Kevytyrittäjyys

1. Etusivu
2. Yritysmuodot
3. Kevytyrittäjyys

Kevytyrittäjäksi ryhtyminen – milloin kevytyrittäjyys kannattaa ja milloin ei?

Onko mielessäsi potentiaalinen liikeidea, mutta hyppy yrittäjyyteen mietityttää?

Jos vastasit KYLLÄ, kevytyrittäjyys saattaa olla sinulle juuri oikea reitti uudelle uralle.

Kevytyrittäjyys – eli laskutuspalvelun käyttö – on viimeisten vuosien aikana kasvattanut tasaisesti suosiotaan Suomessa, mikä ei ole ihme.

Vaikka kevytyrittäjyydessä on myös huonot puolensa, parhaimmillaan kyseessä on erittäin joustava ja ennen kaikkea riskitön tapa testata omaa yritysideaa ja sen kannattavuutta.

Kaiken tämän voit lisäksi tehdä ilman kirjanpitoon, verotukseen ja viranomaisilmoituksiin liittyvää byrokratiaa ja säätämistä.

Jos töitä riittää ja uusi ura tuntuu mieleiseltä, kevytyrittäjyyden jälkeen on helppoa perustaa toiminimi tai osakeyhtiö.

Tuhansille suomalaisille kevytyrittäjyys onkin ollut nimenomaan ponnistusalusta täysipainoiselle yrittäjänuralle.

Tässä tekstissä kerromme sinulle, mitä on kevytyrittäjyys, mitkä ovat sen hyödyt ja haitat, sekä mitä kevytyrittäjän pitää tietää omasta verotuksestaan, työttömyysturvastaan ja vakuutuksistaan.

Lopuksi annamme vielä pari hyvää vinkkiä siitä, mitä asioita kannattaa pitää mielessä, kun tekee vertailua erilaisista laskutuspalveluista – niissä on nimittäin eroja, jotka tiedostamalla säästät rahaa.

Mitä on kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjä tarkoittaa henkilöä, joka tekee töitä omiin nimiinsä ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun avulla. Kevytyrittäjät ovat siis laskutuspalveluiden asiakkaita.

Esimerkki: Olet kevytyrittäjä ja tarjoat nurmikonleikkuupalveluita vanhuksille. Käyt leikkaamassa Irma-tädin pihamaalta ruohot ja työt tehtyäsi kerrot Irmalle, että lasku saapuu perästä.

Tämän jälkeen kirjaudut käyttämäsi laskutuspalvelun verkkosivuille ja täytät laskun tiedot: mitä tehtiin, kenelle ja mihin hintaan? Tämän jälkeen laskutuspalvelu lähettää laskun Irma-tädille.

Kun Irma maksaa laskun, laskutuspalvelu ottaa välistä pienen palkkion (esim. 5% summasta) ja tilittää jäljelle jääneen summan sinulle.

Samalla laskutuspalvelu huolehtii kuitenkin myös ennakonpidätyksen tekemisestä, eli he pidättävät sinulle maksettavasta summasta oikean määrän veroja, kunhan olet muistanut toimittaa heille verokorttisi.

Laskutuspalvelu ilmoittaa tiedot maksetuista palkoista eteenpäin verottajalle.

Kirjanpidostakaan sinun ei tarvitse huolehtia, koska et kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta ole kirjanpitovelvollinen.

Eli sama lyhyesti: sinun tehtäväksesi jää laskuttaa asiakkaitasi, laskutuspalvelu hoitaa kaiken muun.

HUOM! Laskutuspalveluiden sivukuluissa (esim. palvelumaksun osuus ja vakuutusmaksut) on eroja. Katso tarkat ja ajantasaiset tiedot aina palveluntarjoajien verkkosivuilta.

Kevytyrittäjyys siis tekee sinusta monessa mielessä yrittäjän, mutta ei kaada niskaasi yrittäjyyteen kuuluvaa byrokratiaa. Tästä on hyötyä nimenomaan silloin, kun haluat ensin kokeilla yrittäjyyttä ilman suuria riskejä.

Toisin sanoen: Maksat laskutuspalvelulle hieman extraa siitä, että he hoitavat puolestasi normaaleille yrittäjille kuuluvat pakolliset paperityöt.

Kevytyrittäjä ei ole laissa määritelty termi, vaan sitä käytetään yleisenä markkinointinimenä laskutuspalveluiden asiakkaista. Kevytyrittäjä-termin lanseerasi aikoinaan käyttöön Ukko.fi-laskutuspalvelu. 

