Yrityksen verotus

Yrityksen verotus

Verotus tuntuu olevan jonkinlainen murheenkryyni aloittaville yrittäjille. Se hämmentää ja aiheuttaa harmaita hiuksia. Tämä on ymmärrettävää, koska onhan verotus monimutkaista ja toimialakohtaisia poikkeuksia on paljon. Esimerkiksi laillistetut hierojat eivät ole arvonlisäverovelvollisia, ja se vaikuttaa aivan järkyttävän paljon heidän laskutukseensa.

Aluksi muutama yleinen pointti verotuksesta. Nämä ovat mielipiteitä ja ehkä myös sellaisia asioita, joita ei mielellään sanota ääneen – siitäkin huolimatta, että ne tiedetään yleisesti.

Verot ovat jokaisen ihmisen suurin kulu. Onneksi raskaalla verotuksella rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joten asia ei ole pelkästään negatiivinen. Mutta fakta kuitenkin on se, että veroihin menee euromäärällisesti enemmän rahaa kuin harvaan muuhun asiaan.

Vasta yrittäjänä näkee kunnolla verotuksen koko kirjon, niin hyvässä kuin pahassa. Palkansaajana ei aina hahmota ihan selkeästi, paljonko rahaa mihinkin menee.

Yrittäjä voi sitten miettiä yön pimeinä tunteina, miksi tilille ilmestynyt 1000 euroa onkin oikeasti 500 euroa. Tälläkin kolikolla on toisaalta toki kääntöpuolensa. Verotaakkaa kun keventää esimerkiksi se, että yrityksen kuluihin saa upotettua monenlaista.

Mutta se siitä.

Käykäämme lyhyen alustuksen jälkeen läpi yleisimmät aloittavia yrittäjiä koskevat verot. Jos aiot aloittaa yrittämisen toiminimellä, siirry artikkeliin toiminimen verotus. Mikäli valintasi on osakeyhtiö, jatka sen sijaan tämän artikkelin lukemista.

Yhteisövero

Yhteisövero eli yhteisön tulovero koskee muun muassa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä jne.  Yhteisöveroa maksetaan yrityksen tuloksesta. Vuonna 2017 yrityksen yhteisövero on 20%.

Kuvitellaan, että yrityksellä on liikevaihtoa 2 000 000 euroa. Menojen määrä puolestaan on 1 850 000 euroa. Kun menot on miinustettu, tulokseksi jää 150 000 euroa. Yhteisöveroa maksetaan tuosta 150 000 eurosta 20 prosenttia eli 30 000 euroa. Tällöin veron jälkeen jää tulosta jaettavaksi omistajille 120 000 euroa.

(Tästä voitosta osakkaat pääsevät vielä kukin makselemaan lisää veroja. Pörssilistaamattomasta osakeyhtiöstä saatua osinkoa verotetaan tilanteesta riippuen pääoma- tai ansiotulona. Osa osingosta on lisäksi verotonta. Nämä asiat liittyvät kuitenkin jo yrittäjän tuloverotukseen.)

Yritystoiminnan tuloksesta maksetaan veroa ennakkoon ja tällöin puhutaan ennakkoverosta. Mikäli nämä ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan todellisen tuloksen vaatimaa veron määrää, yhteisö voi suorittaa oma-aloitteisesti ennakkoverojen täydennysmaksua. Jos täydennysmaksut jättää väliin, saa kontolleen jäännösverot.

Tämä asia kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Ennakkovero

Ennakkoverotus tarkoittaa sitä, että verottaja kerää tilikauden aikana etukäteen veroja yrityksesi arvioidusta tuloksesta. Tästä etukäteen tuloksesta maksettavasta verosta puhutaan nimellä ennakkovero.

Arvioitu tulos muodostetaan joko edellisten tilikausien perusteella tai yritystoimintaa aloittaessa oman ilmoituksesi mukaan. Tällöin puhutaan ennakkoverosta.

Tämä on helpompi hahmottaa, kun vertaat asiaa palkansaajan palkkakuittiin. Jos olet joskus ollut (toivottavasti) töissä, palkastasi on napattu ennakonpidätys pois. Työnantajasi maksaa kyseisen summan verottajalle palkanmaksun yhteydessä. Yrittäjänä olet kuitenkin ikään kuin oma työnantajasi eli huolehdit asiasta itse.

Ennakkoveroa kerätään pitkin tilikautta. Paljonko veron määrä on, riippuu siis siitä, mikä on tilikautesi arvioitu tulos.

Yrityksen perustamisilmoitusta täyttäessäsi arvioit ensimmäisen tilikautesi tuloksen, jonka perusteella verojasi ennakkoon makselet. Jos bisnes lähtee kovempaan lentoon kuin arvioit, verottajan lähettämissä maksulapuissa oleva verosumma on tällöin liian pieni. Tällöin et maksa veroja ennakkoon tarpeeksi, mutta ei hätää: täydennät maksujasi myöhemmin todellisen tuloksen perusteella. Tällöin puhutaan täydennysmaksusta.

