Sivutoiminen yrittäjä

1. Etusivu
2. Yritysmuodot
3. Sivutoiminen yrittäjä

Opas sivutoimiseen yrittäjyyteen

Haluaisitko testata yrittäjyyttä tai saada pieniä lisäansioita? Eikö sinulla kuitenkaan ole mahdollisuutta tai aikaa sitoutua toimintaan täysipäiväisesti – ainakaan vielä?

Sivutoiminen yrittäjyys saattaa tällöin olla varteenotettava vaihtoehto.

Tähän artikkeliin olemme koonneet tärkeimmät asiat, jotka sinun tulee sisäistää, mikäli tarkoituksenasi on lähitulevaisuudessa ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi.

Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Sivutoiminen yrittäjä harjoittaa yritystoimintaa, mutta samalla hän ansaitsee pääasiallisen toimeentulonsa muilla tavoin kuin itsenäisenä yrittäjänä.

Usein tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjä on palkansaaja, eläkeläinen tai opiskelija. 

Joissakin tapauksissa sivutoiminen yritystoiminta voi olla myös kausiluontoista tai vain osa-aikaista –  kaikilla aloilla sesongit eivät ole ympärivuotisia.

Usein sivutoimisen yrittäjyyden tavoitteena on saada lisäansioita tai hankkia muuten vain sisältöä elämään.

Monesti sivutoiminen yrittäjä harjoittaa yritystoimintaa yksin. Tällöin yritysmuoto on useimmiten toiminimi, mutta mikään ei myöskään estä perustamasta osakeyhtiötä.

Toimialana voi olla mikä vain, kuten esimerkiksi:

• Vapaa-ajan palvelut
• Konsultointi
• Käsityöt ja
• Liikuntapalvelut.

Monille sivutoiminen yrittäjyys on erinomainen vaihtoehto aloittaa uusi työura opiskelun tai nykyisen päätoimen ohella.

Tällöin yrityksen menot pystyy parhaimmillaan pitämään pieninä, jolloin kuukausittaista laskutustakaan ei ole heti pakko kerryttää niin paljoa. Tämä mahdollistaa oman yritysidean kokeilun ja pitää samalla riskitason matalalla. Toisaalta on selvää, että opiskelun tai työn ohessa yrittäjyys voi johtaa viikoittaiseen työtuntimäärän kasvuun.

Sivutoiminen yrittäjyys alentaa päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymisen kynnystä ja riskiä. Kokemuksen pohjalta pystyy laskemaan ja arvioimaan, miten liiketoiminta tulee sujumaan.

Jos haluat ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi, sinun tulee myös ottaa huomioon, miten yrittäjyys vaikuttaa verotukseesi ja työttömyysturvaasi – näistä asioista kerromme lisää hieman alempana.

Mikä on paras yritysmuoto sivutoimiselle yrittäjälle?

Useimmissa tapauksissa luontevin vaihtoehto sivutoimiseen yrittäjyyteen on yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ryhtyminen. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia kutsutaan puhekielessä toiminimiyrittäjiksi.

Toiminimen perustamiskulut ovat erittäin huokeat ja pakollisista paperihommistakin pystyy selviytymään kohtalaisen pienellä vaivalla.

Osakeyhtiökin voi toki tulla kyseeseen joissakin tilanteissa. Esimerkiksi jos olet saanut kaukaiselta sukulaiseltasi jättiperinnön ja aiot pistää sijoitusyhtiön pystyyn. Tai jos perustajia on useampia tai haluat toimia vain rahoittajan roolissa. Tai mikäli yritys sivutoimisuudesta huolimatta kerryttää erittäin hyvin voittoa tai aiot laajentaa toimintaa jo lähitulevaisuudessa.

Peruste osakeyhtiölle voi olla myös se, että tienaat palkkatöissäsi hyvin ja haluat optimoida verotustasi. Osakeyhtiöstä sinun ei tarvitse maksaa palkkaa itsellesi lainkaan, jos et halua.

Tarvittaessa toiminimi on myöhemmässä vaiheessa helppo muuttaa osakeyhtiöksi, mikäli liiketoiminta lähtee todenteolla lentoon.