Yhdestä ja samasta asiasta saatetaan laskutuspalvelusta riippuen puhua monilla eri nimillä – kevytyrittäjä on kuitenkin termeistä suosituin, ja se on alkanut pikku hiljaa vakiintua yleiseen käyttöön.

Ukko.fi määrittelee kevytyrittäjyyden yhdeksi neljästä työnteon muodosta. Muut muodot ovat palkkatyö, toiminimiyrittäjyys sekä osakeyhtiöyrittäjyys.

Esimerkkejä kevytyrittäjyyttä tarjoavista perinteisistä laskutuspalveluista ovat Ukko.fi:n lisäksi muun muassa Eezy, Omapaja, Free-Laskutus sekä Odeal.

OP-Kevytyrittäjä-palvelussa käyttäjä sen sijaan toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli ”toiminimiyrittäjänä”, joten tämä palvelu eroaa nimestään huolimatta tavanomaisista laskutuspalveluista – kerromme tästä lisää alempana. Nykyään OP:n valikoimasta löytyy kuitenkin myös niin sanottua perinteistä kevytyrittäjyyttä tarjoava palvelu: sen nimi on OP Kevytyrittäjä Y-tunnukseton, jossa laskutetaan ilman omaa y-tunnusta.

Laskutuspalvelun käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista, eli maksat vain, jos oikeasti laskutat jotain. Niin sanottuja juoksevia kuluja ei ole. Kevytyrittäjät eivät kuitenkaan pääse nauttimaan aivan kaikista sellaisista veroetuisuuksista, joihin Y-tunnuksella varustetut yksityiset elinkeinonharjoittajat ovat oikeutettuja.

Tämänkin asian käymme läpi hieman myöhemmin tässä tekstissä.

Kokemuksia kevytyrittäjyydestä – hyödyt ja haitat

Kysyimme viideltä laskutuspalveluiden käyttäjältä heidän positiivisia ja negatiivisia kokemuksia kevytyrittäjyydestä.

Alla on tiivistelmä sellaisista kokemuksista ja asioista, jotka saivat yli kolme mainintaa.

Kevytyrittäjyyden hyödyt

”Aloituskustannukset ovat 0 euroa. Maksat laskutuspalvelun käytöstä vasta siinä vaiheessa, kun laskutat jotain.”

”Riskitön. Koska palvelu on ilmainen, taloudellisiin vaikeuksiin joutuminen kevytyrittäjyyden takia on käytännössä mahdotonta.”

”Luotettava ja turvallinen käyttää. Suomalaisten palveluntarjoajien kanssa ei ole ilmennyt ongelmia rahojen saamisen kanssa.”

”Sinun ei tarvitse välittää kirjanpidon ja verotuksen koukeroista, vaan laskutuspalvelu huolehtii paperitöistä.”

”Kevytyrittäjyys voi kannustaa ottamaan selvää yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Sinun on joka tapauksessa omaksuttava perusasiat verotuksesta ja kirjanpidosta, jos aiot jollain aikavälillä perustaa oman yrityksen.”

”Voit halutessasi lopettaa laskutuspalvelun käytön koska tahansa ja perustaa toiminimen tai osakeyhtiön. Tämä kannattaa tehdä, jos asiakkaita riittää ja liiketoiminnassa alkaa liikkua vähänkin enemmän rahaa.”

”Jos olet palkkatöissä tai opiskelet, kevytyrittäjyys tarjoaa helpon keinon laskuttaa omasta sivutoimisesta työstä.”

”Laskutuspalvelua voi käyttää juuri silloin kun haluaa, eikä ylläpito vaadi minkäänlaista työtä tai kuluja.”

Kevytyrittäjyyden haitat

”Sinulle jää työstäsi hieman vähemmän käteen, koska laskutuspalvelu ottaa palkkiostasi itselleen pienen prosenttiosuuden. Ja vaikka prosenttiosuus olisi periaatteessa vain 5%, niin joillain laskutuspalveluilla on palkkion minimisumma 15-20 euroa. Eli jos laskutat asiakkailta pieniä summia, niin prosenttiosuus on todellisuudessa isompi kuin tuo mainittu 5%.”

