Yhdistyksen perustaminen mielessä? Ainakin nämä asiat on hyvä tietää ensin

1. Etusivu
2. Yritysmuodot
3. Yhdistyksen perustaminen mielessä? Ainakin nämä asiat on hyvä tietää ensin

Eikö paikallislehden mielipidepalstalle tai kotikaupunkisi Facebook-ryhmään kirjoittaminen enää riitä tyydyttämään vaikuttamisen tarpeitasi? Yhdistyksen perustaminen voi tässä tapauksessa olla varteenotettava vaihtoehto omien tavoitteiden edistämiseksi.

Tässä artikkelissa käymme tiivistetysti läpi, miten yhdistys perustetaan ja mitä asioita yhdistystoiminnasta on hyvä tietää ennalta. Sukelletaan kuitenkin aluksi lyhyesti termiviidakkoon.

Mikä on yhdistys ja miten se eroaa yrityksestä?

Yrityksen ja yhdistyksen tärkein ero liittyy toiminnan motiiveihin ja tavoitteisiin. Yrityksen ensisijainen tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa tai ainakin tarjota yrittäjälle itselleen riittävä toimeentulo. Yhdistys sen sijaan perustetaan edistämään jotakin tarkoitusta tai aatetta, eikä toiminnan motiivina ole taloudellisen voiton tavoittelu.

Esimerkiksi asukasyhdistyksen tavoitteena voi olla parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta sekä kehittää asuinalueen turvallisuutta. Vanhempainyhdistyksen tavoite voi puolestaan olla edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä.

Vanhempain- ja asukasyhdistyksen lisäksi tavanomaisia esimerkkejä yhdistyksistä ovat monet urheiluseurat, ystävyys- tai kulttuuriyhdistykset sekä hyväntekeväisyysyhdistykset ja järjestöt. Myös puolueet ovat yhdistyksiä, mutta yhdistyslain lisäksi niitä velvoittaa oma erillinen puoluelakinsa. Usein yhdistyksen nimen perästä löytyy lyhenne ry eli rekisteröity yhdistys.

Yhdistyksen rekisteröinti tuo lisää liikkumavaraa toimintaan

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli PRH:n tilastojen mukaan noin 108 000 rekisteröityä yhdistystä. Yhdistysten lukumäärä on kuitenkin tätä isompi, sillä yhdistystä ei ole pakko rekisteröidä. 

Yhdistyksen rekisteröinti on kuitenkin suositeltavaa, sillä vasta rekisteröinti tekee yhdistyksestä oikeustoimikelpoisen. Oikeustoimikelpoinen yhdistys voi esimerkiksi:

• solmia sopimuksia 
• omistaa kiinteää omaisuutta 
• avata pankkitilin yhdistyksen nimiin 
• tehdä kauppoja. 

Käytännössä rekisteröinti on siis lähes välttämätöntä, jos yhdistyksen toiminta on vähänkään isompaa ja sitä halutaan kehittää. 

Rekisteröidyssä yhdistyksessä jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen velvoitteista. Jos yhdistystä ei rekisteröidä, kaikista sen sitoumuksista ja velvoitteista vastaavat kyseisiin toimiin osallistuneet tai niistä päättäneet henkilökohtaisesti. 

Rekisteröimätön yhdistys ei myöskään täytä Verohallinnon linjaamia yleishyödyllisyyden ehtoja, mikä vaikuttaa olennaisesti yhdistyksen tulojen verotukseen. Yhdistyslain kymmenennessä luvussa on kerrottu lyhyesti rekisteröimättömiä yhdistyksiä koskevista rajoitteista. Tässä artikkelissa pääpaino on rekisteröidyissä yhdistyksissä.

Kuka voi perustaa yhdistyksen?

Suomessa yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme perustajajäsentä. Perustajina toimivien henkilöiden on oltava vähintään 15-vuotiaita. Yksityishenkilöiden lisäksi yhdistyksen perustajana voi kuitenkin toimia myös yhteisö, kuten yritys, säätiö tai jo olemassa oleva rekisteröity yhdistys.

Yhdistyksen perustaminen ilman kolmea jäsentä ei onnistu, koska yhdistyslaki määrittää, että perustamiskirjaan tarvitaan allekirjoitus kolmelta jäseneltä. Yhdistyksellä on myös oltava hallitus, jossa pitää olla minimissään kolme jäsentä. Hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan täysi-ikäisyyttä.

Miten yhdistys perustetaan käytännössä?

