto.
  • Vaihto-omaisuus.
    Vaihto-omaisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti sellaista materiaalia tai tavaraa, joka on tarkoitettu kulutettavaksi tai myytäväksi eteenpäin yritystoiminnassa. Esim. kauppatavarat, raaka-aineet, polttoaineet jne.
  • Rahoitusomaisuus.
    Rahoitusomaisuus tarkoittaa yritystoimintaan liittyvien menojen rahoittamiseen tarvittavaa omaisuutta. Esimerkkejä: pankkitalletukset, käteisvarat ja saamiset.
  • Sijoitusomaisuus.
    Sijoitusomaisuus tarkoittaa raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankittuja arvopapereita, kiinteistöjä ja muuta omaisuutta saamisia lukuun ottamatta. Toisin sanoen: Sijoitusomaisuutta voi tässä mielessä olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla. Jos oma yrityksesi omistaa osakkeita, ne luokitellaan käyttötarkoituksesta riippuen muihin omaisuuskategorioihin.
  • Muu omaisuus sekä pitkävaikutteiset menot*, joilla on varallisuusarvoa.
*Miten menolla voi olla varallisuusarvoa? Otetaan esimerkki korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta 2014:120. Siinä osakeyhtiö X oli aktivoinut taseeseensa kahden eri tuoteprojektinsa kehittämiseen liittyviä menoja. Osakeyhtiö X:n olisi mahdollista myydä kehittämänsä ratkaisut joko erikseen tai osana yrityksen varallisuutta. Näin ollen tulkittiin, että näillä pitkävaikutteisilla kehitysmenoilla on varallisuusarvoa ja ne huomioitiin osana osakeyhtiön nettovarallisuutta. Lisätietoa asiasta voit lukea esimerkiksi täältä.

Varoihin luetaan siis käytännössä kaikki elinkeinotoimintaan kuuluvat ja arvoa omaavat työkoneet, ajoneuvot, kiinteistöt, tavarat, rahat, saamiset ja niin edespäin. Velaksi luetaan ne erät, jotka on kirjattu vieraaksi pääomaksi taseen vastattaviin. Kun varoista vähennetään velat, saadaan selville yrityksen nettovarallisuus.

Kirjanpitolaissa mainittuja laskennallisia verosaamisia tai verovelkoja ei lueta mukaan nettovarallisuuslaskentaan. Laskennallisilla verosaamisilla tai -veloilla tarkoitetaan jaksottamisesta tai arvottamisesta aiheutuvia väliaikaisia eroja kirjanpidossa olevan tuloksen ja verotettavan tuloksen välillä.

Nettovarallisuus ja tulolähteet

Nettovarallisuudesta puhuttaessa kannattaa huomioida myös tulolähteet, joita ovat:

  • elinkeinotoiminnan tulonlähde,
  • maatalouden tulonlähde sekä
  • henkilökohtainen tulonlähde.

Osakeyhtiön osalta henkilökohtaisen tulolähteen tuloa on esimerkiksi vuokratulo, jota kertyy ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, joka ei kuitenkaan kuulu elinkeinotoimintaan. Nettovarallisuuteen lasketaan osakeyhtiöillä kaikkien kolmen tulolähteen varat ja velat.

Avoimilla yhtiöillä, kommandiittiyhtiöillä ja toiminimillä nettovarallisuuteen kuuluvat vain elinkeinotoiminnan varat ja velat. Lisäksi 50 prosentin sääntö pätee: jos esimerkiksi autolla tehtävistä ajoista yli puolet on yksityisajoa, auto ei kuulu elinkeinotoiminnan varallisuuteen.

Lisäksi toiminimiä sekä ky- ja ay-muotoja koskee nettovarallisuuden laskennassa muutama poikkeus.

  • Toiminimiyrittäjistä puhuttaessa pankkitiliä ei lasketa mukaan nettovarallisuuteen.
  • Jos toiminimiyrittäjä tai Ay tai Ky ovat vuoden aikana maksaneet palkkoja, niiden yhteissummasta 30 prosenttia lisätään nettovarallisuuteen. Muista, että toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi palkkaa, vaan otat rahaa yksityisottoina.

Osakeyhtiön nettovarallisuus ja mihin se vaikuttaa?

Osakeyhtiön nettovarallisuus käytiinkin jo pääpiirteissään läpi yllä, eli se saadaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat. Nettovarallisuuteen vaikuttavat kaikkien kolmen tulolähteen varat ja velat.

Osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon yritys voi jakaa voittovarojaan huojennettuina eli matalammin verotettavina osinkoina. Nettovarallisuutta toimii täten pohjana osinkojen maksamiselle.