”Luvanvaraisia töitä ei välttämättä pysty laskuttamaan laskutuspalveluiden kautta. Esimerkiksi taksiliikennöinti ja jotkut LVI-työt ovat tästä esimerkkejä. Eroavaisuuksia voi kuitenkin esiintyä palveluntarjoajista riippuen.”

”Kevytyrittäjyys sopii palveluiden myyntiin. Jos myyt tavaraa tai vaikkapa elintarvikkeita, kevytyrittäjyys ei ole fiksu vaihtoehto. Tästä syystä myös tavaroita myyvän verkkokaupan pyörittämisen laskutuspalvelun kautta voi jättää pois laskuista.”

”Liiketoiminnan kulujen täysimääräinen vähentäminen ei ole mahdollista kaikilla laskutuspalveluilla. Jos esimerkiksi valokuvaat, et voi kirjata kameraasi liiketoiminnan kuluksi ja menetät täten rahanarvoisen verohyödyn. Joitain kuluja voi toki vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.”

”Kevytyrittäjille (ilman y-tunnusta) ei myönnetä starttirahaa, mutta voit myöhemmin saada sitä, jos siirryt päätoimiseksi toiminimiyrittäjäksi tai oy:n pyörittäjäksi.”

Kevytyrittäjyys ja verotus

Jos olet joskus ollut palkkatöissä, tiedät että työnantajasi on napannut pankkitilillesi maksetusta palkasta pois ennakonpidätyksen eli veroihin menevän osuuden. Ennakonpidätys on tehty toimittamasi verokortin perusteella.

Laskutuspalveluiden kanssa toimitaan aivan samalla periaatteella, eli veroihin menevä osuus riippuu veroprosentistasi. Verokorttisi voit toimittaa laskutuspalvelulle sähköisesti.

Kevytyrittäjän verotus on täten erittäin yksinkertaista.

Saamasi tulot ovat ansiotuloa, jotka verotetaan progressiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tienaat, sitä isompi on veroprosenttisi.

Huomioi, että laskutuspalvelun kautta saamasi tulo verotetaan yhdessä muiden ansiotulojesi (esim. palkkatyöstä saamasi tulo) kanssa.

Jos siis esimerkiksi tienaat päivätöissäsi 40 000 euroa vuodessa ja laskutat kevytyrittäjänä 5000 euroa vuodessa, nämä tulot lasketaan yhteen ja verotetaan yhdessä köntässä.

Palkkatöitä tekevänä henkilönä et siis voi ajatella, että muutamasta laskutuspalvelun avulla tienatusta tonnista ei tarvitse maksaa veroja juuri ollenkaan, koska tienestit jäivät niin pieniksi.

Kevytyrittäjän työttömyysturva

Kevytyrittäjyyden ja työttömyysturvan yhteensovittaminen on viime vuosina ollut melkoisessa turbulenssissa – asiaa on käsitelty runsaasti eri medioiden verkkosivuilla ja lehtien palstoilla.

Tärkeintä on ymmärtää, että kevytyrittäjyys tekee sinusta yrittäjän myös työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kannalta. Päätoimisena yrittäjänä työskennellessäsi et lähtökohtaisesti ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Tällä asialla on merkitystä siinä vaiheessa, jos esimerkiksi olet sivutoiminen kevytyrittäjä ja jäät työttömäksi varsinaisesta palkkatyöstäsi.

Kun näin käy, TE-toimisto tekee arvion siitä, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä.

Kevytyrittäjyytesi lasketaan päätoimiseksi, jos vaadittu työmäärä on TE-toimiston mielestä niin suuri, ettet pystyisi ottamaan sen rinnalla vastaan kokoaikatyötä muualta. Tienesteillä ei siis ole väliä, vaan pelkästään työn vaatimalla ajalla.

Kuten jo edellä todettiin, päätoimisena työskentelevä yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvauksiin.

Jos päätoiminen yrittäminen on kuitenkin lyhytkestoista eli toimeksianto on pituudeltaan enintään kaksi viikkoa, säilytät mahdollisuutesi työttömyysetuuksiin.

(Mikäli yritystoiminta aloitetaan työttömänä ollessa, pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan vasta neljän kuukauden kuluttua. Tämä työttömyysturvalain muutos astui voimaan tammikuussa 2018, ja voit lukea siitä lisää tämän kappaleen lopusta.)

Mikäli et ole päätoiminen yrittäjä, tämä tarkoittaa sitä, että sinut luokitellaan sivutoimiseksi.

