Yrityksen liikevaihto

Yrityksen liikevaihto

Mitä liikevaihto tarkoittaa ja mitä se yrityksestä kertoo?

Liikevaihto kuuluu yrittämisen peruskäsitteisiin – jo yrityksen perustamisvaiheessa tulevalta yrittäjältä kysytään arviota ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja tuloksesta.

Mutta mitä eroa näillä kahdella termillä on ja mitä liikevaihto oikeastaan kertoo yrityksen toiminnasta?

Entä miksi suosikkijulkimo bongattiin Hakaniemen torin leipäjonosta, vaikka lehtitietojen perusteella hänen yrityksensä liikevaihto pyörii sadoissatuhansissa euroissa?

Näihin kinkkisiin kysymyksiin etsimme vastauksia tässä selkokielisessä, rautalangasta rakennetussa oppaassa.

Liikevaihdon määritelmä pähkinänkuoressa

Liikevaihto tarkoittaa tiivistetysti yrityksen tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatujen tuottojen summaa ilman hintoihin sisältyvän arvonlisäveron osuutta. Alv:n lisäksi myyntituotoista vähennetään mahdolliset myönnetyt alennukset.

(Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä ei huomioida liikevaihdossa?)

Myynnin ja liikevaihdon ero – selventävä esimerkki liikevaihdosta

Yritys myy vuoden mittaisen tilikauden aikana tuotteita tai palveluita asiakkailleen 125 500 eurolla (100 000€ + alv 25,5%). Yrityksen tilille ilmestyy rahaa 125 500 euroa, josta 100 000€ on yrityksen liikevaihtoa ja loput 125 500€ arvonlisäveroa. Alv ei ole yrityksen rahaa, vaan se siirretään eteenpäin verottajalle.

Liikevaihto siis kuvastaa eritoten yrityksen liiketoiminnan laajuutta – se kertoo, kuinka hyvin yrityksen tuotteet tai palvelut ovat vuoden aikana tehneet kauppansa.

Miten liikevaihto lasketaan?

Liikevaihdon laskeminen on yksinkertaista, kun summaat yhteen kaikki yrityksen myyntitulot tiettynä aikana. Esimerkiksi, jos yritys myy tuotteita 1000 eurolla tammikuussa, 2000 eurolla helmikuussa ja 1500 eurolla maaliskuussa, yrityksen liikevaihto ensimmäisellä vuosineljänneksellä on 4500 euroa.

Huomioitavaa on, että liikevaihto ei kerro yrityksen kannattavuudesta tai tuloksesta, koska se ei ota huomioon yrityksen kuluja tai menoja.

Mikä on liikevaihdon ja liiketuloksen ero?

Pelkkä liikevaihto ei kerro mitään siitä, tekeekö yritys voittoa tai tappiota. Yrityksen liiketulos saadaan selville vasta, kun liikevaihdosta miinustetaan pois kulut.

Kun liikevaihdosta vähennetään ensin yritystoiminnan kulut ja poistot*, selvillä on liikevoitto eli liiketoiminnan tulos ennen veroja ja rahoituseriä*.

Jos lukema meneekin miinukselle, puhutaan liiketappiosta.

Vasta kun rahoituserät on huomioitu ja verot vähennetty, tiedetään nettotulos eli tilikauden tulos, joka jää yrityksen omistajalle tai omistajille jaettavaksi.

Liikevoitto eli liiketoiminnan tulos ja tilikauden tulos ovat kaksi eria asiaa

Tilikauden tulos osoittaa sen, mitä jää niin sanotusti viivan alle. Liikevoitto kertoo kuitenkin enemmän yrityksen operatiivisen toiminnan sujuvuudesta, koska tämä luku ei vielä huomioi rahoituseriä*.

