Yrityksen liikevaihto

Yrityksen liikevaihto

Mitä liikevaihto tarkoittaa ja mitä se yrityksestä kertoo?

Liikevaihto kuuluu yrittämisen peruskäsitteisiin – jo yrityksen perustamisilmoituksessa tulevalta yrittäjältä kysytään arviota ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja tuloksesta.

Mutta mitä eroa näillä kahdella termillä on ja mitä liikevaihto oikeastaan kertoo yrityksen toiminnasta?

Entä miksi suosikkijulkimo nähtiin Hakaniemen torin leipäjonossa, vaikka lehtitietojen perusteella hänen yrityksensä liikevaihto pyörii sadoissa tuhansissa euroissa?

Näihin kinkkisiin kysymyksiin etsimme vastauksia tässä selkokielisessä oppaassa.

Liikevaihdon määritelmä pähkinänkuoressa

Liikevaihto tarkoittaa tiivistetysti yrityksen tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatujen tuottojen summaa ilman hintoihin sisältyvän arvonlisäveron osuutta. Alv:n lisäksi myyntituotoista vähennetään mahdolliset myönnetyt alennukset.

(Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä ei huomioida liikevaihdossa?)

Myynnin ja liikevaihdon ero – selventävä esimerkki liikevaihdosta

Yritys myy vuoden mittaisen tilikauden aikana tuotteita tai palveluita asiakkailleen 124 000 eurolla (100 000€ + alv 24%). Yrityksen tilille ilmestyy rahaa 124 000 euroa, josta 100 000€ on yrityksen liikevaihtoa ja loput 24 000€ arvonlisäveroa. Alv ei ole yrityksen rahaa, vaan se siirretään eteenpäin verottajalle.

Liikevaihto siis kuvastaa eritoten yrityksen liiketoiminnan laajuutta – se kertoo, kuinka hyvin yrityksen tuotteet tai palvelut ovat vuoden aikana tehneet kauppansa.

Mikä on liikevaihdon ja tuloksen ero?

Pelkkä liikevaihto ei kerro mitään siitä, tekeekö yritys voittoa tai tappiota. Yrityksen tulos saadaan selville vasta, kun liikevaihdosta miinustetaan pois kulut.

Kun liikevaihdosta vähennetään ensin yritystoiminnan kulut ja poistot*, selvillä on liikevoitto eli liiketoiminnan tulos ennen veroja ja rahoituseriä*.

Jos lukema meneekin miinukselle, puhutaan liiketappiosta.

Vasta kun rahoituserät on huomioitu ja verot vähennetty, tiedetään nettotulos eli tilikauden tulos, joka jää yrityksen omistajalle tai omistajille jaettavaksi.

Liikevoitto eli liiketoiminnan tulos ja tilikauden tulos ovat kaksi eria asiaa.

Tilikauden tulos osoittaa sen, mitä jää niin sanotusti viivan alle. Liikevoitto kertoo kuitenkin enemmän yrityksen operatiivisen toiminnan sujuvuudesta, koska tämä luku ei vielä huomioi rahoituseriä*.

*Poisto tarkoittaa sellaista isoa kulua, jota vähennetään yrityksen menona useamman vuoden aikana. Tilanne on tämä, jos yritys on esimerkiksi ostanut kalliin työkoneen, jota se käyttää seuraavat 10 vuotta. Vaikka työkone maksettaisiin kerralla, sen hankintahinta kirjataan kuluksi pienissä erissä useamman vuoden aikana, jotta kirjanpito ei vääristy ja eri tilikausia pystytään helpommin vertailemaan keskenään.
*Rahoituserillä tarkoitetaan yrityksen rahoitustuottoja ja -kuluja. Rahoitustuotot voivat olla esimerkiksi korkotuloja, osinkotuottoja tai yrityksen omistamista osakehuoneistoista tulevia vuokratuloja (ns. pysyvien vastaavien sijoitukset). Korkokulut taas ovat tyypillinen esimerkki rahoituskuluista. Jos liiketoiminnan tulos on 0, rahoituserät voivat vielä keikauttaa tilikauden tuloksen voitolle tai tappiolle.

Katso tarvittaessa Tiliextran sivuilta esimerkki tuloslaskelmasta (sivu 4/14), josta näet rivi riviltä, kuinka liikevaihdosta on lopulta päädytty tilikauden tulokseen. Wikipediasta puolestaan löydät selonteon nettotuloksen käsitteestä, joka ei ole aivan yksiselitteinen.

