Osakeyhtiön verotus ja yhteisövero

1. Etusivu
2. Yrityksen verotus
3. Osakeyhtiön verotus ja yhteisövero

Yrityksen yhteisövero – miten osakeyhtiötä verotetaan?

Oletko perustamassa osakeyhtiötä ja mietit, miten yritystäsi ja sieltä nostamiasi varoja verotetaan? Haluatko tietää, mikä on yhteisövero?

Tästä artikkelista löydät rautalankamallin osakeyhtiön verotuksesta sekä vastauksia aloittavien yrittäjien yleisimpiin yrityksen verotusta koskeviin kysymyksiin.

Osakeyhtiön yhteisövero

Yhteisöveroa eli yhteisön tuloveroa maksetaan osakeyhtiön tuloksesta. Tällä hetkellä yhteisövero on 20 prosenttia.

Osakeyhtiön tulos saadaan selville vähentämällä yrityksen veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset kulut. Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama palkka – kuten toki myös mahdollisille työntekijöille maksetut palkat – lasketaan yrityksen kuluksi.

Kuvitellaan, että osakeyhtiöllä on liikevaihtoa 200 000 euroa. Kulujen määrä puolestaan on 150 000 euroa. Kun kulut on miinustettu, tulokseksi jää 50 000 euroa.

Yhteisöveroa maksetaan tuosta 50 000 eurosta 20 prosenttia eli 10 000 euroa. Tällöin veron jälkeen jää tulosta jaettavaksi omistajille 40 000 euroa. Tämä asia kuitenkin liittyy jo yrittäjän tuloverotukseen – palataan siihen hieman tuonnempana.

Yritystoiminnan tuloksesta maksetaan veroa ennakkoon ja tällöin puhutaan ennakkoverosta. Mikäli nämä ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan todellisen tuloksen vaatimaa veron määrää, osakeyhtiö täydentää puuttuvia veroja maksamalla lisäennakkoa.

Esimerkki: Jos osakeyhtiötä perustaessasi arvioit firman tulokseksi 50 000 euroa, yritys maksaa vuoden aikana ennakkoveroja tämän arvion perusteella. Mikäli arvio menee metsään, niin osakeyhtiö maksaa tilikauden aikana joko liian vähän tai liian paljon veroja. Myöhemmin osakeyhtiö saa veronpalautusta tai täydentää puuttuvia veroja, jotta maksetun veron määrä on oikea toteutuneeseen tulokseen nähden.

Tämä asia kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Osakeyhtiön verotus ja ennakkovero

Ennakkoverotus tarkoittaa sitä, että verottaja kerää tilikauden aikana etukäteen veroja yrityksesi arvioidusta tuloksesta. Tästä etukäteen tuloksesta maksettavasta verosta puhutaan nimellä ennakkovero.

Selvennös: Kun yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa ennakkoon, asiasta puhutaan termillä ennakkovero.

Osakeyhtiön arvioitu tulos muodostetaan joko edellisten tilikausien perusteella tai yritystoimintaa aloittaessa oman ilmoituksesi mukaan.

Ennakkoveroa kerätään pitkin tilikautta. Paljonko veron määrä on, riippuu siis siitä, mikä on tilikautesi arvioitu tulos.

Aiemmin osakeyhtiön perustajat arvioivat ensimmäisen tilikautensa tuloksen perustamisilmoituslomakkeelle. Syksystä 2017 lähtien ennakkoveroarvio kuitenkin on tehty Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Maksettavaksi tulevan ennakkoveron määrä riippuu siis tekemästäsi tulosarviosta. Jos bisnes lähtee kovempaan lentoon kuin etukäteen arvioit, verottajan osakeyhtiöltäsi vaatima verosumma on tällöin liian pieni.

Jos näin käy, et tule maksaneeksi veroja ennakkoon tarpeeksi, ja joudut täydentämään maksujasi myöhemmin todellisen tuloksen perusteella.

Aiemmin puhuttiin täydennysmaksusta, mutta syksyllä 2017 lisäennakko korvasi vanhan täydennysmaksun – asia on kuitenkin pohjimmiltaan sama eli kyse on puuttuvien verojen maksamisesta.

• Tutustu Verohallinnon ohjeistukseen lisäennakosta.

Mitä jos yli- tai aliarvioin osakeyhtiön tuloksen yritystä perustaessani?

Jos tekemäsi arvio yrityksesi tuloksesta on liian korkea, joudut maksamaan ennakkoon liikaa veroja tuloksesta, joka ei koskaan toteudu. 

Rahat saa toki takaisin veronpalautuksina, mutta siihen kuluu aikaa, ja aloittavana yrittäjänä sinulla olisi varmasti rahalle parempaakin käyttöä kuin makuuttaa sitä verottajan kassakirstussa takaisinmaksua odottamassa.

Jos yrityksesi tulos näyttää jäävän selvästi pienemmäksi tai suuremmaksi kuin alun perin arvioit, voit olla yhteydessä verottajaan ja korjata arviota.

Muista tulosarviota tehdessäsi myös se, että yrityksen liikevaihto ja tulos ovat kaksi täysin eri asiaa.