Vaihtoehtoisesti sivutoiminen yrittäjä voi myös toimia kevytyrittäjänä ilman virallista y-tunnusta. Tunnetuimpia kevytyrittäjyyspalveluita Suomessa ovat muun muassa Ukko.fi, Eezy ja Omapaja. Laskutuspalveluiden käytöstä eli kevytyrittäjyydestä voit lukea lisää kattavammasta oppaastamme.

Huomaa, että jotkut palvelut tarjoavat kevytyrittäjälle y-tunnuksen. Tällöin kyse on nimestään huolimatta yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimisesta. Kevytyrittäjyys ei ole virallinen termi, joten palvelusta riippuen sillä saatetaan viitata eri asioihin.

Lue myös:

• Ohjeet toiminimen perustamiseen
• Yritysmuodot esittelyssä
• Toiminimi vai osakeyhtiö – kumpi on parempi?

Tarvitseeko työnantajalle ilmoittaa sivutoimisesta yrittäjyydestä?

Vastaus on, että ei tarvitse, mikäli:

• Et ole virkasuhteessa eli esimerkiksi valtion, kaupungin tai kunnan palveluksessa. Virkasuhteessa oleville ilmoittaminen on pakollista.
• Työsopimuksessasi ei ole erikseen määritelty velvollisuudesta ilmoittaa sivutoimesta.

Sivutoimibisneksesi ei saa kuitenkaan haitata varsinaista päätyötäsi tai kilpailla sen kanssa.

Olisihan se hieman outoa, mikäli olisit palkkatöissä esimerkiksi paikallisella autokorjaamolla ja vapaa-ajallasi tekisit samoja hommia oman toiminimesi kautta.

Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina varmuuden vuoksi selvittää asiat ennakkoon työnantajan kanssa.

Sivutoimisen yrittäjän verotus ja ”palkka” toiminimellä yritettäessä

Yritykset ja yrittäjät maksavat liiketoimintansa tuloksesta veroa. Kun tätä veroa maksetaan ennakkoon, puhutaan ennakkoverosta.

Yritystä perustettaessa uusi yrittäjä arvioi ensimmäisen tilikautensa tuloksen Verohallinnolle, ja veroa maksetaan tämän arvion perusteella.

Sivutoimisena toiminimiyrittäjänä voit kuitenkin halutessasi arvioida yritystoimintasi tulot myös verokortillasi ja maksaa tällä tavalla verot samaan tapaan kuin tavallinen palkansaaja. 

Tällöin Verohallinto ei lähesty sinua ennakkoveromaksujen muodossa, vaan maksat palkastasi myös yritystoiminnastasi kertyvien verojen osuudet.

Sivutoimisen toiminimiyrittäjän tulot lasketaan verotuksessa samaan kokonaisuuteen muiden tulojen, kuten esimerkiksi päätyön palkan kanssa. Tämä nostaa tietysti veroprosenttiasi.

Jos siis tienaat esimerkiksi palkkatöissäsi 40 000 euroa vuodessa ja sivutoiminimelläsi 10 000 euroa, kertyneet 50 000 euroa verotetaan yhtenä kokonaisuutena.

Tienaamastasi ylimääräisestä kymppitonnista suhteellisesti melko iso osuus uppoaa siis veroihin.

Sivutoimisena toiminimiyrittäjänä et voi maksaa itsellesi palkkaa, vaan kaikki tienaamasi voitto on automaattisesti osa verotettavaa tuloasi. Verotuksen jaksottaminen ei siis ole mahdollista samaan tapaan kuin osakeyhtiössä.

Olemme kirjoittaneet toiminimen verotuksesta pidemmän ja yksityiskohtaisemman artikkelin, johon voit tutustua linkin takaa.

Entäpä sivutoiminen yrittäjyys osakeyhtiössä?

Osakeyhtiö puolestaan on itsenäinen verovelvollinen, eli yrityksen tulot ovat erillään sivutoimisen yrittäjän henkilökohtaisesta verotuksesta.

Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Osakeyhtiöstä sivutoiminen yrittäjä saa rahaa ulos joko palkkana tai osinkoina.

Palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu ja se verotetaan normaalisti omistajan ansiotulona.

Osakeyhtiöstä voit nostaa palkkaa silloin kun haluat, eli voit halutessasi jättää rahaa myös firman sisään ja nostaa ne myöhemmin haluamanasi ajankohtana.

