Arvonlisävero
Ota arvonlisävero haltuun – lue selkokielinen ALV-opas
Arvonlisäveron eli alv:n ajatteleminen ja ymmärtäminen on yksi aloittavan yrittäjän haasteista. Arvonlisäveroa voi olla vaikea ymmärtää, koska kyseessä on niin sanottu välillinen vero.
Tämä tarkoittaa sitä, että yritys siirtää arvonlisäveron osuuden kuluttajan eli asiakkaan maksettavaksi tavaran tai palvelun hintaan. Asiakas siis maksaa alv:n osana tuotteen hintaa, ja myyjä tilittää tämän osuuden myöhemmin valtiolle.
Yritys voi kuitenkin vähentää omiin ostoihinsa sisältyneen arvonlisäveron, mikäli ostettuja tuotteita tai palveluita on käytetty yrityksen arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa.
Kuulostiko vaikealta? Ei hätää. Lupaamme, että alla olevat selkokieliset esimerkit luettuasi ymmärrät kaikki olennaisimmat perusasiat arvonlisäverosta.
Artikkelin sisältö:
- Mikä on arvonlisävero?
- Esimerkki arvonlisäverosta
- Arvonlisäverokannat 2024
- Arvonlisäverosta vapaa toiminta
- Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?
- Arvonlisäveron merkitseminen laskuun
- Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen
- Arvonlisäveron alarajahuojennus
- ALV-muutokset syksyllä 2024 ja vuodenvaihteessa 2025
- ALV-laskuri
Mitä tarkoittaa arvonlisävero?
Arvonlisävero (eli lyhyesti alv) on tuotteen tai palvelun arvonlisää verottava vero. Se on osa tuotteen tai palvelun myyntihintaa. Veron suuruus perustuu tuotteen verokantaan. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 25,5 prosenttia.
Käytännössä arvonlisävero on kulutusvero, joka koskee yleisesti lähes kaikkia tavaroita ja palveluita Suomessa. Se on välillinen vero, mikä tarkoittaa että veron osuuden tuotteesta tai palvelusta maksaa aina lopullinen kuluttaja. Se tarkoittaa, että alv:n nousu näkyy aina kuluttajien hinnoissa.
Suomessa arvonlisäveroa kantavat alv-velvolliset yritykset, joita on valtaosa suomalaisista yrityksistä. Näiden yritysten täytyy sisällyttää hintoihinsa arvonlisäveron määrä.
Myydyistä tuotteista tai palveluista saadut verot tilitetään valtiolle verotuloina. Vaikka veroa kannetaan jokaisesta tuotannon ja jakeluvaiheen myynneistä, sitä maksetaan valtiolle vain, kun siitä syntyy arvonlisää.
Veron määrä ei siis kertaannu, sillä yritykset voivat sitä vähentää. Vähennyksissä yritys voi vähentää ostoihin sisältyneet arvonlisäverot myynteihin sisältyneistä arvonlisäveroista.
Käytännön esimerkin tällaisesta alv-vähennyksestä näet alla.
Arvonlisävero ja alv-vähennys – esimerkki
Mikäli olet yrittäjä, arvonlisävero kannattaa ajatella niin, että se ei ole sinun rahaasi ollenkaan, vaan kuuluu valtiolle. Raha vain kulkee sinun tilisi kautta valtion kirstuun.
Kuvitellaan, että laskutat asiakkaaltasi 1000 euroa + alv 25,5%, eli 1255 euroa. Nyt voit miettiä, että tililläsi on 1255 euroa, joista tonni on sinun ja 255 euroa tilität myöhemmin valtiolle.
Olet kuitenkin saattanut tehdä yrityksellesi hankintoja, joihin sisältyy arvonlisävero. Olet esimerkiksi ostanut 500 € + alv 25,5% = 627,5 euroa maksaneen työkoneen itsellesi. Voit vähentää työkoneen arvonlisäveron siitä summasta, joka sinun pitäisi tilittää valtiolle. Tällöin kyseessä on alv-vähennys.
Eli 255 euroa – 127,5 euroa = 127,5 euroa. Sitten tilittäisit 127,5 euroa valtiolle, koska arvo on lisääntynyt vain sen verran. Olet joutunut hankkimaan jotain tuottaaksesi tuon arvonlisäyksen, ja se otetaan huomioon arvonlisäverotuksessasi.