Mitä ovat liiketoiminnan muut tuotot ja ovatko ne osa liikevaihtoa?

Kirjanpitolaki uudistui vuodenvaihteessa 2016, ja myös liikevaihdon käsite koki pientä hienosäätöä.

Aiemmin liikevaihdoksi määriteltiin varsinaisen toiminnan myynnistä saadut tuotot. Uudistuksen jälkeen laissa ei kuitenkaan enää puhuta varsinaisesta toiminnasta, vaan liikevaihto käsittää tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavat tuotot.

Mitä tällä sitten on merkitystä? Tilisanomat kirjoittaa asiasta seuraavasti (suora lainaus):

”Muutos saattaa aiheuttaa tarvetta harkita säännöllisten, mutta varsinaiseen toimialaan liittymättömien tulojen, kuten säännöllisten vuokratulojen, esittämispaikkaa tuloslaskelmassa. Virheenä ei voine pitää kumpaakaan esitystapaa, esitettiinpä ne Liikevaihdossa tai aiempaan tapaan Liiketoiminnan muissa tuotoissa (ks. KILA 2001/1642, jossa vuokratuotot katsottiin Liiketoiminnan muiksi tuotoiksi, kun ne eivät liittyneet lausunnon pyytäjän varsinaiseen toimintaan).”

Kirjanpitolain uudistuksessa tuloslaskelmalta poistuivat myös satunnaisten tuottojen ja kulujen erät. Konserniavustuksia lukuun ottamatta nämä esitetään jatkossa liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen alla.

Liikehuoneistojen vuokratuottojen lisäksi esimerkiksi mahdolliset vakuutuskorvaukset luetaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kirjanpitolautakunnan mukaan Liiketoiminnan muut tuotot -erää tulkitaan kuitenkin varsin laajalti, joten tuottoerien kohdentaminen ei aina ole täysin yksiselitteistä.

Liikevaihtoon lukeutumattomat tuotot voivat mahdollistaa myös sellaisen harvinaisen tilanteen, että yrityksen tilikauden tulos voi olla isompi kuin sen liikevaihto.

Yleisemmin näkee tapauksia, joissa tappio on suurempi kuin liikevaihto – esimerkiksi kasvuun tähtäävällä startup-yrityksellä voi toimintansa alussa olla satojen tuhansien eurojen kulut, vaikka myyntiä ei syntyisi vielä yhtään.

Yritysten taloustietoja pystyy silmäilemään nopeasti esimerkiksi Finderistä tai Suomen Asiakastieto Oy:n verkkosivuilta. Ensinnä mainittu esittää yrityksen liikevaihdon ja tilikauden tuloksen, jälkimmäinen taas liikevaihdon ja liiketoiminnan tuloksen – ja nämä kaksi tulosta ovat siis eri asia.

Mitä liikevaihto kertoo ja ei kerro?

Pelkkä liikevaihto ei kerro juuri mitään, jos ei tiedetä yrityksen toimialaa ja henkilöstömäärää.

Omia virkkuutöitään torilla myyvälle yksinyrittäjälle 100 000 euron liikevaihto on suhteellisesti todella iso – tekeleitä on mennyt vuoden aikana kaupaksi melkoinen pino. Autokauppiaalle vastaavankokoinen liikevaihto puolestaan syntyy jo sillä, että muutama hieman kalliimpi menopeli vaihtaa omistajaa saman päivän aikana.

Yritysten liikevaihtojen keskinäinen vertailu onkin mielekästä lähinnä silloin, kun puhutaan saman toimialan yrityksistä, jotka työllistävät suunnilleen saman määrän ihmisiä.

Vaikka liikevaihto ei kerro sitä, kuinka paljon yrittäjälle tai yritykselle jää myynneistään voittoa käteen, jotain osviittaa se toki antaa.

Jos palveluita myyvä ja pienellä kulurakenteella operoiva yksinyrittäjä (esimerkiksi konsultti, kouluttaja tai koodari) paukauttaa 200 000 euron liikevaihdon, hänelle todennäköisesti jää mukava määrä voittoa.

Mikäli taas myydään tavaroita tai tuotteita, arviointi on mutkikkaampaa, koska tuotteiden valmistuskuluja tai sisäänostohintaa on usein vaikea arvioida.

Myöskään pienyrityksen tuloksen tutkailu ei ole aivan yksiselitteistä, kuten alta näet.

Jos yhden hengen osakeyhtiön liikevaihto on 100 000 euroa ja tulos 0, joutuuko yrittäjä leipäjonoon?