Sivutoimisena yrittäjänä voit saada niin sanottua soviteltua eli normaalia pienempää päivärahaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että voit työttömyyden aikana tehdä osa-aikaisia töitä, jotka vähentävät sinulle maksetun etuuden määrää.

Päätoimisena kevytyrittäjänä voit halutessasi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jolloin voit tiettyjen ehtojen täyttyessä saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa töiden loppuessa.

Jos olet palkkatöissä ja yrität sivutoimisesti kevytyrittäjänä, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa halutessasi sinun tulee kuulua palkansaajakassaan.

Työttömyysasioiden mietityttäessä sinun kannattaa aina kysäistä asiaa paikallisesta TE-toimistostasi. He tekevät työttömyysturvaa koskevat päätökset ja päättävät muun muassa siitä, luokitellaanko sinut pää- vai sivutoimiseksi kevytyrittäjäksi.

Ainakin vielä takavuosina tulkinnat pää- ja sivutoimisuudesta saattoivat olla hyvinkin kirjavia. Siksi kysyminen kannattaa, jos minkäänlaista sekaannuksen vaaraa on olemassa.

Miten kevytyrittäjän työttömyysturva muuttui vuoden 2018 alussa?

Työttömyysturvalakiin tuli vuoden 2018 alusta alkaen muutos, joka koskee muun muassa työttömänä aloitettua yritystoimintaa.

Muutos on edelleen voimassa, ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palkkatöistä työttömäksi jäävä palkansaaja voi aloittaa yrittäjänä ja harjoittaa toimintaa neljän kuukauden ajan ilman, että päätoimisuus estäisi tuen saamisen.

Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan siis uudistuksen myötä vasta neljän kuukauden jälkeen.

Jos olet kuitenkin jo toiminut sivutoimisena yrittäjänä ennen palkkatöistä työttömäksi jäämistä, muutos ei koske sinua.

Se johtuu siitä, että yritystoimintasi on tässä tapauksessa aloitettu jo ennen työttömäksi jäämistä.

Muutoksen hyöty on se, että työttömänä ollessasi voit nyt kokeilla siipiäsi yrittäjänä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa tukien menettämisestä.

Aiemmin yli kahden viikon mittainen päätoimiseksi luokiteltava yritystoiminta esti tuen saamisen.

Kevytyrittäjäjyys – YEL-vakuutus ja muut vakuutukset

Yksi yleisimmistä kevytyrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä on se, pitääkö kevytyrittäjän hankkia yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus.

YEL-vakuutus on pakollinen myös kevytyrittäjille, mikäli kriteerit täyttyvät.

Kevytyrittäjänä sinun on hankittava YEL, mikäli:

• työtulosi arvo on yli 9010,28 euroa vuodessa ja
• toiminta kestää minimissään 4 kuukautta.

YEL-työtulo tarkoittaa arviota sellaisesta summasta, jonka maksaisit tekemästäsi työstä sellaiselle ulkopuoliselle työntekijälle, jolla on sama ammattitaito kuin sinulla. Kyseessä ei siis ole sama asia kuin kevytyrittäjäpalvelun kautta tekemäsi laskutuksen määrä.

Alle 18-vuotiaiden tai yli 67-vuotiaiden ei tarvitse hankkia YELiä.

Kannattaa huomioida, että jotkut laskutuspalvelut hoitavat puolestasi myös YEL-asiat, mikäli asia on omalla kohdallasi ajankohtainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit tarvittaessa hankkia YEL-vakuutuksen eläkevakuutusyhtiöstä suoraan laskutuspalvelun kautta.

Läheskään kaikilla kevytyrittäjillä oman työtulon arvo ei kuitenkaan ylitä vaadittua YEL-rajaa, eli vakuutusta ei tällöin tarvitse hankkia.

Muiden vakuutusten voimassaolo kevytyrittäjyyden aikana riippuu laskutuspalvelusta.

Jotkut laskutuspalvelut vakuuttavat kevytyrittäjät tapaturmien varalta ja tarjoavat myös vastuuvakuutukset. Toisissa palveluissa nämä saa käyttöönsä pieneen lisähintaan.

Vakuutuksissa on eroavaisuuksia, joten tarkista tämäkin asia palveluntarjoajien sivuilta.

Lisätietoa yrittäjän eläkevakuutuksesta sekä YEL-työtulorajan asettamisesta löydät oppaastamme YEL-vakuutus.

