Palkkaa vai osinkoa: miten yrittäjä voi nostaa rahaa osakeyhtiöstään?
Listaamattoman osakeyhtiön osinko jakautuu pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin
Hyvää tulosta tahkoavan osakeyhtiön yrittäjä törmää jo yritystoiminnan varhaisessa vaiheessa kysymykseen siitä, miten yhtiöstä kannattaa nostaa rahaa mahdollisimman verotehokkaasti.
Palkan ja osinkojen välillä valitseminen vaatii kokonaiskuvan ymmärtämistä, sillä kyseisiä tulolajeja kohdellaan eri tavalla niin yrittäjän kuin osakeyhtiön verotuksessa.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä suhteessa palkkaa ja osinkoa yleensä nostetaan ja mitkä ovat olennaisimpia valintaan vaikuttavia tekijöitä.
Sisältö:
Palkan nostaminen omasta osakeyhtiöstä
Itselle maksamasi palkka on osakeyhtiöllesi kulu, joka laskee yhtiön tulosta. Tällöin 20 prosentin yhteisövero lasketaan pienemmän tuloksen perusteella, jolloin osakeyhtiön kontolle lankeavan yhteisöveron määrä luonnollisesti pienenee.
Henkilökohtaisessa verotuksessasi palkka taas on ansiotuloa, josta maksat ansiotuloveroa henkilökohtaisen veroprosenttisi mukaisesti. Mitä isommat tulot, sitä suuremmaksi veroprosentti nousee.
Varsin usein nähty ratkaisu on, että yrittäjä maksaa itselleen kohtuullista palkkaa, joka kattaa omat elinkustannukset, mutta ei nosta veroprosenttia turhan korkeaksi.
Palkkaa voi nostaa oman maun mukaan, toki yhtiön taloudellinen tilanne huomioiden. Palkanmaksu ei saa vaarantaa osakeyhtiön maksukykyä.
Yrittäjän palkan sivukulut osakeyhtiössä
Yrittäjän palkan sivukulu osakeyhtiössä on sairausvakuutusmaksu, jonka prosenttiosuus vaihtelee vuosittain.
Lisäksi yrittäjän on huolehdittava omasta eläkkeestään ja sosiaaliturvastaan YEL-vakuutuksen avulla. YEL-vakuutusmaksujen määrä riippuu siitä, mille tasolle yrittäjä on asettanut oman YEL-työtulonsa. Työtulo ja yrittäjän nostama palkka eivät ole sama asia.
YEL-maksut voi maksaa joko osakeyhtiö tai yrittäjä henkilökohtaisesti. Yhtiön maksamat YEL-maksut ovat osakeyhtiölle vähennyskelpoisia. Itse maksetut YEL-maksut puolestaan vähennetään henkilökohtaisella veroilmoituksella.
Voittoa tekevässä osakeyhtiössä ja pienillä ansiotuloilla YEL-maksut voi olla kannattavinta vähentää yhtiön kuluna, mutta omaa tilannetta koskeva verotuksellisesti edullisin tapa kannattaa varmistaa omalta kirjanpitäjältä.
Jotta YEL-maksut voidaan vähentää yhtiön verotuksessa, osakeyhtiön on myös täytynyt maksaa laskut.
Osinkojen maksaminen ja verotus
Osinko tarkoittaa yhtiön omistajille jaettavaa voittoa, joka perustuu osakeyhtiön tilikauden tulokseen ja aiemmilta vuosilta mahdollisesti kertyneisiin voittovaroihin.
Se on tapa siirtää yrityksessä syntynyttä varallisuutta omistajien henkilökohtaiseen käyttöön. Osinkojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa.
Osinkojen nostaminen on mahdollista, jos osakeyhtiöllä on riittävästi voitonjakokelpoisia varoja. Yhtiön taloudellinen tilanne ei saa vaarantua osinkojen maksamisen seurauksena: maksukyvyn arviointi on hallituksen vastuulla.
Osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen kulu
Toisin kuin yrittäjälle maksettu palkka, osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen menoerä. Maksetut osingot eivät pienennä yhtiön verotettavaa tulosta. Yhtiön oma pääoma toki pienenee osinkoja jaettaessa.