Mikäli sivutoimisen yrittäjän tulot jäävät kokonaisuudessaan pieniksi, useimmiten kannattavinta on nostaa rahaa ulos palkkana. Palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu ja pienillä tuloilla palkasta maksettava vero jää alle 20 prosentin, jonka yhtiö maksaisi tuloksestaan.

Ja osinkoahan (joka ei ole yritykselle vähennyskelpoinen meno) päästään jakamaan vasta tuosta yrityksen tuloksesta. Aiheesta lisää Osakeyhtiön verotus -artikkelissa.

Sivutoimisena yrittäjänä joudut miettimään myös sitä, miten kirjanpito järjestetään. Tästä aiheesta voit lukea lisää kirjanpitoa käsittelevistä artikkeleistamme. Osakeyhtiöiltä vaaditaan aina kahdenkertainen kirjanpito, kun taas toiminimet voivat hoitaa kirjanpitonsa tarvittaessa yhdenkertaisena.

Sivutoiminen yrittäjä ja alv-velvollisuus

Joudut ilmoittautumaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli 12 kuukauden liikevaihtosi on yli 15 000 euroa. Poikkeuksen tekevät muutamat arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävät toimialat.

Alv-rekisteristä voit lukea lisää linkin takaa.

Sivutoimisen yrittäjän YEL-vakuutus

Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä. Joudut ottamaan YEL-vakuutuksen, jos työtulosi yltää vähintään YEL:n vähimmäisrajaan eli 9010,28 euroon vuodessa.

YEL-työtulo ei tarkoita tulojesi määrää, vaan se on itse tekemäsi arvio sellaisesta rahasummasta, jonka maksaisit vuoden aikana samaan työhön palkatulle ulkopuoliselle työntekijälle, jolla on vastaava ammattitaito kuin sinulla.

Toiminnan tulee jatkua myös yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, jotta YEL-velvoite täyttyy. Sivutoiminen yrittäjyys ja YEL:n maksaminen ei estä muiden työeläkkeiden kerryttämistä muista töistä.

Eläkeläisten ei ole pakko YEL-vakuuttaa yritystoimintaansa, mikäli he saavat vanhuuseläkettä. YEL-vakuutuksen ottamisesta voit lukea lisää kattavammasta oppaastamme.

Lisätietoa: YEL-tietopaketti

Sivutoimisen yrittäjän sairauspäiväraha

Yrittäjän sairauspäiväraha on korvaus, jonka Kela maksaa yrittäjälle sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä. Se turvaa yrittäjän toimeentulon, jos yrittäjä ei kykene työskentelemään sairauden tai vamman vuoksi. Jos olet yrittäjätoiminnan ohessa palkkatyössä oman yrityksesi ulkopuolella, päivärahan määrää laskettaessa huomioidaan sekä palkkatulo että yrittäjätulo. Myös työkorvauksena maksettu palkkio huomioidaan vuositulossa, kun se on ilmoitettu tulorekisteriin.

Yrittäjän sairauspäivärahan määrä riippuu YEL- tai MYEL-työtulosta, eli yrittäjän itselleen määrittelemästä vuotuisesta työtulosta, joka kuvastaa yrittäjän työpanoksen arvoa. YEL viittaa Yrittäjän eläkelakiin ja MYEL Maatalousyrittäjän eläkelakiin. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa.

Yrittäjä voi saada sairauspäivärahaa arkipäiviltä alkaen sairastumispäivää seuraavasta päivästä. Yrittäjän sairauspäivärahaa voi saada korkeintaan 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan. Jos pystyt sairastumisesta huolimatta työskentelemään osittain, voit saada osasairauspäivärahaa. Sen määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä.

Yrittäjän tulee hakea sairauspäivärahaa Kelasta ja liittää hakemukseen lääkärin B-lausunto tai vastaava selvitys. Yrittäjän on hyvä muistaa, että sairauspäivärahan määrä riippuu työtulon suuruudesta, joten riittävän suuri YEL- tai MYEL-työtulo on tärkeä yrittäjän sosiaaliturvan kannalta.

Tarkista ajantasaiset ehdot Kelan verkkosivuilta.

Sivutoimisen yrittäjän määritelmä työttömyysturvan kannalta

Lähtökohta yrittäjän työttömyysturvassa on se, että päätoimisena yrittäjänä työskentelevä henkilö ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen.