*Poisto tarkoittaa sellaista isoa kulua, jota vähennetään yrityksen menona useamman vuoden aikana. Tilanne on tämä, jos yritys on esimerkiksi ostanut kalliin työkoneen, jota se käyttää seuraavat 10 vuotta. Vaikka työkone maksettaisiin kerralla, sen hankintahinta kirjataan kuluksi pienissä erissä useamman vuoden aikana, jotta kirjanpito ei vääristy ja eri tilikausia pystytään helpommin vertailemaan keskenään.
*Rahoituserillä tarkoitetaan yrityksen rahoitustuottoja ja -kuluja. Rahoitustuotot voivat olla esimerkiksi korkotuloja, osinkotuottoja tai yrityksen omistamista osakehuoneistoista tulevia vuokratuloja (ns. pysyvien vastaavien sijoitukset). Korkokulut taas ovat tyypillinen esimerkki rahoituskuluista. Jos liiketoiminnan tulos on 0, rahoituserät voivat vielä keikauttaa tilikauden tuloksen voitolle tai tappiolle.

Yksinkertaistettu esimerkki liikevaihdosta ja liiketuloksesta

Yritys myy vuoden aikana hilavitkuttimia 125 500 eurolla (100 000€ + alv 25,5%). Hilavitkuttimien valmistusta varten yritys on joutunut ostamaan tarvikkeita 62 750 eurolla (50 000€ + alv 25,5%). Mitään muita kuluja yrityksellä ei syystä tai toisesta ole.

Tässä tapauksessa yrityksen liikevaihto on 100 000€, kulut 50 000€ ja liikevoitto eli liiketoiminnan tulos ennen veroja ja rahoituseriä 50 000€ (100 000€ – 50 000€).

Myynteihin sisältyneestä arvonlisäverosta (25 500€) yritys voi vähentää ostoihin sisältyneen arvonlisäveron (12 750€). Tämä erotus (25 500€ – 12 750€) eli 12 750€ tilitetään verottajan pussiin. Koska ostojen alv:n voi vähentää, arvonlisävero ei jää yrityksen kuluksi.

Kun mahdolliset rahoitustuotot tai -kulut on huomioitu ja liikevoitosta on maksettu verot, selvillä on tilikauden tulos, jota voidaan jakaa omistajille osinkoina.

Osakeyhtiöt maksavat liiketoimintansa tuloksesta 20% suuruista yhteisöveroa. Toiminimiyrittäjiä puolestaan verotetaan eri säännöillä.

Katso tarvittaessa Tiliextran sivuilta esimerkki tuloslaskelmasta (sivu 4/14), josta näet rivi riviltä, kuinka liikevaihdosta on lopulta päädytty tilikauden tulokseen. Wikipediasta puolestaan löydät selonteon nettotuloksen käsitteestä, joka ei ole aivan yksiselitteinen.

Mitä ovat liiketoiminnan muut tuotot ja ovatko ne osa liikevaihtoa?

Kirjanpitolaki uudistui vuodenvaihteessa 2016, ja myös liikevaihdon käsite koki pientä hienosäätöä.

Aiemmin liikevaihdoksi määriteltiin varsinaisen toiminnan myynnistä saadut tuotot. Uudistuksen jälkeen laissa ei kuitenkaan enää puhuta varsinaisesta toiminnasta, vaan liikevaihto käsittää tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavat tuotot.

Mitä tällä sitten on merkitystä? Tilisanomat kirjoittaa asiasta seuraavasti (suora lainaus):

”Muutos saattaa aiheuttaa tarvetta harkita säännöllisten, mutta varsinaiseen toimialaan liittymättömien tulojen, kuten säännöllisten vuokratulojen, esittämispaikkaa tuloslaskelmassa. Virheenä ei voine pitää kumpaakaan esitystapaa, esitettiinpä ne Liikevaihdossa tai aiempaan tapaan Liiketoiminnan muissa tuotoissa (ks. KILA 2001/1642, jossa vuokratuotot katsottiin Liiketoiminnan muiksi tuotoiksi, kun ne eivät liittyneet lausunnon pyytäjän varsinaiseen toimintaan).”

Kirjanpitolain uudistuksessa tuloslaskelmalta poistuivat myös satunnaisten tuottojen ja kulujen erät. Konserniavustuksia lukuun ottamatta nämä esitetään jatkossa liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen alla.