Liikevaihdolla tarkoitetaan kaikkea tilikauden aikana yritykselle laskutettua rahaa (myyntiä), josta on leikattu pois arvonlisäveron osuus. Vaikka liikevaihto olisi suuri, tulos ei silti välttämättä ole sitä.

Käytännön esimerkki: Jarmo perustaa yrityksen ja laskuttaa ensimmäisen tilikauden aikana 50 000 euroa + alv 25,5% eli 62 750 euroa. Osakeyhtiön tilille ilmestyy 62 750 euroa. Liikevaihto on tällöin 50 000 euroa, koska arvonlisäveroja ei lasketa mukaan liikevaihtoon. Jarmon firman tulos voi silti olla 0 euroa, jos myös yritystoiminnan kulut olivat 50 000 euroa. Muista, että Jarmon itselleen maksama palkka on osakeyhtiölle kulua. Arvonlisäveron toiminnasta voit lukea lisätietoa hieman alempaa.

Lisää selventäviä esimerkkejä liikevaihdon, tuloksen ja omistajayrittäjän palkan eroavaisuuksista löydät artikkelista liikevaihto.

Kun yritystoiminta jatkuu…

Yritystä perustettaessa arvioit siis oman liiketoimintasi tuloksen, mutta toiminnan jatkuessa Verohallinto käyttää veron perusteena viimeksi päättyneen verotuskauden tulotietoja.

Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat ennakkoveronsa joko

• kahdessa tai
• kahdessatoista yhtäsuuruisessa erässä.

Maksuerien lukumäärä on 12, mikäli ennakkoveron määrä on yli 2000.

Kaksi maksuerää puolestaan tulee kysymykseen tilanteissa, joissa veron määrä liikkuu 500 euron (pienin määrättävä ennakkovero) ja 2000 euron välillä.

Arvonlisävero & osakeyhtiö

Arvonlisävero tarkoittaa sitä itseään. Aina kun arvo lisääntyy, siitä pitää maksaa valtiolle arvonlisäveroa. Arvonlisäveron kanssa selviät helpoiten, kun ajattelet, että se ei ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan kuuluu valtiolle.

Jos laskutat osakeyhtiön tilille kuukauden aikana 1000 euroa + alv 25,5%, eli 1255 euroa, on helpompaa ajatella, että tonni on sinun ja 255 euroa on valtion.

Olet kuitenkin saattanut tehdä yrityksellesi hankintoja, joihin sisältyy arvonlisävero. Kuvitellaan, että olet ostanut 500 € + alv 25,5 % eli 627,5 euroa maksaneen työkoneen firmallesi. Tällöin voisit vähentää työkoneen arvonlisäveron siitä summasta, joka sinun pitäisi tilittää valtiolle.

Eli 255 euroa – 127,5 euroa = 127,5 euroa. Sitten tilittäisit 127,5 euroa valtiolle, koska arvo on lisääntynyt vain sen verran. Olet joutunut hankkimaan jotain tuottaaksesi tuon arvonlisäyksen, ja se otetaan huomioon arvonlisäverotuksessasi.

Arvonlisäveroa maksellaan yleensä kuukausittain valtiolle, mutta pienen liikevaihdon yritykset voivat anoa pidempää ilmoituskautta.

Kirjanpitäjä katsoo, paljonko arvonlisäveroa on kertynyt ja sitten rahat siirretään tililtä valtion kassaan. Voit toki hoitaa maksut itsekin OmaVerossa, mikäli sinulla ei ole kirjanpitäjää.

Yrityksen on pääsääntöisesti pakko olla arvonlisäverovelvollinen, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Kuten kaikkeen muuhunkin, myös tähän on tietysti olemassa poikkeuksia. Jotkut liiketoiminnot ovat arvonlisäverosta vapaata toimintaa.

Jos tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi yritys hakea arvonlisäveron alarajahuojennusta. Kyseessä on pientä liikevaihtoa tekeville yrittäjille ja yrityksille suunnattu verohelpotus. Mikäli liikevaihto on korkeintaan 15 000 euroa, huojennuksen saa täysimääräisenä.

Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että voit hakea yrityksesi maksamia arvonlisäveroja takaisin pieneen liikevaihtoosi vedoten. Lisätietoa arvonlisäveron alarajahuojennuksesta ja sen laskemisesta löydät edeltävän linkin takaa.

Osakeyhtiön omistajan verotus ja yhteisövero

Edellä todettiin, että osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveroa.

Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama palkka on yrityksen tulosta pienentävä kulu ja se verotetaan normaalisti omistajan ansiotulona. Ansiotulot verotetaan progressiivisesti, eli veroprosentti nousee tulojen noustessa.

Palkan lisäksi osakeyhtiö voi maksaa omistajalleen osinkoja sekä luontoisetuja (esim. auto-, puhelin- tai lounasetu). Yrittäjä voi myös saada yritykseltä korkotuloja antamastaan lainasta tai ottaa yritykseltä osakaslainaa. Tässä tekstissä keskitymme kuitenkin palkkaan ja osinkoon.