Nollatulos ei kerro sitä, mihin yrityksen rahat ovat huvenneet eli mistä kulut ovat muodostuneet.

Kun osakeyhtiön omistajayrittäjä nostaa osakeyhtiöstään palkkaa, tämä palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu. Otsikossa mainittu yrittäjä on siis saattanut esimerkiksi nostaa tilikauden aikana palkkaa 70 000 euroa ja muihin kuluihin on uponnut 30 000 euroa.

Tällöin yrityksen liiketoiminnan tulos voi olla nolla, mutta yrittäjä teki silti mukavat tienestit. Nostamastaan palkasta yrittäjä maksaa ansiotuloveroa samaan tapaan kuin kuka tahansa palkansaaja.

Verotuksen kannalta edellä mainittu ratkaisu ei kuitenkaan ole kaikista optimaalisin. Edullisemmin (mutta hitaammin) rahat saa yrityksestä pihalle, kun palkkaa nostetaan maltillisesti ja loppuosa jätetään yrityksen voitoksi. Tästä voitosta maksetaan yhteisövero, jonka jälkeen rahaa päästään nostamaan ulos osinkoina.

Selventävät esimerkit osakeyhtiön osingonjaosta, niin sanotusta huojennetusta osingosta ja omistajayrittäjän verotuksesta löydät täältä. Jakaakseen osinkoa yrityksen on ensin pitänyt tehdä voittoa jossain vaiheessa toimintaansa.

Jos sen sijaan olet toiminimiyrittäjä, verotus hoituu eri säännöillä. Toiminimen “palkka-asioihin” ja tuloverotukseen löydät selvyyttä toiminimen verotusoppaasta.

Mihin yrityksen tulosta ja liikevaihtoa voi suhteuttaa?

Yrityksen tekemää tulosta ja sen ”hyvyyttä” voi arvioida esimerkiksi liiketoiminnan sisältämiä riskejä vasten. Jos toimintaan sitoutuu miljoonien eurojen pääomia ja isoja riskejä, 50 000 euron tulos ei välttämättä aiheuta suuria riemunkiljahduksia.

Mikäli taas yksinyrittäjä myy kotoaan käsin asiantuntijapalveluita ja hän on upottanut yrityksen perustamismenoihin muutaman tonnin, 50 000 euron tulos kuulostaa todella hyvältä.

Yrityksen liikevaihdon jakaminen henkilöstömäärällä taas kertoo jotain yrityksen tuottavuudesta. Kaksi hilavitkuttimia valmistavaa firmaa saattavat molemmat tehdä miljoonan euron liikevaihdon, mutta toisessa yrityksessä hilavitkuttimia on valmistamassa käsin 20 työntekijää ja toisessa hilavitkuttimet valmistetaan koneilla kahden työntekijän voimin.

Kahta saman toimialan yritystä voidaan vertailla keskenään myös liikevoittoprosentin avulla.

Yrityksen kasvusuuntaa voi silmäillä tutkailemalla sen liikevaihdon kehitystä muutaman aiemman vuoden aikana – onko myynti kasvussa vai junnataanko paikoillaan?

Liikevaihdon pieneneminen voi kuitenkin johtua myös siitä, että yritys on esimerkiksi karsinut kannattamattomia toimintojaan. Tällöin yrityksen tulos voi parantua, vaikka liikevaihto laskisikin.

Mihin muihin asioihin liikevaihto vaikuttaa aloittavan yrityksen toiminnassa?

Aloittavan yrityksen toiminnassa liikevaihto vaikuttaa muun muassa seuraaviin asioihin:

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kannattaa liittyä, jos 10 000 euron alv-rajan ylittyminen epäilyttää edes vähäsen. Jos yrityksesi ei kuulu alv-rekisteriin, joudut 10 000 euron liikevaihdon ylittyessä tilittämään alvit takautuvasti kaikesta myynnistäsi.

Muutaman tonnin kaivaminen alveihin voi olla hankalaa, jos olet jo laittanut haisemaan koko summan. Muista, että ensimmäisellä tilikaudella (jonka pituus on useimmiten muu kuin tasan 12kk) liikevaihto suhteutetaan vastaamaan vuoden mittaista ajanjaksoa.

Jos yrityksen liikevaihto jää alle 30 000 euron, se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa. Alle sadan tonnin liikevaihdolla alvit voi ilmoittaa neljännesvuosittain.