Osakeyhtiö maksaa osingon perustana olevasta voitosta ensin 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Tämän jälkeen jäljelle jäävästä osuudesta voidaan maksaa osinkoja osakkeenomistajille.
Miten pörssilistaamattoman osakeyhtiön osinkoja verotetaan?
Osingot verotetaan eri tavalla kuin palkka, ja erityisesti niin sanottu huojennettu osinko tuo yrittäjän verotukseen kevennyksen. Osinkotulon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta ja osingonsaajan saamasta osingon määrästä.
Huojennettu osinko tarkoittaa osakeyhtiön nettovarallisuuden perusteella jaettavaa osingon osaa, josta vain 25 prosenttia on verotettavaa pääomatuloa. Loppuosaa kutsutaan usein ”verottomaksi osingoksi”, vaikka termi onkin harhaanjohtava. Osakeyhtiö on nimittäin jo maksanut osingon perusteena olevasta voitosta yhteisöveron.
Nettovarallisuus tarkoittaa suoraviivaistetusti yhtiön varojen ja velkojen erotusta. Yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus osakkeiden lukumäärällä. Huojennettua osinkoa voi saada 8 prosenttiin asti yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta.
Kun tämä 8 prosentin osuus on enintään 150 000 euroa per osakas, 25 prosenttia osingoista verotetaan pääomatulona ja 75 prosenttia on ”verovapaata” osuutta. Tällöin puhutaan huojennetusta pääomatulo-osingosta.
Yksinkertaistettu esimerkki huojennetun osingon maksamisesta
Oletetaan, että osakeyhtiöllä on:
- 1 osake, jonka omistajayrittäjä omistaa.
- Osakeyhtiön nettovarallisuus on 100 000 euroa.
- Osakkeiden matemaattinen arvo on tällöin 100 000 euroa.
Yrittäjä voi nostaa huojennettua osinkoa 8 prosenttia vastaavan osuuden osakkeiden matemaattisesta arvosta eli 8 % x 100 000 € = 8 000 €.
Tästä 8000 eurosta 75 prosentin osuus eli 6000 euroa on ”verovapaata”.
25 prosenttia eli 2000 euroa puolestaan on yrittäjälle verotettavaa pääomatuloa, josta yrittäjä maksaa pääomatuloveroa. Pääomatuloveroprosentti on 30 000 euroon asti 30 % ja sen ylittävältä osuudelta 34 %. Tässä tapauksessa yrittäjä maksaisi pääomatuloveroa 30 prosenttia 2000 eurosta eli 600 euroa.
Osakeyhtiö on maksanut osingon perustana olevasta voitosta 20 prosentin yhteisöveron, joten yrittäjän nostamasta ”verovapaastakin” osuudesta on toki jo oikeasti maksettu veroa.
Huojennetun osingon osakaskohtainen maksimimäärä on 150 000 euroa, jonka nostaminen vaatisi sitä, että yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo olisi 1 875 000 euroa. Käytännössä yhtiön pitää siis takoa isosti voittoa (ja yhtiön maksaa paljon yhteisöveroa) vuosi toisensa perään, jotta tähän tilanteeseen päästään.
Mitä enemmän kerrytät varoja osakeyhtiöösi, sitä enemmän kuitenkin pääset vuosien kuluessa hyötymään kevyemmin verotetuista osingoista.
150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Listaamattomista yhtiöistä saamasi saman vuoden osingot lasketaan yhteen ja veroa maksetaan yhteissumman perusteella.
Jos yrittäjä nostaisi kahdeksan prosentin säännön mukaan laskettua osinkoa yli 150 000 euroa, rajan ylittävästä osuudesta 85 prosenttia verotettaisiin pääomatulona ja 15 prosenttia olisi verovapaata osuutta.
Entä, jos huojennettua osinkoa pystytään maksamaan vain vähän, mutta yrittäjä haluaisi nostaa osakeyhtiöstään tätä suuremmat osingot?
Jatketaan edeltävää esimerkkiä. Koska osakeyhtiön osakkeiden matemaattinen arvo oli 100 000 euroa, huojennetun pääomatulo-osingon maksimimäärä oli 8000 euroa.