Kevytyrittäjyys vai toiminimi – kumpi on parempi?

Toiminimen ja kevytyrittäjyyden vertailu on aina tilannekohtaista, joten yksiselitteistä vastausta otsikon kysymykseen ei ole olemassa.

Alla on kuitenkin lueteltu muutamia suuntaa-antavia ohjenuoria siitä, kannattaako perustaa toiminimi vai lähteä keräämään kokemuksia kevytyrittäjyydestä laskutuspalvelua hyödyntämällä.

Jos olet jo yrittäjä, sinulla ei oikeastaan ole mitään syytä vaihtaa laskutuspalveluun ja ryhtyä kevytyrittäjäksi. Poikkeus voi muodostua tilanteissa, joissa toimintasi on niin satunnaista, että laskutat vain kerran tai kahdesti vuodessa.

Jos olet nuori, joka ei saa kesätöitä ja löydät jutun, jonka avulla voisit työllistää itsesi, laskutuspalvelu voi olla kelpo ratkaisu, jos et aio työskennellä kovinkaan säännöllisesti enää opiskelujen jatkuessa. Mikäli kuitenkin tiedät, että saisit opintojenkin ohessa tienattua kuukausittaista tuloa, toiminimeä kannattaa harkita. Opit samalla yrittäjyydestä.

Jos olet työtön, laskutuspalvelu voi soveltua sinulle pienimuotoisten keikkojen laskuttamiseen. Aina tosin kannattaa kysyä ensin työvoimatoimistosta lupa, voiko hankkia pieniä lisätuloja (ja paljonko), vaikka olisikin työtön. Kuten jo edellä kerroimme, yrittäjyydellä on omat vaikutuksensa työttömyysturvaasi.

Jos olet päivätöissä ja haluat sivutoimisesti tuottaa jotain palvelua (esimerkiksi tehdä hierontaa tai henkilökohtaista valmennusta jne.) ja sinulla on jo maksavia asiakkaita, niin perusta toiminimi.

Jos olet päivätöissä ja haluat vain nopeasti kokeilla, voisiko joku sivutoiminen ideasi olla kannattava, käytä silloin laskutuspalvelua. On turha perustaa yritystä, jos et tiedä, olisiko toiminnassasi taloudellisesti mitään järkeä vai ei. Jos liiketoiminta lähtee lentoon, niin toiminimen perustaminen onnistuu myöhemmin 15 minuutissa.

Jos ylipäätään haluat vain kokeilla, onko jollain ideallasi kysyntää, käytä laskutuspalvelua.

Jos et kertakaikkiaan halua tai ehdi tuhlata aikaasi verotuksellisiin ja kirjapidollisiin töihin tai lakisääteisten ilmoitusten miettimiseen, kevytyrittäjäpalvelut ovat sinulle paras ratkaisu.

Eli lyhyesti: kevytyrittäjyys vai toiminimi? Mieti vertailua tehdessä oman toimintasi laatua:

• Onko se jatkuvaa ja onko siitä ehkä mahdollista ansaita kokopäiväinen elanto?
• Entä ovatko asiakkaat jo olemassa?
• Hoituvatko pakolliset mutta pienimuotoiset paperihommat?

Jos vastaus edellä mainittuihin kysymyksiin oli kyllä, perusta toiminimi.

Muussa tapauksessa kokeile ensin kevytyrittäjänä. Jos kokemukset ovat positiivisia, siirry toiminnan kasvaessa taloudellisesti edullisempiin yrittämisen muotoihin – eli toiminimeen tai oy:hyn.

Kevytyrittäjyys toiminimellä – mitä se tarkoittaa?

Tässä artikkelissa olemme edellä kertoneet toiminimiyrittämisen ja kevytyrittäjyyden eroista. Tässä vaiheessa saatat siksi miettiä, mitä tarkoittaa kevytyrittäjyys toiminimellä tai kevytyrittäjyys y-tunnuksella.

Nyt selitämme, mitä eroa on perinteisellä kevytyrittäjyydellä ja kevytyrittäjyydellä toiminimellä.

Aiemmin mitkään perinteiset laskutuspalvelut eivät ole mahdollistaneet kevytyrittäjälle Y-tunnusta eli yritystunnusta.

Tämä tarkoitti sitä, että aiemmin olet joutunut laskutuspalvelun asiakkaana käyttämään heidän Y-tunnustaan laskuttaessasi asiakkaita.