Alv:n alarajahuojennus on pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattu verohelpotus.

Jos kuulut alv-rekisteriin, mutta 10 000 euron liikevaihto ei ylity, saat jälkikäteen haettua takaisin kaikki maksamasi alvit. 10 000-30 000 euron liikevaihdolla takaisin saa osan maksetuista arvonlisäveroista.

Näissä tapauksissa arvonlisävero muuttuu yrityksen veronalaiseksi tuloksi.

Pieni osakeyhtiö ei tarvitse tilintarkastajaa, mikäli vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä ei ole täyttynyt edellisellä ja sitä aiemmalla tilikaudella:

  • 1. Liikevaihto yli 200 000€,
  • 2. Taseen loppusumma yli 100 000€,
  • 3. Palveluksessa yli kolme työntekijää.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä joutuu tekemään tilinpäätöksen vain, jos tilikausi on muu kuin kalenterivuosi tai vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä toteutuu kahdella peräkkäisellä tilikaudella:

  • 1. Taseen loppusumma vähintään 350 000€,
  • 2. Liikevaihto vähintään 700 000€,
  • 3. Palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä tai enemmän.

Mainitut summat ovat toiminimiyrittäjille sen verran suuria, että käytännössä tilinpäätöksen tekeminen tulee pakolliseksi vain, mikäli toiminimen tilikausi on muu ajanjakso kuin kalenterivuosi.

Tilinpäätös kannattaa silti aina laatia, koska toiminimiyrittäjä voi tarvita sitä myös monessa henkilökohtaisessa tarkoituksessa – esimerkiksi haettaessa lainaa netistä.

Kun uusi yritys hakee lainaa pankista tai yksityiseltä luotonmyöntäjältä, liikevaihto on yksi lukuisista lainapäätökseen vaikuttavista kriteereistä. Lainaa saadakseen yritykseltä saatetaan esimerkiksi vaatia tietyn liikevaihtorajan ylittämistä.

Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä ei lasketa liikevaihtoon?

Arvonlisäverovelvollisia Suomessa ovat muutamia poikkeustoimialoja lukuun ottamatta kaikki yritykset, joiden liikevaihto ylittää vuodessa 10 000 euron rajapyykin.

Kun yritys on arvonlisäverovelvollinen, se lisää alv:n osuuden tuotteidensa tai palveluidensa hintaan asiakkaan maksettavaksi. Asiakkaan maksettua yritys tilittää arvonlisäveron osuuden eteenpäin verottajalle.

Jos yritys on kuitenkin tehnyt liiketoimintaansa varten hankintoja, joihin myös sisältyy alv, se voi vähentää nämä alvit verottajalle tilitettävien arvonlisäverojen määrästä. Jos erotus on negatiivinen, yritys saa verottajalta alv-palautusta.

Arvonlisävero ei siis ole yritykselle kulu. Yritys vain kerää veron kuluttajilta osana tuotteidensa hintaa ja tilittää sen eteenpäin verottajalle eli valtion kirstuun.

Alv:n maksaa aina loppukäyttäjä, eli useimmiten tavaran kaupasta ostava tavallinen kuluttaja-asiakas – hän ei voi vähentää alvia samaan tapaan kuin yritys.

Esimerkki: Yritys myy kuukauden aikana tuotteita 1240 eurolla (1000€ + alv 24%). Tilitettävää alvia kertyy 240 euroa.

Yritys on kuitenkin myös ostanut liiketoimintaansa varten 1240 euroa (1000€ + alv 24%) maksavan työkoneenVähennettävää alvia kertyy myös 240 euroa.

Tilitettävä ja vähennettävä alv kumoavat toisensa, eikä verottajalle siirrettävää alvia kerry kuukaudelta lainkaan.

Jos yrityksellä ei olisi kuukauden aikana ollut lainkaan myyntiä, mutta se olisi ostanut edellä mainitun työkoneen, yritys saisi verottajalta alv-palautusta 240 euron verran.

Alle 10 000 euron liikevaihdolla operoivien yritysten ei tarvitse liittyä alv-rekisteriin. Tällöin ne eivät lisää alvia hintoihinsa ja liikevaihto saadaan suoraan myyntituottojen summasta.

Lisätietoa alv:stä löydät arvonlisäverotusoppaasta.

(Siirry takaisin sivun yläosaan)

Harkitsetko yrityksen perustamista?

Tutustu oppaisiimme, jossa käymme yrityksen perustamisen läpi vaihe vaiheelta: