Osakeyhtiön verotus

Yrityksen verotus – miten osakeyhtiötä verotetaan?

Verotus tuntuu olevan jonkinlainen murheenkryyni aloittaville pienyrittäjille. Se hämmentää ja aiheuttaa harmaita hiuksia.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että perustasolla osakeyhtiön verotus on melko yksinkertaista. Kun uhraat 10 minuuttia tämän tekstin lukemiseen, olet jo ottanut perusjutut haltuusi.

Aluksi lyhyesti muutama yleinen pointti verotuksesta. Nämä ovat mielipiteitä ja ehkä myös sellaisia asioita, joita ei mielellään sanota ääneen – siitäkin huolimatta, että ne tiedetään yleisesti.

Verot ovat jokaisen yrittäjän suurin kulu. Onneksi raskaalla verotuksella rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joten asia ei ole pelkästään negatiivinen. Fakta on kuitenkin se, että veroihin menee euromäärällisesti enemmän rahaa kuin harvaan muuhun asiaan.

Vasta yrittäjänä näet kunnolla verotuksen koko kirjon, niin hyvässä kuin pahassa. Palkansaajana et välttämättä hahmota täysin selkeästi sitä, paljonko rahaa mihinkin menee.

Yrittäjänä voit sitten yön pimeinä tunteina miettiä, minkä ihmeen takia tilille ilmestynyt 1000 euroa onkin oikeasti 500 euroa.

Tälläkin kolikolla on toisaalta kääntöpuolensa. Verotaakkaa kun keventää esimerkiksi se, että osakeyhtiön kuluihin saa upotettua monenlaista.

Mutta se siitä.

Käykäämme lyhyen alustuksen jälkeen läpi yleisimmät osakeyhtiöitä ja niiden omistajayrittäjiä koskevat verot. Jos aiot aloittaa yrittämisen toiminimellä, siirry artikkeliin toiminimen verotus.

Muussa tapauksessa jatka tämän artikkelin lukemista ja hyödynnä tarvittaessa alla olevaa valikkoa.

Tässä artikkelissa kerromme sinulle seuraavat asiat osakeyhtiön verotuksesta:

Osakeyhtiön yhteisövero

Yhteisövero eli yhteisön tulovero koskee muun muassa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, yhdistyksiä jne.  Yhteisöveroa maksetaan yrityksen tuloksesta.

Vuonna 2018 yrityksen yhteisövero on 20%.

Tulos saadaan selville vähentämällä yrityksen veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama kohtuullinen palkka lasketaan kuluksi.

Kuvitellaan, että yrityksellä on liikevaihtoa 2 000 000 euroa. Menojen määrä puolestaan on 1 850 000 euroa. Kun menot on miinustettu, tulokseksi jää 150 000 euroa.

Yhteisöveroa maksetaan tuosta 150 000 eurosta 20 prosenttia eli 30 000 euroa. Tällöin veron jälkeen jää tulosta jaettavaksi omistajille 120 000 euroa.

(Tästä voitosta osakkaat pääsevät vielä kukin makselemaan lisää veroja. Pörssilistaamattomasta osakeyhtiöstä saatua osinkoa verotetaan tilanteesta riippuen pääoma- tai ansiotulona. Osa osingosta on lisäksi verotonta. Nämä asiat liittyvät kuitenkin jo yrittäjän tuloverotukseen.)

Yritystoiminnan tuloksesta maksetaan veroa ennakkoon ja tällöin puhutaan ennakkoverosta. Mikäli nämä ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan todellisen tuloksen vaatimaa veron määrää, yhteisö voi suorittaa oma-aloitteisesti ennakkoverojen täydennysmaksua. Jos täydennysmaksut jättää väliin, saa kontolleen jäännösverot.

Tämä asia kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Osakeyhtiön ennakkovero

Ennakkoverotus tarkoittaa sitä, että verottaja kerää tilikauden aikana etukäteen veroja yrityksesi arvioidusta tuloksesta. Tästä etukäteen tuloksesta maksettavasta verosta puhutaan nimellä ennakkovero.

Selvennös: Kun yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa ennakkoon, asiasta puhutaan termillä ennakkovero.

Osakeyhtiön arvioitu tulos muodostetaan joko edellisten tilikausien perusteella tai yritystoimintaa aloittaessa oman ilmoituksesi mukaan.

Jos ennakkovero tuntuu vaikealta hahmottaa, voit verrata asiaa palkansaajan palkkakuittiin. Jos olet joskus ollut (toivottavasti) töissä, palkastasi on napattu valmiiksi ennakonpidätys pois. Työnantajasi maksaa kyseisen summan verottajalle palkanmaksun yhteydessä.

Yrittäjänä olet kuitenkin ikään kuin oma työnantajasi, eli huolehdit itse verojen maksamisesta ennakkoon.

Ennakkoveroa kerätään pitkin tilikautta. Paljonko veron määrä on, riippuu siis siitä, mikä on tilikautesi arvioitu tulos.

Aiemmin osakeyhtiön perustajat arvioivat ensimmäisen tilikautensa tuloksen perustamisilmoituslomakkeelle. Syksystä 2017 lähtien ennakkoveroarvio kuitenkin tehdään Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Maksettavaksi tulevan ennakkoveron määrä riippuu siis tekemästäsi tulosarviosta. Jos bisnes lähtee kovempaan lentoon kuin etukäteen arvioit, verottajan lähettämissä maksulapuissa oleva verosumma on tällöin liian pieni.

Jos näin käy, et tule maksaneeksi veroja ennakkoon tarpeeksi, ja joudut täydentämään maksujasi myöhemmin todellisen tuloksen perusteella.

Aiemmin puhuttiin täydennysmaksusta, mutta syksyllä 2017 lisäennakko korvasi vanhan täydennysmaksun – asia on kuitenkin sama eli kyse on puuttuvien verojen maksamisesta. Käytäntöihin tuli kuitenkin pieniä eroja:

Ennen muutosta osakeyhtiöt pystyivät maksamaan oma-aloitteisesti ennakkoverojen täydennysmaksua veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään asti. Osakeyhtiön on annettava veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta.

Muutoksen jälkeen puuttuville veroille aletaan periä korkoa tilikauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta alkaen. Yrityksen on siis syytä huolehtia maksettujan ennakoiden riittävyydestä jo ennen tilikauden loppumista, koska korot alkavat juosta jo kuukauden jälkeen!

Muutoksella tavoitellaan sitä, että ennakkoverojen määrä vastaisi aiempaa paremmin todellista verojen määrää.

Mutta entäs sitten, jos tilanne on sellainen, että yliarvioit yrityksesi ensimmäisen tilikauden tuloksen?

Jos tekemäsi arvio yrityksesi tuloksesta on liian korkea, joudut maksamaan ennakkoon liikaa veroja tuloksesta, joka ei koskaan toteudu. 

Rahat saa toki takaisin veronpalautuksina, mutta siihen kuluu aikaa, ja aloittavana yrittäjänä sinulla olisi varmasti rahalle parempaakin käyttöä kuin makuuttaa sitä verottajan kassakirstussa takaisinmaksua odottamassa.

Jos yrityksesi tulos näyttää jäävän selvästi pienemmäksi tai suuremmaksi kuin alun perin arvioit, kannattaa olla yhteydessä verottajaan ja korjata arviota. Heillekin on kannattavaa, että maksat veroja ennakkoon oikean määrän.

Muista tulosarviota tehdessäsi myös se, että yrityksen liikevaihto ja tulos ovat kaksi täysin eri asiaa.

Liikevaihdolla tarkoitetaan kaikkea tilikauden aikana yritykselle laskutettua rahaa (myyntiä), josta on leikattu pois arvonlisäveron osuus. Vaikka liikevaihto olisi suuri, tulos ei silti välttämättä ole sitä.

Käytännön esimerkki: Jarmo perustaa yrityksen ja laskuttaa ensimmäisen tilikauden aikana 10 000 euroa + alv 24% eli 12 400 euroa. Liikevaihto on tällöin 10 000 euroa. Jarmon firman tulos voi silti olla 0 euroa, jos yritystoiminnan kulut olivat 10 000 euroa.

Kun yritystoiminta jatkuu…

Yritystä perustettaessa arvioit siis oman liiketoimintasi tuloksen, mutta toiminnan jatkuessa Verohallinto käyttää veron perusteena viimeksi päättyneen verotuskauden tulotietoja. Verohallinto lähettää yritykselle ennakkoveropäätöksen sekä tilisiirtolomakkeet postitse.

Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat ennakkoveronsa joko kahdessa tai kahdessatoista yhtäsuuruisessa erässä. Maksuerien lukumäärä on 12, mikäli ennakkoveron määrä on yli 2000.

Kaksi maksuerää puolestaan tulee kysymykseen tilanteissa, joissa veron määrä liikkuu 500 euron (pienin maksuunpantava ennakkovero) ja 2000 euron välillä.

*Luvut päivitetty viimeksi 2018.

Arvonlisävero

Arvonlisävero tarkoittaa sitä itseään. Aina kun arvo lisääntyy, siitä pitää maksaa valtiolle arvonLISÄveroa. Arvonlisäveron kanssa selviät helpoiten, kun ajattelet, että se ei ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan kuuluu valtiolle.

Jos laskutat tilillesi 1000 euroa + alv 24%, eli 1240 euroa, on helpompaa ajatella, että tonni on sinun ja 240 euroa on valtion.

Olet kuitenkin saattanut tehdä yrityksellesi hankintoja, joihin sisältyy arvonlisävero. Kuvitellaan, että olet ostanut 500 € + alv 24 % (620€) maksaneen tietokoneen itsellesi. Tällöin voisit vähentää tietokoneen arvonlisäveron siitä summasta, joka sinun pitäisi tilittää valtiolle.

Eli 240 euroa – 120 euroa = 120 euroa. Sitten tilittäisit 120 euroa valtiolle, koska arvo on lisääntynyt vain sen verran. Olet joutunut hankkimaan jotain tuottaaksesi tuon arvonlisäyksen, ja se otetaan huomioon arvonlisäverotuksessasi.

Arvonlisäveroa maksellaan yleensä kuukausittain valtiolle, mutta pienen liikevaihdon yritykset voivat anoa pidempää ilmoituskautta. Kirjanpitäjä katsoo, paljonko sitä on kertynyt ja sitten rahat siirretään tililtä valtion kassaan.

Yleensä sinä siirrät summan itse ja kirjanpitäjä lähettää sinulle lapun, että minne ja paljonko. Näillä pennosilla sitten rahoitetaan monia hyödyllisiä julkisia palveluita ja myös monia hyödyttömiä suojatyöpaikkoja. Näitä on muuten yllättävän vaikea erottaa toisistaan.

Yrityksen on pääsääntöisesti pakko olla arvonlisäverovelvollinen, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Kuten kaikkeen muuhunkin, myös tähän on tietysti olemassa poikkeuksia. Hierojathan mainitsimme jo alussa.

Jos tilikauden liikevaihto ilman alvn osuutta on alle 30 000 euroa, voi yritys hakea arvonlisäveron alarajahuojennusta. Mikäli liikevaihto on korkeintaan 10 000 euroa, huojennuksen saa täysimääräisenä.

Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen, vaan antaa ne yrittäjälle. Eli maksat vain osan arvonlisäverosta ja jäljelle jäävät arvonlisäverot muuttuvat yritykseksi tulokseksi. Tuloksesta tietysti maksat taas muita veroja. Kätevää eikö totta?

Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Alennetut verokannat ovat 14 ja 10 prosenttia. Tietyt liiketoiminnot ovat arvonlisäverosta kokonaan vapaita.

Olemme kirjoittaneet arvonlisäverosta erillisen, kattavamman artikkelin, jonka voit lukea linkin takaa.

Osakeyhtiön omistajan verotus

Edellä todettiin, että osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveroa.

Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu ja se verotetaan normaalisti omistajan ansiotulona. Ansiotulot verotetaan progressiivisesti, eli veroprosentti nousee tulojen noustessa.

Palkan lisäksi osakeyhtiö voi maksaa omistajalleen osinkoja sekä luontoisetuja (esim. auto-, puhelin- tai lounasetu). Yrittäjä voi myös saada yritykseltä korkotuloja antamastaan lainasta tai ottaa yritykseltä osakaslainaa. Tässä tekstissä keskitymme kuitenkin palkkaan ja osinkoon.

Osinko jaetaan vasta, kun osakeyhtiön tulos on saatu verotettua. Osinkotulo voi olla osakeyhtiön omistajalle joko ansio- tai pääomatuloa. Osa osingosta on verotonta.

Osingon jakautuminen pääomatuloksi, ansiotuloksi ja verottomaksi tuloksi

Osakeyhtiön osinkojen verotus vaihtelee sen mukaan, jakaako yritys osinkoina yli vai alle 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Alle 8 prosentin menevä osuus on niin sanottua huojennettua eli matalammin verotettavaa osinkoa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuus yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.

Nettovarallisuus puolestaan lasketaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat. Nettovarallisuuden laskenta perustuu osingon nostettavaksituloa edeltäneenä vuonna päättyneen tilikauden taseeseen.

Esimerkki: Yrityksen nettovarallisuus on 100 000 euroa ja osakkeita on 2kpl. Yhden osakkeen matemaattinen arvo on 50 000 euroa.

Jos jaettavan osingon määrä on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, 25 prosenttia jaetusta osingosta on veronalaista pääomatuloa, ja 75 prosenttia “verotonta tuloa” (josta on jo maksettu osakeyhtiön yhteisövero).

Yli 8 prosentin menevästä osuudesta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona ja loput on verovapaata osuutta.

Mikäli osakeyhtiön omistajayrittäjä omistaa yksin firmansa kaikki osakkeet, omistajalle mahdollisesti maksettavan huojennetun osingon enimmäismäärä saadaan suoraan kaavalla 0,08 x nettovarallisuus.

Esimerkit

Esimerkki 1: Yrjö Yrittäjän maansiirtofirman nettovarallisuus on 100 000 euroa ja Yrjö omistaa osakeyhtiönsä molemmat kaksi osaketta. Yrjö haluaa ottaa yrityksestään osinkoa 10 000 euroa.