Lisätietoa alv-vähennysten poikkeussäännöksistä löydät linkin takaa.
Arvonlisäverokannat eli vuoden 2024 alv-prosentit
Arvonlisäverokannat eli alv-prosentit tarkoittavat arvonlisäverotuksen prosenttimääriä. Vuonna 2024 alv-verokantoihin tuli Suomessa muutos 1.9.2024, kun yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nostettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Verokannat muutoksen jälkeen ovat 25,5, 14 ja 10 prosenttia.
Verokanta | Tavarat & palvelut |
25,5% | Useimpia tavaroita ja palveluja koskee niin sanottu yleinen verokanta eli 25,5 prosenttia. Pienemmällä alv-kannalla (14% tai 10%) verotettavat tuotteet ja palvelut näet alla. |
14% |
|
10% | 10 prosentin arvonlisäverokanta koskee lukuisia eri tuotteita ja palveluita. Listalta löytyvät muun muassa:
|
0% |
|
Lisäksi jotkut liiketoiminnan osa-alueet jäävät kokonaan alv:n ulkopuolelle. Taulukossa mainitun nollaverokannan ja arvonlisäverosta vapautetun toiminnan ero on se, että myyjällä on oikeus vähentää nollaverokantaan kuuluvien hyödykkeiden valmistus- ja hankintakustannusten sisältämät arvonlisäverot.
Arvonlisäverosta vapaa toiminta
Tietyissä tilanteissa on mahdollista saada vapautus arvonlisäverosta. Tämä koskee yrityksiä, joiden toiminta on pienimuotoista, eli liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euron.
Näiden yritysten ei siis tarvitse laskuttaa arvonlisäveroa osana tuotteidensa myyntihintaa. Samalla ne eivät kuitenkaan voi vähentää hankintojensa arvonlisäveroja.
Myös yli 15 000 euron liikevaihtoa tekevät yritykset voivat joissain tapauksissa toimia alv-velvollisuuden ulkopuolella.
Tämä on mahdollista, jos yrityksen myymät tavarat tai palvelut ovat määritelty arvonlisäverottomiksi eli ne ovat arvonlisäverosta vapaata toimintaa.
Arvonlisäverotonta toimintaa ovat muun muassa:
- terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta
- sosiaalihuollon palvelut
- yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut
- rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä
- arpajais- ja rahapelipalvelut.
Lisäksi tietyt esiintymispalkkiot, tekijänoikeudet, jotkut vesialukset sekä kansainvälisen lentoliikenteen ilma-alukset jäävät alv-velvollisuuden ulkopuolelle.
Vaikka toimintasi olisi alkuvaiheessa pienimuotoista, kannattaa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista harkita.
Tällöin pystyt myös vähentämään yrityksen ostoihin sisältyneen arvonlisäveron.
Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?
Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittaudutaan yleensä samalla, kun tehdään perustamisilmoitus kaupparekisteriin. Sen voi tehdä myös jälkikäteen YTJ:n muutosilmoituslomakkeella tai OmaVerossa, jos olet aloittanut toimintasi ilman ilmoittautumista.
Vuonna 2024 alv-velvollisen yrityksen liikevaihdon alaraja on 15 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli liikevaihto (eli yrityksesi myyntitulojen summa ilman alv:n osuutta) ylittää tilikauden aikana tuon rajapyykin, yrityksen on ilmoittauduttava alv-velvollisten rekisteriin.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteristä voit lukea kaiken tarvittavan yllä olevasta linkistä.
Huomioi kuitenkin, että jos ensimmäinen tilikautesi on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto pitää muuntaa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa.
Jos siis perustat yrityksen esimerkiksi heinäkuun alussa ja teet 1.7.-31.12. välisenä aikana 9000 euron liikevaihdon, 15 000 euron suhteellinen raja ylittyy selvästi.
Tämä johtuu siitä, että puolessa vuodessa (1.7.-31.12.) tehty 9000 euron liikevaihto on 12 kuukauden ajanjaksolle muunnettuna 18 000 euroa.
Arvonlisäveron merkitseminen laskuun
Arvonlisäveroon vaikuttavat tekijät ovat oltava nähtävillä kaupankäyntiin liittyvissä tositteissa. Käytännössä siis laskuissa, kuiteissa (yms.) täytyy näkyä selkeästi millaista tavaraa tai palvelua ollaan kauppaamassa ja mikä on siihen sovellettava arvonlisäverokanta.
- Hyvä laskutusohjelma tai laskupohja lisää arvonlisäveron määrän laskuun automaattisesti.
Käänteisessä verovelvollisuudessa laskut eivät kuitenkaan sisällä verokantaa tai veron määrää. Laskuun lisätään vain ostajan arvonlisäverotunniste sekä tieto, että ostaja on verovelvollinen.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on käytössä rakennusalalla.
Se tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että joidenkin rakentamispalvelujen myyntitilanteissa veronmaksuvelvollisuus on ostajalla, eikä palvelun myyjällä.
Käännettyä alv-verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta, mikäli rakennuspalveluja myydään yksityishenkilöille.
Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen
Arvonlisäverot ilmoitetaan kausittain Verohallinnolle ja maksetaan OmaVero-palvelussa.
Ilmoituskausi voi olla kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Normaalisti ilmoitusjakso on kuukauden mittainen, eli alv:t ilmoitetaan ja maksetaan tällöin joka kuukausi.
Verot tulee ilmoittaa ja maksaa verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi helmikuun arvonlisäverot pitää hoitaa viimeistään huhtikuun 12. päivä.
Pidempää ilmoituskautta voi kuitenkin anoa pienen liikevaihdon perusteella.
- Jos yrityksesi liikevaihto on kalenterivuonna alle 30 000 euroa, voit maksaa alvit neljännesvuosittain tai vain kerran vuodessa. Jos olet sivutoiminen yrittäjä, jolle kertyy vain vähän kuitteja, sinun kannattaa tehdä juuri näin.
- Mikäli liikevaihto on alle 100 000 euroa, ilmoitusjakso voi halutessasi olla neljännesvuosi.
Pidennettyä jaksoa tulee aina hakea erikseen. Pidempää alv-verokautta anotaan yrityksen perustamisilmoituksessa tai myöhemmin OmaVero-palvelussa.
Pienyrittäjät voivat tietyin ehdoin tilittää arvonlisäveronsa maksuperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisäverojen maksupäivä lasketaan vasta siitä hetkestä, jolloin asiakkaan maksu oikeasti saapuu yrityksen tilille.
Jos olet suorittanut työn tammikuussa, mutta asiakas maksaa vasta maaliskuussa, sinun tulee tällöin tilittää kyseiset arvonlisäverot toukokuun 12. päivään mennessä.
Kirjanpitäjä auttaa alv-laskelmien muodostamisessa
Jos sinulla on kirjanpitäjä, hän laskee maksettavaksesi tulevien arvonlisäverojen osuuden toimittamiesi kuittien ja tositteiden perusteella. Sen jälkeen hän ilmoittaa sinulle maksettavaksesi tulevan summan.
Kuitit kannattaa alusta alkaen toimittaa kirjanpitäjälle sähköisesti – esimerkiksi älypuhelimella, tablettilaitteella tai tietokoneella. Kun käytössäsi on erillinen kuitti- tai kirjanpitosovellus, kirjanpitäjäsi pystyy siirtämään lähettämäsi kuitit suoraan käyttämäänsä ohjelmistoon, eikä häneltä kulu aikaa tietojen manuaaliseen siirtämiseen.
Tämä vähentää kirjanpitäjäsi työmäärää, mikä parhaimmillaan tarkoittaa sinulle pienempää laskua.
Samalla varmistat, että kaikki pienimmätkin kulukuitit tulee varmasti toimitettua. Kirjanpitäjäsi ei voi tehdä alv-vähennyksiä sellaisista ostoista, joista sinulla ei ole esittää kuittia.
Kuittisovelluksia on olemassa monia erilaisia, mutta esimerkiksi eTaskua käyttää Suomessa jo yli 20 000 yrittäjää. Palvelu maksaa ilmaisen kokeilujakson jälkeen muutaman euron kuukaudessa. Myös monista pienyrittäjille suunnitelluista laajemmista kirjanpitosovelluksista – kuten Procountor Solosta – löytyy oma toimintonsa kuittien kuvamiseen sekä lähettämiseen.