Liikehuoneistojen vuokratuottojen lisäksi esimerkiksi mahdolliset vakuutuskorvaukset luetaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kirjanpitolautakunnan mukaan Liiketoiminnan muut tuotot -erää tulkitaan kuitenkin varsin laajalti, joten tuottoerien kohdentaminen ei aina ole täysin yksiselitteistä.

Liikevaihtoon lukeutumattomat tuotot voivat mahdollistaa myös sellaisen harvinaisen tilanteen, että yrityksen tilikauden tulos voi olla isompi kuin sen liikevaihto.

Yleisemmin näkee tapauksia, joissa tappio on suurempi kuin liikevaihto – esimerkiksi kasvuun tähtäävällä startup-yrityksellä voi toimintansa alussa olla satojen tuhansien eurojen kulut, vaikka myyntiä ei syntyisi vielä yhtään.

Yritysten taloustietoja pystyy silmäilemään nopeasti esimerkiksi Finderistä tai Suomen Asiakastieto Oy:n verkkosivuilta. Ensinnä mainittu esittää yrityksen liikevaihdon ja tilikauden tuloksen, jälkimmäinen taas liikevaihdon ja liiketoiminnan tuloksen – ja nämä kaksi tulosta ovat siis eri asia.

Mitä liikevaihto kertoo ja ei kerro?

Mies miettii mitä liikevaihto kertoo

Pelkkä liikevaihto ei kerro juuri mitään, jos ei tiedetä yrityksen toimialaa ja henkilöstömäärää.

Omia virkkuutöitään torilla myyvälle yksinyrittäjälle 100 000 euron liikevaihto on suhteellisesti todella iso – tekeleitä on mennyt vuoden aikana kaupaksi melkoinen pino. Autokauppiaalle vastaavankokoinen liikevaihto puolestaan syntyy jo sillä, että muutama hieman kalliimpi menopeli vaihtaa omistajaa saman päivän aikana.

Yritysten liikevaihtojen keskinäinen vertailu onkin mielekästä lähinnä silloin, kun puhutaan saman toimialan yrityksistä, jotka työllistävät suunnilleen saman määrän ihmisiä.

Vaikka liikevaihto ei kerro sitä, kuinka paljon yrittäjälle tai yritykselle jää myynneistään voittoa käteen, jotain osviittaa se toki antaa.

Jos palveluita myyvä ja pienellä kulurakenteella operoiva yksinyrittäjä (esimerkiksi konsultti, kouluttaja tai koodari) paukauttaa 200 000 euron liikevaihdon, hänelle todennäköisesti jää mukava määrä voittoa.

Mikäli taas myydään tavaroita tai tuotteita, arviointi on mutkikkaampaa, koska tuotteiden valmistuskuluja tai sisäänostohintaa on usein vaikea arvioida.

Myöskään pienyrityksen tuloksen tutkailu ei ole aivan yksiselitteistä, kuten alta näet.

Jos yhden hengen osakeyhtiön liikevaihto on 100 000 euroa ja tulos 0, joutuuko yrittäjä leipäjonoon?

Nollatulos ei kerro sitä, mihin yrityksen rahat ovat huvenneet eli mistä kulut ovat muodostuneet.

Kun osakeyhtiön omistajayrittäjä nostaa osakeyhtiöstään palkkaa, tämä palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu. Otsikossa mainittu yrittäjä on siis saattanut esimerkiksi nostaa tilikauden aikana palkkaa 70 000 euroa ja loppuosuus on uponnut muihin yrityksen kuluihin.

Tällöin yrityksen liiketoiminnan tulos voi olla nolla, mutta yrittäjä teki silti mukavat tienestit. Nostamastaan palkasta yrittäjä maksaa ansiotuloveroa samaan tapaan kuin kuka tahansa palkansaaja.