Kummastakin osakkeesta voidaan maksaa huojennettua osinkoa 0,08 x 50 000 = 4000 euroa.

Koska Yrjö kuitenkin omistaa kaikki yrityksensä osakkeet, voidaan laskutoimitus tehdä suoraan kaavalla 0,08 x nettovarallisuus 100 000e = 8000 euroa.

10 000 euron osingoista 8000 euroa on siis niin sanottua huojennettua osinkoa. Huojennettu osuus verotetaan 25-prosenttisesti pääomatuloverona.

0,25 x 8000 euroa = 2000 euroa. Pääomatulovero on 30%, joten 8000 euron huojennetusta osingosta maksetaan veroa 0,3 x 2000 = 600 euroa.

Entäpä sitten 8000 euron ylimenevä osuus?

Ylimenevästä osuudesta (10 000 – 8000) eli 2000 eurosta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona.

0,75 x 2000 = 1500 euroa.

Se kuinka paljon 1500 eurosta maksetaan veroa, riippuu yrittäjän veroprosentista johon tietysti vaikuttavat hänen kaikki ansiotulonsa.

 

Kertaus:

Yrjö omistaa yrityksensä kaikki osakkeet. Yrityksen nettovarallisuus on 100 000 euroa ja Yrjö haluaa nostaa yrityksestä osinkoa 10 000 euroa.

0,08 x 100 000 euroa = 8000 euroa.

Tämä osuus on niin sanottua huojennettua osinkoa, joka verotetaan 25-prosenttisesta pääomatulona ja loput on verotonta osinkoa, josta osakeyhtiö on aiemmin maksanut yhteisöveroa.

Ylimenevä osuus (10 000 – 8000 = 2000e) verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona ja loppuosuutta ei veroteta. Tästäkin osuudesta on aiemmin mennyt yhteisövero.

Pääomatulovero-osuuden laskeminen:
0,25 x 8000 euroa = 2000 euroa
Pääomatulovero on 30% eli Yrjö maksaa pääomatuloveroa 0,3 x 2000 = 600 euroa.

Ansiotulovero-osuuden laskeminen:
0,75 x 2000 euroa = 1500 euroa

Ansiotuloveroprosentti on progressiivinen eli Yrjön kaikki ansiotulot (kuten palkka) nostavat sitä. Saatu 1500 euroa lasketaan Yrjön ansiotuloiksi ja verotetaan hänen oman veroprosenttinsa mukaisesti.

HUOM! Yllä olevat esimerkit koskevat tilanteita, joissa henkilölle maksetaan osinkoa alle 150 000 euroa. Tätä isompia osinkoja käsitellään eri luvuilla. Lue asiasta lisää Verohallinnon sivuilta.

Yritys myös tekee maksettavista osingoista 7,5 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, kun maksettavien osinkojen summa on alle 150 000 euroa.

Palkkaa vai osinkoa?

Yrittäjän kannattaa laskea etukäteen, mikä on hänelle verotuksellisesti edullisin tapa nostaa rahaa ulos yrityksestä.

Tähän vaikuttaa tietysti paljon se, onko tarkoitus ottaa voitot ulos mahdollisimman pian vai mieluummin minimoida verojen maksamista pitkällä aikavälillä. Kullanarvoinen apuri pohdintoja tehdessä on hyvä kirjanpitäjä.

Pienillä tulotasoilla omistajan on järkevintä nostaa rahat ulos palkkana. Myös verohuojennettu osinko kannattaa kuitenkin aina hyödyntää.

Muista, että tässä tekstissä käytetyt esimerkit olivat rautalankamalleja, joissa jätettiin huomioimatta monia asioita. Syventäviä ohjeita voit lukea Verohallinnon sivuilta.

Osakeyhtiön kirjanpidosta kirjoittamamme artikkelin voit lukea linkin takaa.

Jos matkustat, muista hyödyntää veroetuisuudet

Mikäli työhösi kuuluu matkustamista, kannattaa hyödyntää kaikki kilometrikorvausten ja päivärahojen veroetuisuudet – säästät niiden avulla pitkän pennin. Matkalaskut kannattaa siis tehdä aina, kun siihen on lain mukaan oikeutus.

Lue täältä esimerkkilaskelma siitä, kuinka paljon rahaa yrittäjä voi säästää muistamalla tehdä matkalaskut.

Lue lisää aiheesta osakeyhtiön verotus:
Talenom: Palkkaa vai osinkoa?
Tilihäme: Miten varoja kannattaa nostaa osakeyhtiöstä?
Talousplus: Osakeyhtiön voitonjako

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Osakeyhtiön perustaminen vaihe vaiheelta
Yrityksen perustaminen ulkomaille