Jos tekemäsi arvio yrittämisesi tuloksesta puolestaan on liian korkea, joudut maksamaan ennakkoon liikaa veroja tuloksesta, joka ei koskaan toteudu. Rahat saa toki takaisin veronpalautuksina, mutta silloin voidaan olla jo niin syvällä kassakriisissä, että konkurssi häämöttää.

Jos yrityksen tulos näyttää jäävän pienemmäksi kuin alun perin on suunniteltu, kannattaa olla yhteydessä verottajaan. Heillekään ei ole kannattavaa, että yritys lyö lapun luukulle arviointivirheen takia.

Yrityksen perustamislomakkeessa kysytään tulosarvion vieressä arviotasi yrityksen tilikauden liikevaihdosta. Hahmota tässä vaiheessa se, että liikevaihto ja tulos ovat kaksi täysin eri asiaa.

Liikevaihdolla tarkoitetaan kaikkea tilikauden aikana yritykselle laskutettua rahaa (myyntiä), josta on leikattu pois arvonlisäveron osuus. Vaikka liikevaihto olisi suuri, tulos ei silti välttämättä ole sitä.

Käytännön esimerkki: Jarmo perustaa yrityksen ja laskuttaa ensimmäisen tilikauden aikana 10 000 euroa + alv 24% eli 12 400 euroa. Liikevaihto on tällöin 10 000 euroa. Jarmon firman tulos voi silti olla 0 euroa, jos kulut olivat 10 000 euroa.

Kun yritystoiminta jatkuu…

Yritystä perustettaessa arvioit siis oman liiketoimintasi tuloksen, mutta toiminnan jatkuessa Verohallinto käyttää veron perusteena viimeksi päättyneen verotuskauden tulotietoja. Verohallinto lähettää yritykselle ennakkoveropäätöksen sekä tilisiirtolomakkeet postitse.

Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat ennakkoveronsa joko kahdessa tai kahdessatoista yhtäsuuruisessa erässä. Maksuerien lukumäärä on 12, mikäli ennakkoveron määrä on yli 1700. Kaksi maksuerää puolestaan tulee kysymykseen tilanteissa, joissa veron määrä liikkuu 340 euron (pienin maksuunpantava ennakkovero) ja 1700 euron välillä.

Arvonlisävero

Arvonlisävero tarkoittaa sitä itseään. Aina kun arvo lisääntyy, siitä pitää maksaa valtiolle arvonLISÄveroa. Arvonlisäveron kanssa selviät helpoiten, kun ajattelet, että se ei ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan kuuluu valtiolle.

Jos laskutat tilillesi 1000 euroa + alv 24%, eli 1240 euroa, on helpompaa ajatella, että tonni on sinun ja 240 euroa on valtion. Olet kuitenkin saattanut tehdä yrityksellesi hankintoja, joihin sisältyy arvonlisävero. Kuvitellaan, että olet ostanut 500 € + alv 24 % (620€) maksaneen tietokoneen itsellesi. Tällöin voisit vähentää tietokoneen arvonlisäveron siitä summasta, joka sinun pitäisi tilittää valtiolle.

Eli 240 euroa – 120 euroa = 120 euroa. Sitten tilittäisit 120 euroa valtiolle, koska arvo on lisääntynyt vain sen verran. Olet joutunut hankkimaan jotain tuottaaksesi tuon arvonlisäyksen, ja se otetaan huomioon arvonlisäverotuksessasi.

Arvonlisäveroa maksellaan yleensä kuukausittain valtiolle, mutta pienen liikevaihdon yritykset voivat anoa pidempää ilmoituskautta. Kirjanpitäjä katsoo, paljonko sitä on kertynyt ja sitten rahat siirretään tililtä valtion kassaan.

Yleensä sinä siirrät summan itse ja kirjanpitäjä lähettää sinulle lapun, että minne ja paljonko. Näillä pennosilla sitten rahoitetaan monia hyödyllisiä julkisia palveluita ja myös monia hyödyttömiä suojatyöpaikkoja. Näitä on muuten yllättävän vaikea erottaa toisistaan.

Yrityksen on pääsääntöisesti pakko olla arvonlisäverovelvollinen, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Kuten kaikkeen muuhunkin, myös tähän on tietysti olemassa poikkeuksia. Hierojathan mainitsimme jo alussa.

Jos tilikauden liikevaihto ilman alvn osuutta on alle 30 000 euroa, voi yritys hakea arvonlisäveron alarajahuojennusta. Mikäli liikevaihto on korkeintaan 10 000 euroa, huojennuksen saa täysimääräisenä.

Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen, vaan antaa ne yrittäjälle. Eli maksat vain osan arvonlisäverosta ja jäljelle jäävät arvonlisäverot muuttuvat yritykseksi tulokseksi. Tuloksesta tietysti maksat taas muita veroja. Kätevää eikö totta?

Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia. Tietyt liiketoiminnot ovat arvonlisäverosta kokonaan vapaita.

Olemme kirjoittaneet arvonlisäverosta erillisen, kattavamman artikkelin, jonka voit lukea linkin takaa.