Yhdistys on helpointa ja nopeinta perustaa sähköisesti verkossa Patentti- ja rekisterihallituksen ohjatun perustamisilmoituksen avulla. Ohjattua perustamistapaa käyttäessäsi yhdistyksen säännöt luodaan automaattisesti lomakkeella tekemiisi valintoihin perustuen. Jos et käytä ohjattua perustamistapaa, sinun pitää liittää itse laaditut säännöt ilmoitukseen.

Ennen perustamisilmoituksen täyttämistä kannattaa tutustua huolellisesti yhdistyslakiin, joka asettaa raamit yhdistyksen sääntöjen laatimiselle. Säännöt liitetään yhdistyksen perustamiskirjaan. PRH:n verkkosivuilta löytyy runsaasti mallitekstejä sääntöjen laatimista varten.

Halutessaan yhdistys voi pyytää PRH:lta sääntöjen maksullista ennakkotarkastusta – tämä sopii erityisesti liittomuotoisille yhdistyksille.

Sääntöjen hyväksymistä ja perustamiskirjan allekirjoittamista varten kokoonnutaan yhdistyksen perustamiskokoukseen. Yleensä näin tehdään, jos perustajia ja jäseniä on vähänkään enemmän. 

Pieni yhdistys voi kuitenkin laatia perustamiskirjan ja säännöt vapaamuotoisemminkin ilman fyysistä kokoontumista. Perustamiskirjaan tarvitaan kuitenkin kaikissa tapauksissa kolmen perustajajäsenen allekirjoitukset, jotka voi hoitaa sähköisesti.

Varsinaisen perustamisilmoituksen allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja. Rekisteröinnin jälkeen PRH lähettää yhdistykselle maksuttoman rekisteriotteen. Otteesta ilmenevät yhdistyksen perustiedot sekä tiedot niistä henkilöistä, jotka voivat edustaa yhdistystä.

Paljonko yhdistyksen perustaminen maksaa?

Suuri osa uusista yhdistyksistä perustetaan sähköisesti PRH:n ohjatun perustamisilmoituksen avulla. Tällöin yhdistyksen perustamisen hinta on 50 euroa. Paperilomakkeella tehty perustamisilmoitus sen sijaan maksaa 180 euroa. Tarkista ajantasaiset hinnat poikkeuksineen PRH:n hinnastosta.

Yhdistystoiminnan pyörittämisestä aiheutuu tietysti kustannuksia perustamisen jälkeenkin. Toimintakulut vaihtelevat suuresti toiminnan laajuudesta riippuen. Yhdistykselle voi syntyä kuluja esimerkiksi ulkoistetusta kirjanpidosta, pankkipalveluista, tilavuokrista tai tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisestä. Isommilla yhdistyksillä voi olla myös palkattuja työntekijöitä.

Miten yhdistyksen toimintaa voidaan rahoittaa?

Yhdistysten rahoitus- ja varainkeruumalleissa voi olla huomattavia eroja riippuen siitä, kuinka laajaa toiminta on. Pääsääntöisesti yhdistys voi kuitenkin rahoittaa toimintaansa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• jäsenmaksujen kerääminen
• julkiset avustukset ja tuet
• talkootoiminta
• lahjoitukset
• kannatusjäsenmaksut yrityksiltä
• arpajaisten järjestäminen
• rahankeräykset (katso ehdot)
• tuotemyynti.

Hyvinkin pienen yhdistyksen pyörittäminen vaatii yleensä ainakin jonkin verran rahaa, joten rahoituspuoli kannattaa miettiä kuntoon hyvissä ajoin ennen yhdistyksen perustamista.

Yhdistyksen yleishyödyllisyys vaikuttaa tulojen verotukseen

Yhdistys voi harjoittaa myyntitoimintaa siinä missä yrityksetkin. Tulojen verokohteluun vaikuttaa se, täyttääkö yhdistys yleishyödyllisyyden määritelmän. 

Yhdistys voi olla yleishyödyllinen, jos se:

• toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi, eikä toiminta kohdistu rajoitettuun henkilöpiiriin.
• toimintaan osallistuville ei anneta taloudellista etua, kuten osinkoa, voittoa tai kohtuullista suurempaa palkkaa.

Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen elinkeinotuloistaan. Verohallinnon ohjeen mukaan yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotuloina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, huvitapahtumista, tavarankeräyksestä tai vastaavien tapahtumien yhteydessä harjoitetusta tarjoilusta tai myynnistä saatuja tuloja. Ehtona on, että tapahtuma on järjestetty yhteisön toiminnan rahoittamiseksi.