Osinko jaetaan vasta, kun osakeyhtiön tulos on saatu verotettua. Osinkotulo voi olla osakeyhtiön omistajalle joko ansio- tai pääomatuloa. Osa osingosta on ”verotonta”, mutta toki ennen osingon maksamista osakeyhtiön tuloksesta on jo maksettu 20 prosentin yhteisövero.

Osingon jakautuminen pääomatuloksi, ansiotuloksi ja verottomaksi tuloksi

Osakeyhtiön osinkojen verotus vaihtelee sen mukaan, jakaako yritys osinkoina yli vai alle 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Alle 8 prosentin menevä osuus on niin sanottua huojennettua eli matalammin verotettavaa osinkoa.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuus yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.

Nettovarallisuus puolestaan lasketaan vähentämällä yrityksen varoista sen velat. Nettovarallisuuden laskenta perustuu osingon nostettavaksituloa edeltäneenä vuonna päättyneen tilikauden taseeseen.

Alla olevat esimerkit koskevat tilanteita, joissa henkilö saa osinkotuloja pörssilistaamattomista yhtiöistä korkeintaan 150 000 euroa vuodessa. Tätä isommissa lukemissa laskukaavat muuttuvat. Lue lisää Verohallinnon sivuilta.

Esimerkki: Yrityksen nettovarallisuus on 100 000 euroa ja osakkeita on 2kpl. Yhden osakkeen matemaattinen arvo on 50 000 euroa.

Jos jaettavan osingon määrä on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, 25 prosenttia jaetusta osingosta on veronalaista pääomatuloa, ja 75 prosenttia ”verotonta tuloa” (josta on jo maksettu osakeyhtiön yhteisövero).

Yli 8 prosentin menevästä osuudesta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona ja loput on verovapaata osuutta.

Mikäli osakeyhtiön omistajayrittäjä omistaa yksin firmansa kaikki osakkeet, omistajalle mahdollisesti maksettavan huojennetun osingon enimmäismäärä saadaan suoraan kaavalla 0,08 x nettovarallisuus.

Laskuesimerkki:

Yrjö Yrittäjän maansiirtofirman nettovarallisuus on 100 000 euroa ja Yrjö omistaa osakeyhtiönsä molemmat kaksi osaketta. Yrjö haluaa ottaa yrityksestään osinkoa 10 000 euroa.

Kummastakin osakkeesta voidaan maksaa huojennettua osinkoa 0,08 x 50 000 = 4000 euroa.

Koska Yrjö kuitenkin omistaa kaikki yrityksensä osakkeet, voidaan laskutoimitus tehdä suoraan kaavalla 0,08 x nettovarallisuus 100 000e = 8000 euroa.

10 000 euron osingoista 8000 euroa on siis niin sanottua huojennettua osinkoa. Huojennettu osuus verotetaan 25-prosenttisesti pääomatuloverona.

0,25 x 8000 euroa = 2000 euroa. Pääomatulovero on 30%, joten 8000 euron huojennetusta osingosta maksetaan veroa 0,3 x 2000 = 600 euroa.

Entäpä sitten 8000 euron ylimenevä osuus?

Ylimenevästä osuudesta (10 000 – 8000) eli 2000 eurosta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona.

0,75 x 2000 = 1500 euroa.

Se kuinka paljon 1500 eurosta maksetaan veroa, riippuu yrittäjän veroprosentista johon tietysti vaikuttavat hänen kaikki ansiotulonsa. Ansiotuloveroprosentti on progressiivinen eli Yrjön kaikki ansiotulot (kuten palkka) nostavat sitä. Saatu 1500 euroa lasketaan Yrjön ansiotuloiksi ja verotetaan hänen oman veroprosenttinsa mukaisesti.

HUOM! Yllä olevat esimerkit koskevat tilanteita, joissa henkilölle maksetaan osinkoa alle 150 000 euroa. Tätä isompia osinkoja käsitellään eri luvuilla. Lue asiasta lisää Verohallinnon sivuilta. Yritys myös tekee maksettavista osingoista 7,5 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, kun maksettavien osinkojen summa on alle 150 000 euroa.

Palkkaa vai osinkoa?

Yrittäjän kannattaa laskea etukäteen, mikä on hänelle verotuksellisesti edullisin tapa nostaa rahaa ulos yrityksestä.

Tähän vaikuttaa tietysti paljon se, onko tarkoitus ottaa voitot ulos mahdollisimman pian vai mieluummin minimoida verojen maksamista pitkällä aikavälillä. Kullanarvoinen apuri pohdintoja tehdessä on hyvä kirjanpitäjä.

Pienillä tulotasoilla omistajan on järkevintä nostaa rahat ulos palkkana. Myös verohuojennettu osinko kannattaa kuitenkin aina hyödyntää.

• Lisätietoa aiheesta löydät esimerkiksi Accountorin artikkelista.

Muista, että tässä tekstissä käytetyt esimerkit olivat rautalankamalleja, joissa jätettiin huomioimatta monia asioita. Syventäviä ohjeita voit lukea Verohallinnon sivuilta.

Osakeyhtiön kirjanpidosta kirjoittamamme artikkelin voit lukea linkin takaa.