Jos yrittäjä haluaisi nostaa osinkoa yli tämän summan, esimerkiksi 20 000 euroa, ylimenevä osuus eli 12 000 euroa verotettaisiin niin sanottuna ansiotulo-osinkona, josta:
- 75 prosenttia (eli 9000 euroa) on veronalaista ansiotuloa
- 25 prosenttia (eli 3000 euroa) on verovapaata osuutta.
Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti eli mitä isommaksi yrittäjän kaikki ansiotulot kokonaisuudessaan nousevat, sitä suuremmaksi myös veroprosentti kasvaa.
Ennakonpidätys osingoista
Osingot maksava osakeyhtiö tekee osingoista 7,5 prosentin ennakonpidätyksen, kun osingon määrä listaamattomasta yhtiöstä on enintään 150 000 euroa.
7,5 prosenttia vastaa huojennetun osingon veroprosenttia. Jos esimerkiksi huojennettua osinkoa maksetaan 10 000 euroa, josta 25 % eli 2500 euroa on pääomatulona verotettavaa (30 %, kun pääomatulot enintään 30 000 euroa), yhteensä veroa maksetaan 750 euroa (0,3 x 2500 = 750€).
Palkkaa vai osinkoa: missä järjestyksessä rahaa kannattaa nostaa?
Rahan nostamisen suunnittelussa lähtökohta on yrittäjän rahantarve, eli paljonko yrittäjä tarvitsee yhtiöstään rahaa henkilökohtaiseen käyttöön.
Huomioitava on paitsi yrittäjän, myös yhtiön maksamat tuloverot sekä yrittäjän muut mahdolliset tulot muualta kuin yritystoiminnasta.
Yhtiön taloudellinen tilanne ja nettovarallisuus puolestaan vaikuttavat siihen, voidaanko osinkoa ylipäätään jakaa ja paljonko siitä voidaan jakaa huojennettuna.
Asiaa ei myöskään kannata miettiä pelkästään yksittäisen vuoden syklillä, sillä rahan jättäminen yhtiöön mahdollistaa isommat huojennetut osingot seuraavina vuosina.
Edellä mainittujen syiden takia jokainen tilanne on siksi tapauskohtainen.
Verottomat matkakorvaukset kannattaa hakea talteen ensin, jos ehdot täyttyvät
Ennen palkan ja osingon miettimistä on syytä huomioida verottomat matkakorvaukset, eli kilometrikorvaukset ja päivärahat, joita osakeyhtiö voi maksaa yrittäjälle työmatkoista.
Jos siis yritystoimintaasi liittyy työmatkustamista esimerkiksi asiakkaiden luokse, matkakorvaukset kannattaa aina ehtojen täyttyessä muistaa hakea talteen.
Kun osakeyhtiö maksaa yrittäjälle kilometrikorvauksia ja päivärahoja, ne ovat yhtiölle vähennyskelpoisia kuluja, jolloin yhtiön verotettava tulos laskee.
Yrittäjä puolestaan saa matkakorvaukset verottomana, jolloin hyötyä tulee ikään kuin kahdesta suunnasta.
Palkan ja osingon yhdistelmä on usein verotuksellisesti edullinen, jos yhtiöön on kertynyt nettovarallisuutta
Matkakorvausten jälkeen päästään miettimään palkan ja osingon suhdetta. Verotuksellisesti edullisin tapa on yleensä palkan ja osingon yhdistelmä, jos haluttu palkkasumma on maltillinen ja yhtiöön on kerrytetty nettovarallisuutta.
Asiaan vaikuttaa kuitenkin se, onko tarkoitus minimoida kokonaisverorasitusta pidemmällä aikavälillä vai nostaa rahaa henkilökohtaiseen käyttöön mahdollisimman verotehokkaasti juuri nyt.
Varsin usein nähty ja erittäin suuntaa antava ratkaisu on nostaa palkkaa noin 30 000-40 000 euroa ja sen lisäksi huojennettu osinko, joka on enintään 8 prosenttia vastaava osuus yhtiön nettovarallisuudesta. Jos rahantarvetta ei tällä yhdistelmällä saatu täytettyä, nostetaan yleensä lisää palkkaa tai ansiotulo-osinkoa tilanteesta riippuen.
Palkkaa maksettaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään marginaaliveroprosenttiin, vaan muistaa myös se, että yrittäjälle maksettu palkka pienentää osakeyhtiön tulosta, jolloin 20 prosentin yhteisöveroa maksetaan vähemmän.