Arvonlisäveron alarajahuojennus
ALV:n alarajahuojennus on pientä liiketoimintaa pyörittäville yrittäjille suunnattu verohelpotus. Siitä hyötyvät sellaiset yrittäjät ja yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa.
Alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen, vaan saat haettua ne myöhemmin takaisin. Alarajahuojennus on tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
Yrittäjänä sinun pitää kuitenkin itse muistaa hakea huojennusta. Tämä onnistuu nopeasti ja helposti verkossa tilikauden viimeisen kuukauden alv-ilmoituksen yhteydessä.
Jos verokautesi on kuitenkin vuosi tai neljännesvuosi, haet huojennusta tilanteestasi riippuen joko kalenterivuosittain tekemässäsi alv-ilmoituksessa tai kalenterivuoden viimeisen neljänneksen alv-ilmoituksella.
Jos et ilmoittaudu alv-rekisteriin, mutta liikevaihtosi ylittää 15 000 euroa, joudut maksamaan alvit takautuvasti koko tilikauden myynnistä. Mikäli taas liityt rekisteriin, mutta liikevaihto jääkin alle 15 000 euron, saat kaikki maksamasi alvit takaisin arvonlisäveron alarajahuojennuksen ansiosta.
ALV-rekisteriin kannattaa siis liittyä, jos toiminnan alussa näyttää vähänkään siltä, että liikevaihto saattaisi kohota yli 15 000 euron rajapyykin.
Alarajahuojennus poistuu käytöstä 1.1.2025.
Lisää aiheesta: Miten arvonlisäveron alarajahuojennus käytännössä lasketaan?
Kadonnut kuitti ja arvonlisäveron vähentäminen
Mikäli sinulta hukkuu yritystoimintaasi liittyvä kuitti, voit itse tehdä selvityksen ostosta. Tämä tapahtuu siten, että teet kirjanpitäjällesi kirjallisen selvityksen siitä, mitä on ostettu, milloin, keneltä ja mihin hintaan.
Näissä tapauksissa osto voidaan merkata kirjanpitoon yritystoimintasi kuluksi. Olennaista on kuitenkin huomata, että arvonlisäverovähennyksiä ei itse laadituista ostoselvityksistä voi tehdä.
Toistuvasti hukkuvat kuitit siis paitsi aiheuttavat riskin verottajan kannalta, myös maksavat sinulle rahaa, kun et saa kaikkia alv-vähennyksiä hyödynnettyä.
Tästä syystä viisainta on kuittien kuvaaminen älypuhelimella, jolloin saat tositteet heti talteen ja eteenpäin kirjanpitäjällesi. Alkuperäistä paperikuittia ei enää tarvita, kun kuitista on sähköinen kopio.
ALV-muutokset syksyllä 2024 ja vuodenvaihteessa 2025
Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä, että yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nostetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutos astui voimaan 1.9.2024.
Alennetut 14 ja 10 prosentin verokannat pysyvät samoissa lukemissa. Jo aiemmin on kuitenkin linjattu, että jatkossa monet 10 prosentin alv-kantaan kuuluvat palvelut ja tuotteet siirtyisivät 14 prosentin alv-kannan piiriin. Tämä muutos astuisi mahdollisesti voimaan vuodenvaihteessa 2025. Tiedot saattavat täsmentyä syksyä kohti mentäessä.
Pienyrittäjiä koskeva, jo aiemmin kerrottu alv-muutos puolestaan on arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen vuodenvaihteessa 2025.
ALV-laskuri
Jokaisen yrittäjän täytyy oppia ymmärtämään arvonlisäveroa. Muussa tapauksessa voi käydä kalliiksi, mikäli omat hinnat tai kulut tulee laskeneeksi väärin. Jos olet epävarma arvonlisäveron laskemisesta, voit hyödyntää erilaisia alv-laskureita. Tässä yksi vaihtoehto:
Lisätietoa yritysten ja toiminimien verotuksesta:
Toiminimiyrittäjille: Toiminimen verotus
Osakeyhtiön pyörittäjille: Yrityksen verotus – lyhyt oppimäärä
Sähköinen allekirjoitus helposti ja ilman kuukausimaksua
Nimet alle dokumenttiin helposti vaikka omalta puhelimelta, tallennettuna tietoturvalliseen arkistoon. Vain 1,50€ per allekirjoitus.
Aloita käyttö 2 minuutissa