Sivutoimiselle yrittäjälle voidaan kuitenkin maksaa niin sanottua soviteltua (=pienempää) päivärahaa. Se tarkoittaa, että tekemäsi tienestit hieman vähentävät etuuksiesi määrää. Huomaa, että Kelan työttömyysturvaan on tulossa muutoksia.

Mistä sitten erottaa sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjän?

TE-toimisto arvioi päätoimisuutta toiminnan vaatiman työmäärän perusteella, eli saaduilla tuloilla ei ole väliä.

Työllistyminen on päätoimista, kun toimintaan vaadittu työmäärä on niin suuri, ettei se mahdollistaisi kokoaikaisen työn vastaanottamista.

Yrittäjyys tulkitaan yleensä sivutoimiseksi tapauksissa, joissa yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohessa riittävän pitkään.

Tämä osoittaa sen, että kokoaikatyön tekeminen onnistuu yrittämisen ohessa ja tällöin yrittäjyys on sivutoimista.

Riskialtteinta on joutua työttömäksi kokopäivätöistä puolen vuoden sisällä siitä, kun olet perustanut yrityksen päätöidesi rinnalle.

Toisaalta jos yrittämisesi oikeasti on hyvin pienimuotoista, pystyt varmasti osoittamaan sen myös TE-toimistolle.

TE-toimistojen tulkinnat pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden luokitteluista ovat kuitenkin ainakin takavuosina olleet kirjavia, joten asian kanssa on syytä olla tarkkana.

Entäpä sitten tilanteet, joissa henkilö on jo työtön ja haluaa perustaa yrityksen?

Tällaisissa tilanteissa saat yrittää neljä ensimmäistä kuukautta ilman että TE-toimisto arvioi toimintasi pää- tai sivutoimisuutta. Kyseinen työttömyysturvalain muutos astui voimaan vuoden 2018 alussa.

Toisin sanoen: Työttömänä yrityksen perustava henkilö on neljän ensimmäisen kuukauden ajan oikeutettu päivärahaan.

Jos tienaat näiden kuukausien aikana jotain, nämä tulot sovitellaan suhteessa päivärahasi määrään.

Tämä tarkoittaa sitä, että yritystoiminnasta saamasi tienestit alentavat työttömyyskorvaustasi eli kyseessä on niin sanottu soviteltu päiväraha.

Yrittäjän työttömyysturvasta voit lukea laajemmin linkin takaa.

Voiko sivutoiminen yrittäjä saada opintotukea?

Kyllä voi.

Yrittäjyys sinänsä ei vie sinulta opintotukia, mutta tienestisi luonnollisesti huomioidaan täysin normaalisti opintotuen tulorajoja laskettassa.

Varsinkin loppuvuodesta kannattaa olla tarkkana, ettei muutama ylimääräinen toiminimellä tienattu satanen aiheuta sitä, että joudutkin maksamaan takaisin yhden kuukauden opintotuen.

Seuraa siis tulorajoja pitkin vuotta.

Sivutoiminen yrittäjä ja starttiraha

Sivutoimiseen yrittäjyyteen ei voi saada starttirahaa, koska starttiraha on aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava tuki.

Kun yrittäjyys on sivutoimista, se itsessään kertoo, että pääasiallinen toimeentulo tulee jostain muualta – siis esimerkiksi palkkatöistä tai opintotuen kautta.

Voit kuitenkin saada starttirahaa, mikäli siirryt sivutoimisesta yrittäjästä kokopäiväyrittäjäksi.

TE-toimistojen myöntämiskäytännöt starttirahoissa ovat kuitenkin melko kirjavia, joten mikään itsestäänselvyys starttirahan saaminen ei ole.

Jos yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan lainaa, sitä on järkevintä lähteä tiedustelemaan omasta pankista. Pankkilainasta ja muista yritysten rahoitusmalleista voit lukea lisää erillisestä oppaastamme.

Yrittäjän
taloushallinnon ja kirjanpidon ohjelmisto
– nyt –30 % vuoden loppuun

Procountor Taloushallinnolla hoidat laskutuksen ja kirjanpidon kätevästi missä ja milloin vain, kevätetuna saat –30 % kk-hinnoista vuoden loppuun saakka.

Lue lisää ja hyödynnä etu