Et siis ole ollut itsenäinen yrittäjä, vaan olet nimenomaan toiminut laskutuspalvelun kautta ikään kuin palkansaajana. Y-tunnuksen puute on alleviivannut tätä faktaa.

Kaikkien kevytyrittäjien laskuttamat summat on tästä syystä laskettu mukaan laskutuspalveluiden liikevaihtoihin, jotka ovat aina useita miljoonia euroja.

Tästä puolestaan aiheutuu se, että kevytyrittäjät eivät ole oikeutettua pienyrittäjille tarkoitettuihin veroetuuksiin, kuten esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Alarajahuojennusta voi saada pienen liikevaihdon perusteella.

ALV:n alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että alle 15 000 euron liikevaihdolla saisit kaikki maksamasi arvonlisäverot takaisin. 15 000–30 000 euron liikevaihdolla takaisin tulee puolestaan osa maksetuista alveista.

Koska olet joutunut käyttämään laskutuspalvelun Y-tunnusta, et ole voinut saada tätä etuutta, koska myyntisi on kirjattu laskutuspalvelun liikevaihtoon. Alvit on tällöin maksettu normaalisti valtiolle.

Ilman omaa Y-tunnusta et ole myöskään voinut vähentää hankintojasi täysimääräisesti niin kuin yritykset voivat tehdä. Jos olet valokuvaava kevytyrittäjä, et ole voinut vähentää kameran hintaa liiketoimintasi kuluna.

Tästä kaikesta aiheutuu se, että käteen jäävä loppusumma työstä pienenee.

Y-tunnus kuitenkin tekee sinusta ihan oikean yrittäjän, joka voi vähentää hankintansa kuluina. Y-tunnuksen ansiosta voit myös hyötyä arvonlisäveron alarajahuojennuksesta sekä yrittäjävähennyksestä.

Mistä kevytyrittäjä saa Y-tunnuksen?

Keväällä 2017 OP-Pankki lanseerasi oman kevytyrittäjäpalvelun, joka tarjoaa kevytyrittäjille oman Y-tunnuksen. Tämä tekee OP:n kevytyrittäjäpalvelun asiakkaista yksityisiä elinkeinonharjoittajia eli toiminimiyrittäjiä.

Muutos tarkoittaa sitä, että palvelua käyttävä kevytyrittäjä pystyy hyötymään arvonlisäveron alarajahuojennuksesta sekä vähentämään hankintamenonsa (esim. liiketoimintaan liittyvä tietokone) kuluina täysimääräisesti.

Näitä rahanarvoisia veroetuja et voi saada hyödynnettyä täysimääräisesti ilman omaa Y-tunnusta.

Huomaa, että sinun ei tarvitse olla OP:n pankkiasiakas käyttääksesi heidän Kevytyrittäjä-palveluaan.

OP:n vanavedessä myös monet perinteiset laskutuspalvelut ovat viime aikoina alkaneet tarjota asiakkailleen mahdollisuutta laskuttaa omalla y-tunnuksellaan. Esimerkiksi Ukko.fi:ltä löytyy perinteisen kevytyrittäjyyden rinnalle Ukko Yrittäjä sekä toiminimille että osakeyhtiöille. Myös laskutuspalvelu Free.fi tarjoaa toiminimikonseptia. Kyseisten palveluiden käyttäjät ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia eli puhekielisesti ”toiminimiyrittäjiä”.

Mainitut palvelut hoitavat puolestasi yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamistoimet, jolloin saat Y-tunnuksen käyttöösi.

Saatat miettiä, miksi kevytyrittäjyys-termiä käytetään myös sellaisten palveluiden yhteydessä, joissa asiakas oikeasti toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli ”toiminimiyrittäjänä”. Vastaus on se, että kevytyrittäjyys ei ole mikään virallinen, laissa määritelty termi, vaan kyse on alkujaan markkinointitarkoituksiin kehitetystä ilmaisusta.

”Kevyellä yrittämisellä” tarkoitetaan esimerkiksi OP-Kevytyrittäjän tapauksessa sitä, että kaikki oikealla yrittäjälle kuuluvat niin sanotut paperityöt – kuten kirjanpito ja veroilmoitukset – on palvelussa ulkoistettu OP:n hoidettaviksi.

Huomaa, että nykyään OP:lta löytyy kuitenkin myös OP Kevytyrittäjä Y-tunnukseton -niminen palvelu, jossa laskutetaan ilman omaa y-tunnusta.