Liikkuvia osia on paljon, joten tarkat, omaa tilannetta koskevat laskelmat kannattaa tehdä yhdessä kirjanpitäjän tai veroasiantuntijan kanssa. Edellä kerrottu kuvaus oli yleisluontoinen ja suuntaa antava.
Yhtiöstä voi olla mahdollista saada varoja käyttöön myös monilla muilla tavoilla. Tässä artikkelissa keskityimme palkkaan ja osinkoon. Jos osakeyhtiö esimerkiksi toimii osakkaan omistamissa tiloissa, se voi maksaa tiloista vuokraa, kunhan vuokran määrä on markkinaehtoinen.
Myös luontoisetujen, kuten asunto-, lounas-, puhelin- ja autoedun hyödyntäminen on osakeyhtiön omistajayrittäjälle mahdollista.
Miten palkanmaksu ja osinkojen nosto käytännössä tehdään?
Osakeyhtiön yrittäjä voi maksaa itselleen palkkaa milloin tahansa, kunhan vain osakeyhtiön taloudellinen tilanne sen sallii. Palkkaa voi nostaa oman tarpeen mukaan vaikka kahdesti kuukaudessa tai vain kerran vuodessa. Maksuaikataulun voi valita vapaasti yhtiön kassatilanteen huomioiden.
Palkanmaksun voi ulkoistaa tilitoimistolle, jolloin palkanlaskija huolehtii kaikesta niin sanotusta paperityöstä ja ilmoitusvelvoitteista verottajalle. Osakeyhtiön omistajayrittäjälle maksettu palkka ilmoitetaan Verohallinnon tulorekisteriin.
Toki palkanmaksu onnistuu myös itse taloushallinto-ohjelmiston tai erillisen palkanlaskentatyökalun sekä verkkopankin avulla.
Palkanlaskennan ulkoistaminen kuitenkin kannattaa jo puhtaasti sen takia, että palkanmaksussa on kyse paljon muustakin kuin vain rahan siirtämisestä yhtiön tililtä yrittäjän tilille. Viimeistään asiaa kannattaa harkita ensimmäistä työntekijää palkatessa.
Osingoista päättää osakeyhtiön yhtiökokous
Osinkoa puolestaan voidaan jakaa, jos yhtiöön on kertynyt voitonjakokelpoisia varoja, joita usein myös vapaaksi omaksi pääomaksi kutsutaan. Päätöksen osinkojen maksamisesta tai maksamatta jättämisestä tekee yhtiökokous.
Yhden henkilön osakeyhtiössä asia tarkoittaa käytännössä pöytäkirjan laatimista. Pöytäkirjaan merkitään, jaetaanko osinkoa, milloin, monessako erässä ja kuinka paljon.
Yleensä osinko jaetaan omistajalle tai omistajille kerran vuodessa, kun tilinpäätös on valmistunut. Toki myös puolivuotis- tai kvartaaliosinko on mahdollinen. Myös osinkojen maksussa on huomioitava yhtiön taloudellinen tilanne, eli osakeyhtiön maksuvalmius ei saa vaarantua.
Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän paras kaveri osingonmaksuun liittyvissä kysymyksissä. Verotuksen optimoinnin suunnittelu kannattaa yleensä aloittaa jo hyvissä ajoin ennen tilikauden päättymistä.
Lähtökohta on aina yrittäjän rahantarve, eli se, paljonko varoja yhtiöstä on tarvetta nostaa omaan käyttöön. Tämän jälkeen kirjanpitäjä osaa tehdä laskelmat siitä, miten raha saadaan yhtiöstä ulos mahdollisimman verotehokkaasti niin yrittäjän kuin yhtiön näkökulmasta.
Jokainen tapaus on omansa, joten ei ole olemassa yksiselitteistä ja kaikkiin tilanteisiin sopivaa vastausta kysymykseen, milloin kannattaa maksaa palkkaa ja milloin osinkoa.
Sähköinen allekirjoitus helposti ja ilman kuukausimaksua
Nimet alle dokumenttiin helposti vaikka omalta puhelimelta, tallennettuna tietoturvalliseen arkistoon. Vain 1,50€ per allekirjoitus.
Aloita käyttö 2 minuutissa