Verotuksen kannalta edellä mainittu ratkaisu ei kuitenkaan ole kaikista optimaalisin. Edullisemmin (mutta hitaammin) rahat saa yrityksestä pihalle, kun palkkaa nostetaan maltillisesti ja loppuosa jätetään yrityksen voitoksi. Tästä voitosta maksetaan yhteisövero, jonka jälkeen rahaa päästään nostamaan ulos osinkoina.

Selventävät esimerkit osakeyhtiön osingonjaosta, niin sanotusta huojennetusta osingosta ja omistajayrittäjän verotuksesta löydät täältä. Jakaakseen osinkoa yrityksen on ensin pitänyt tehdä voittoa jossain vaiheessa toimintaansa.

Jos sen sijaan olet toiminimiyrittäjä, verotus hoituu eri säännöillä. Toiminimen ”palkka-asioihin” ja tuloverotukseen löydät selvyyttä toiminimen verotusoppaasta.

Mihin yrityksen liiketulosta ja liikevaihtoa voi suhteuttaa?

Yrityksen tekemää tulosta ja sen ”hyvyyttä” voi arvioida esimerkiksi liiketoiminnan sisältämiä riskejä vasten. Jos toimintaan sitoutuu miljoonien eurojen pääomia ja isoja riskejä, 50 000 euron tulos ei välttämättä aiheuta suuria riemunkiljahduksia.

Mikäli taas yksinyrittäjä myy kotoaan käsin asiantuntijapalveluita ja hän on upottanut yrityksen perustamismenoihin muutaman tonnin, 50 000 euron tulos kuulostaa todella hyvältä.

Yrityksen liikevaihdon jakaminen henkilöstömäärällä taas kertoo jotain yrityksen tuottavuudesta. Kaksi hilavitkuttimia valmistavaa firmaa saattavat molemmat tehdä miljoonan euron liikevaihdon, mutta toisessa yrityksessä hilavitkuttimia on valmistamassa käsin 20 työntekijää ja toisessa hilavitkuttimet valmistetaan koneilla kahden työntekijän voimin.

Kahta saman toimialan yritystä voidaan vertailla keskenään myös liikevoittoprosentin avulla.

Yrityksen kasvusuuntaa voi silmäillä tutkailemalla sen liikevaihdon kehitystä muutaman aiemman vuoden aikana – onko myynti kasvussa vai junnataanko paikoillaan?

Liikevaihdon pieneneminen voi kuitenkin johtua myös siitä, että yritys on esimerkiksi karsinut kannattamattomia toimintojaan. Tällöin yrityksen liiketulos voi parantua, vaikka liikevaihto laskisikin.

Mihin muihin asioihin liikevaihto vaikuttaa aloittavan yrityksen toiminnassa?

Aloittavan yrityksen toiminnassa liikevaihto vaikuttaa muun muassa seuraaviin asioihin:

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kannattaa liittyä, jos 15 000 euron alv-rajan ylittyminen epäilyttää edes vähäsen. Jos yrityksesi ei kuulu alv-rekisteriin, joudut 15 000 euron liikevaihdon ylittyessä tilittämään alvit takautuvasti kaikesta myynnistäsi.

Muutaman tonnin kaivaminen alveihin voi olla hankalaa, jos olet jo laittanut haisemaan koko summan. Muista, että ensimmäisellä tilikaudella (jonka pituus on useimmiten muu kuin tasan 12kk) liikevaihto suhteutetaan vastaamaan vuoden mittaista ajanjaksoa.

Jos yrityksen liikevaihto jää alle 30 000 euron, se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kerran vuodessa. Alle sadan tonnin liikevaihdolla alvit voi ilmoittaa neljännesvuosittain.

Alv:n alarajahuojennus on pienyrittäjille ja -yrityksille suunnattu verohelpotus.

Jos kuulut alv-rekisteriin, mutta 15 000 euron liikevaihto ei ylity, saat jälkikäteen haettua takaisin kaikki maksamasi alvit. 15 000-30 000 euron liikevaihdolla takaisin saa osan maksetuista arvonlisäveroista.

Näissä tapauksissa arvonlisävero muuttuu yrityksen veronalaiseksi tuloksi.