Käytännössä yleishyödylliset yhdistykset eivät siis ehtojen täyttyessä maksa tuloveroa samassa laajuudessa kuin monet muut yhteisöt. Yleishyödyllisyyden ehdot eivät kuitenkaan enää välttämättä täyty, jos elinkeinotoiminta alkaa saada liian suurta roolia yhdistyksen toiminnassa. Jokainen tilanne on aina yksilöllinen.

Mikäli yleishyödyllisen yhdistyksen liiketoiminta alkaa kasvaa, se voidaan siirtää uuden perustettavan yhtiön eli useimmiten osakeyhtiön alle. Yleishyödyllisten yhteisöjen tuloverotuksesta löydät yksityiskohtaisempaa tietoa Verohallinnon verkkosivuilta.

Mitä muuta pitää huomioida ennen yhdistyksen perustamista?

Tähän asti luettuasi olet toivon mukaan omaksunut perustiedot siitä, miksi ja miten yhdistys perustetaan. Ennen perustamistoimiin ryhtymistä kannattaa vielä käydä läpi seuraavat asiat:

Tarvitaanko uutta yhdistystä?

Toimiiko alueella jo muita vastaavia yhdistyksiä, jotka edistävät samaa asiaa? Yksi isompi yhdistys on yleensä vaikutusvaltaisempi kuin kaksi pientä.

Uusien jäsenten houkutteleminen ja toiminnan kehittäminen on myös yleensä helpompaa isomman joukon voimin. Vaihtoehto yhdistyksen perustamiselle voikin olla jo olemassa olevan yhdistyksen jäseneksi liittyminen.

Uuden yhdistyksen perustaminen ja toiminnan pyörittäminen eivät suju sormia napsauttamalla. Esimerkiksi kokousten pitäminen, toimintasuunnitelmien laatiminen, hallinnon järjestäminen, jäsenviestintä ja muut niin sanotut paperihommat saattavat viedä yllättävän paljon aikaa. Alussa tunteja kuluu paljon myös uusien asioiden opetteluun, jos yhdistystoiminta ei ole entuudestaan tuttua.

Yhdistyksen perustamiseen kannattaa suhtautua pitkäkestoisena projektina. Toiminnan tulisi olla jatkuvaa, eli esimerkiksi kertaluontoisen tapahtuman, kokouksen tai mielenilmauksen takia ei kannata perustaa yhdistystä.

Miten kirjanpito ja veroilmoitukset hoidetaan?

Kirjanpitolaki määrittää, että yhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia, joten tämäkin asia pitää hoitaa kuntoon tavalla tai toisella. Usein yhdistyksen kirjanpito ulkoistetaan kirjanpitäjälle.

Huomaa kuitenkin, että yhdistyslaki muuttui vuoden 2023 alussa. 1.7.2023 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla pienet yhdistykset voivat ehtojen täyttyessä soveltaa kirjanpitolakia kevyempää tilinpitoa, jos yhdistyksen tulot ovat enintään 30 000 euroa vuodessa.

Kuka tarkastaa yhdistyksen hallinnon ja taloudenpidon?

Pienet yhdistykset eivät tarvitse tilintarkastajaa. Näissä tapauksissa yhdistykselle pitää kuitenkin valita toiminnantarkastaja, joka varmistaa, että yhdistyksen taloutta ja hallintoa on hoidettu asianmukaisesti. 

Toiminnantarkastajana voi tietyin edellytyksin toimia myös yhdistyksen jäsen. Tarkastajan tulee kuitenkin olla riippumaton, eli esimerkiksi hallituksen jäsen tai hänen läheisensä ei voi ottaa pestiä vastaan.

Mikä on yhdistyksen kotipaikka?

Yhdistyksen kotipaikkana toimiva Suomen kunta pitää mainita yhdistyksen säännöissä. Valinta ei aina ole itsestäänselvyys, jos esimerkiksi pienellä yhdistyksellä on jäseniä ja toimintaa useammalla paikkakunnalla. 

Monet kaupungit ja kunnat tarjoavat erilaisia etuja yhdistyksille, joten tämäkin asia kannattaa selvittää ennen perustamisasiakirjojen laatimista.

Lisätietoa yhdistystoiminnasta ja yhdistyksen perustamisesta

• Yhdistyksiä koskeva lainsäädäntö on viime vuosina muuttunut useaan otteeseen, joten ajantasainen lakisisältö on hyvä tarkistaa Finlex.fi:stä.
• Yksityiskohtaisempaa lisätietoa yhdistystoiminnan eri osa-alueista löydät esimerkiksi Yhdistystoimijat.fi-sivustolta.

Laskutusohjelma yrittäjälle

Isolta on tehokkain ja helppokäyttöisin laskutusohjelma.

Ota käyttöön