Kun osakeyhtiön nettovarallisuus kasvaa, aiempaa suurempi osuus osingoista saadaan nostettua yrityksestä ulos huojennettuna.

Käydään asia läpi esimerkin avulla.

Kun pörssilistaamaton osakeyhtiö jakaa osinkoja, se voi maksaa huojennettua osinkoa enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta.

Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuus osakkeiden määrällä.

Jos nettovarallisuus on 10 000 euroa ja osakkeita on 2kpl, yhden osakkeen matemaattinen arvo on 5000 euroa.

Huojennettua osinkoa voidaan maksaa 0,08 x 5000 = 400 euroa per osake eli yhteensä 800 euron verran.

Mikäli firmansa molemmat osakkeet omistava yrittäjä haluaa nostaa osinkoja esimerkiksi 5000 euroa, hän saa nostettua niistä 800 euron verran huojennettuna ja loput 4200 euroa verotetaan eri säännöillä.

Huojennettu osinko verotetaan 25-prosenttisesti pääomatulona. Loput 75 prosenttia on niin sanottua verotonta osinkoa*, josta on kuitenkin jo aiemmin maksettu yhteisövero, eli osakeyhtiön tekemästä tuloksesta maksettava vero.

*“Veroton osinko” tarkoittaa siis vain sitä, ettei tästä osuudesta makseta veroa kahteen kertaan.

Huojennetun osingon pääomatulovero-osuus: 0,25 x 800 euroa = 200 euroa.

Tästä osuudesta maksetaan veroa pääomatuloveroprosentin (eli pääsääntöisesti 30%) mukaan.

Pääomatuloveron määrä: 0,30% x 200 = 60 euroa.

800 euron huojennetusta osingosta meni siis veroa 60 euroa.

Entäpä sitten ylimenevä osuus eli 4200 euroa?

Se verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona (0,75 x 4200e = 3150e) yrittäjän veroprosentin mukaan, ja loppuosasta ei mene uudestaan veroa. Yrittäjän veroprosenttiin vaikuttavat hänen kaikki ansiotulonsa.

Ansiotuloveron määrä saadaan siis laskutoimituksella veroprosentti x 3150 euroa.

Kertauksen vuoksi: Osakeyhtiön nettovarallisuus oli 10 000 euroa ja osakkeita oli 2kpl. Koska yrittäjä omistaa molemmat osakkeet, huojennetun osingon määrä saadaan suoraan laskutoimituksesta 0,08 x 10 000 = 800 euroa.

Nyt yrittäjä haluaa yrityksestään osinkoja pihalle 5000 euroa.

5000 euron osingoista 800 euron osuus verotetaan 25-prosenttisesti pääomatulona (30%) ja loppu on verotonta.

0,25 x 800e = 200e

800 eurosta 200 euroa verotetaan siis pääomatulona ja loput 600 euroa on verotonta.

Veron määrä: 0,30% x 200e = 60 euroa.

800 eurosta ylimenevä osuus eli 4200 euroa verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona (yrittäjän veroprosentin mukaan) ja loppu on verotonta.

Ansiotuloveroa maksetaan siis 3150 eurosta ja veron tarkka määrä riippuu veroprosentista.

Muutama poikkeuskohta ja huomio:

  • Jos osakeyhtiön osakas on ottanut yrityksestä osakaslainaa, sen arvo vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta.
  • Jos yrityksen varoihin kuuluva asunto on yrittäjäosakkaan tai perheensä käytössä, asunnon arvo vähennetään osakkeiden arvosta.
  • Jos osakeyhtiö on uusi eikä aiempia tilinpäätöksiä ole taustalla, osakkeen matemaattinen arvo muodostetaan osakkeiden nimellisarvosta tai merkintähinnasta (esim. 0,08x 2500e).
  • Jos henkilö saa osinkoja yli 150 000 euroa, yllä olevat esimerkkilaskelmat eivät päde, vaan näitä summia verotetaan eri kertoimilla – lue poikkeuksista tarkemmin Verohallinnon sivuilta!

Lisätietoa osakeyhtiön verotuksesta sivuillamme.

Toiminimen nettovarallisuus ja miten se lasketaan?

Toiminimen nettovarallisuus saadaan vähentämällä elinkeinotoiminnan varoista sen velat ja lisäämällä 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista.

Nettovarallisuutta laskiessa on syytä huomioida, että toiminimiyrittäjänä et voi maksaa palkkaa itsellesi. Kun otat itsellesi rahaa toiminimen pankkitililtä, kyseessä on niin sanottu yksityisotto. Se ei ole palkkaa, vaikka siitä usein kansankielisesti “toiminimen palkkana” puhutaankin.