Pieni osakeyhtiö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista ehdoista:

  • 1. Liikevaihto yli 200 000€
  • 2. Taseen loppusumma yli 100 000€
  • 3. Palveluksessa keskimäärin yli kolme työntekijää.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä joutuu tekemään tilinpäätöksen vain, jos tilikausi on muu kuin kalenterivuosi tai vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä toteutuu kahdella peräkkäisellä tilikaudella:

  • 1. Taseen loppusumma vähintään 350 000€
  • 2. Liikevaihto vähintään 700 000€
  • 3. Palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin 10 henkilöä tai enemmän.

Mainitut summat ovat toiminimiyrittäjille sen verran suuria, että käytännössä tilinpäätöksen tekeminen tulee pakolliseksi vain, mikäli toiminimen tilikausi on muu ajanjakso kuin kalenterivuosi.

Tilinpäätös kannattaa silti aina laatia, koska toiminimiyrittäjä voi tarvita sitä myös monessa henkilökohtaisessa tarkoituksessa – esimerkiksi asuntolainaa hakiessaan.

Kun uusi yritys hakee lainaa pankista tai yksityiseltä luotonmyöntäjältä, liikevaihto on yksi lukuisista lainapäätökseen vaikuttavista kriteereistä. Lainaa saadakseen yritykseltä saatetaan esimerkiksi vaatia tietyn liikevaihtorajan ylittämistä.

Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä ei lasketa liikevaihtoon?

Arvonlisäverovelvollisia Suomessa ovat muutamia poikkeustoimialoja lukuun ottamatta kaikki yritykset, joiden liikevaihto ylittää vuodessa 15 000 euron rajapyykin.

Kun yritys on arvonlisäverovelvollinen, se lisää alv:n osuuden tuotteidensa tai palveluidensa hintaan asiakkaan maksettavaksi. Asiakkaan maksettua yritys tilittää arvonlisäveron osuuden eteenpäin verottajalle.

Jos yritys on kuitenkin tehnyt liiketoimintaansa varten hankintoja, joihin myös sisältyy alv, se voi vähentää nämä alvit verottajalle tilitettävien arvonlisäverojen määrästä. Jos erotus on negatiivinen, yritys saa verottajalta alv-palautusta.

Arvonlisävero ei siis ole yritykselle kulu. Yritys vain kerää veron kuluttajilta osana tuotteidensa hintaa ja tilittää sen eteenpäin verottajalle eli valtion kirstuun.

Alv:n maksaa aina loppukäyttäjä, eli useimmiten tavaran kaupasta ostava tavallinen kuluttaja-asiakas – hän ei voi vähentää alvia samaan tapaan kuin yritys.

Esimerkki: Yritys myy kuukauden aikana tuotteita 1255 eurolla (1000€ + alv 25,5%). Tilitettävää alvia kertyy 255 euroa.

Yritys on kuitenkin myös ostanut liiketoimintaansa varten 1255 euroa (1000€ + alv 25,5%) maksavan työkoneenVähennettävää alvia kertyy myös 255 euroa.

Tilitettävä ja vähennettävä alv kumoavat toisensa, eikä verottajalle siirrettävää alvia kerry kuukaudelta lainkaan.

Jos yrityksellä ei olisi kuukauden aikana ollut lainkaan myyntiä, mutta se olisi ostanut edellä mainitun työkoneen, yritys saisi verottajalta alv-palautusta 255 euron verran.

Alle 15 000 euron liikevaihdolla operoivien yritysten ei tarvitse liittyä alv-rekisteriin. Tällöin ne eivät lisää alvia hintoihinsa ja liikevaihto saadaan suoraan myyntituottojen summasta.

Lisätietoa alv:stä löydät arvonlisäverotusoppaasta.

(Siirry takaisin sivun yläosaan)

Kuitti- ja matkalaskusovellus
pienyrittäjille

Toimita kuitit, matkalaskut ja dokumentit sähköisesti kirjanpitäjällesi.
Kokeile 30 päivää ilmaiseksi!

Lue lisää ja kokeile