Perinteiset laskutuspalvelut kevytyrittäjälle suuntaa-antavassa vertailussa

Alapuolella olevassa taulukossa on suuntaa-antavasti vertailtu joidenkin suosituimpien laskutuspalveluiden palvelumaksuja.

Palvelumaksun suuruus tippuu useimmilla palveluilla, kun olet laskuttanut tietyn euromääräisen summan. Tällä tavalla laskutuspalvelut palkitsevat käyttäjiään pitkäkestoisesta asiakkuudesta.

Taulukossa mainitussa palvelumaksussa ei ole huomioitu laskutuskertymän kasvaessa saatavia alennuksia. Myös erilaiset lisäveloitukset, minimiveloitukset ja erot vakuutusmaksuissa vaikuttavat käyttäjälle käteen jäävään rahasummaan.

Jonkun laskutuspalvelun palvelumaksu voi olla suurempi esimerkiksi sen takia, että siihen on jo leivottu sisään kaikki palveluun kuuluvat vakuutukset. Osa laskutuspalveluista puolestaan ilmoittaa vakuutusmaksut erillisillä prosenteilla.

Tästä syystä taulukko ei kerro suoraan sitä, mikä vaihtoehdoista on kaikkein halvin.

Tarkista ajantasaiset ehdot, laskutuspalvelun vakuutusturva sekä siihen liittyvät lisämaksut palveluntarjoajien verkkosivuilta. Jotkut laskutuspalvelut tarjoavat vakuutukset osana palvelumaksua, ja osassa palveluista vakuutuksista veloitetaan palvelumaksun päälle.

Palvelumaksu peritään lähettämäsi laskun arvonlisäverottomasta loppusummasta.

Palvelumaksun lisäksi sinulle käteen jäävään summaan vaikuttavat veroprosenttisi lisäksi muun muassa vakuutusmaksut, mahdolliset tarvike-, matkakulu- ja tulonhankkimisvähennykset jne.

Alapuolelta löydät linkit joidenkin yllä mainittujen laskutuspalveluiden palkkalaskureihin. Niiden kautta voit helpoiten arvioida omaan käteesi jäävää rahamäärää sillä eurosummalla, jonka itse arvioit laskuttavasi.

Vertailua eri palveluntarjoajista kannattaa aina tehdä kattavasti ennen lopullista valintaa, jotta saat varmasti selville, mikä on paras laskutuspalvelu omiin tarpeisiisi.

Pelkkää palvelumaksua ei kannata tuijottaa, sillä varsinkin suosituimmilta laskutuspalveluilta löytyy kattavasti erilaisia lisäpalveluita ja oppaita oman kevytyrittäjyystoiminnan kehittämiseksi. Myös palveluihin sisältyvissä vakuutuksissa voi olla isojakin eroavaisuuksia keskenään.

Kevytyrittäjyys – yhteenveto

Kevytyrittäjyys on riskitön ja joustava tapa kokeilla oman yritysidean kannattavuutta, sillä pystyt laskuttamaan ilman omaa yritystä ja virallisen yrittäjän statusta. Palvelumaksuja maksat vain silloin, kun oikeasti laskutat jotain. Kiinteitä kuluja ei siis pääse kertymään.

Jos liiketoiminta lähtee lentoon ja kassakone alkaa kilkattaa kiihtyvään tahtiin, kevytyrittäjyydestä kannattaa siirtyä toiminimiyrittäjäksi. Tällöin pääset hyötymään monista pienyrittäjille suunnatuista veroetuisuuksista, joiden ansiosta sinulle jää enemmän rahaa työstäsi käteen. Näitä ovat muun muassa arvonlisäveron alarajahuojennus, yrittäjävähennys sekä oikeus vähentää täysimääräisesti liiketoiminnastasi kertyviä kuluja.

Tutustu eri vaihtoehtoihin rauhassa, ja muista ottaa selkoa myös kevytyrittäjän työttömyysturvasta ja haluamistasi vakuutuksista – ja sen jälkeen ei muuta kuin onnea ja menestystä yritystoimintaasi.

Sähköinen allekirjoitus helposti ja ilman kuukausimaksua

Nimet alle dokumenttiin helposti vaikka omalta puhelimelta, tallennettuna tietoturvalliseen arkistoon. Vain 1,50€ per allekirjoitus.

Aloita käyttö 2 minuutissa