Toiminimen pankkitilin saldoa ei myöskään lueta mukaan nettovarallisuuteen.

Miksikö?

Tämä johtuu siitä, että pankkitilin kerryttämää korkoa ei veroteta tuloverolain mukaan (vaan sen sijaan korkotulon lähdeverosta annetun lain mukaisesti). Mikäli toiminimesi tilille maksetaan minimaalinenkin korko, pankki joutuu toimittamaan siitä lähdeveron.

Nettovarallisuutta käytetään kuitenkin nimenomaan tuloverotuksen pohjana, joten tämän takia pankkitilillä olevaa pääomaa ei lasketa nettovarallisuuteen kuuluvaksi.

Jos toiminimi on uusi, liiketoiminnan ensimmäisenä vuotena nettovarallisuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken tietojen perusteella.

Toiminimiyrittäjillä nettovarallisuuteen luetaan vain elinkeinotoiminnan varat ja velat. Esimerkiksi auto on toiminimen elinkeinotoiminnan varallisuutta, jos yli puolet vuoden aikana tehdyistä ajoista on yritystoimintaan kuuluvaa.

Muista, että ajomatkat kotoa työpaikalle lasketaan yksityisajoiksi. Työajoja sen sijaan ovat esimerkiksi matkat työpaikalta asiakkaan luokse. Yksityis- ja työajojen erot osoitetaan tarvittaessa ajopäiväkirjalla tai muulla vastaavalla paperisella tai sähköisellä asiakirjalla.

Lisää aiheesta: Työmatka vai yksityismatka?

Mihin toiminimen nettovarallisuus vaikuttaa?

Toiminimen nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka iso osa yritystulosta verotetaan ansiotulona (veroprosenttisi mukaan) ja mikä osa puolestaan pääomatulona (yleensä 30%).

Pääomatulo-osuutena voidaan verottaa enintään 20 prosentin suuruinen osuus toimintasi edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Jos toiminimi on uusi, ensimmäisellä tilikaudella nettovarallisuus muodostetaan tilikauden päättymishetken tietojen perusteella.

Esimerkki: Toiminimen nettovarallisuus on 5000 euroa ja yritystulo 20 000 euroa.

Yritystulosta voidaan tällöin verottaa pääomatulona 0,2 x 5000 = 1000 euroa.

20 000 eurosta siis 1000 euroa verotettaisiin pääomatulona (30%) ja 19 000 ansiotulona.

Huom! Voit vaatia toiminimen veroilmoituslomakkeessa, että pääomatuloveron alainen osuus lasketaan 0 prosenttiin, ja tällöin kaikki tulo verotetaan ansiotulona. Tämä on verotuksellisesti edullista pienissä tuloissa, koska pääomatuloveroprosentti on kiinteä 30%, mutta ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Pienissä tuloissa ansiotuloveroprosentti on selvästi alle 30%.

Useimmiten aloittavilla toiminimiyrittäjillä tulot jäävät niin pieniksi, että kaikki tulot on viisainta vaatia verotettaviksi ansiotuloina. Kuten kaikkeen muuhunkin, myös tähän on tietysti olemassa poikkeuksia.

Lisätietoa toiminimen verotuksesta sivuillamme.

Lue myös: Miten toiminimiyrittäjä voi vaikuttaa nettovarallisuutensa määrään?

Avoimen ja kommandiittiyhtiön nettovarallisuus ja mihin ne vaikuttavat?

Avoimessa ja kommandiittiyhtiössä nettovarallisuus muodostuu pitkälti samalla kaavalla kuin äskeisessä toiminimiesimerkissä: elinkeinotoiminnan varat – velat + 30% maksetuista palkoista.

Yritystulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi nettovarallisuuslaskelman mukaisesti. Kunkin yhtiömiehen osuus nettovarallisuudesta riippuu siitä, mitä yhtiösopimuksessa on asiasta sovittu. Pääomatulona verotetaan pääsääntöisesti 20 prosenttia yhtiömiehen nettovarallisuusosuudesta, loput on ansiotuloa.

Jos elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu asunto, jossa yhtiömies tai hänen perheensä on asunut, asunnon arvo vähennetään yhtiömiehen nettovarallisuusosuudesta.

Lisätietoa ay:n ja ky:n nettovarallisuudesta

Tässä oppaassa käsittelimme nettovarallisuudesta vain olennaisimmat perustiedot. Mikäli jokin asia jäi epäselväksi, kehotamme tutustumaan Verohallinnon syventäviin ohjeisiin.