Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Mitä tarkoittaa yksityinen elinkeinonharjoittaja?

Yksityinen elinkeinonharjoittaja – eli puhekielessä usein toiminimi tai toiminimiyrittäjä – voi olla kuka tahansa Euroopan talousalueella asuva luonnollinen henkilö.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja Suomessa on henkilö, joka harjoittaa liiketoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa ja omissa nimissään.

Usein esimerkiksi monet parturi-kampaajat, kosmetologit ja rakennus- tai siivoussalan yksinyrittäjät ovat yksityisiä elinkeinonharjoittajia.

Jos olet perustamassa toiminimeä, lue linkistä miten toiminimi perustetaan helposti.

Yksinkertaisin yritysmuoto Suomessa

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen on yksi yksinkertaisimmista yritysmuodoista Suomessa. Käytettäessä puhekielistä termiä toiminimi on syytä ottaa huomioon, että lainsäädännössä toiminimellä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa käytettävää nimeä.

Toiminimellä toimiva elinkeinonharjoittaja vastaa kaikista tekemistään sitoumuksista sekä liiketoimintaan kuuluvalla että henkilökohtaisella omaisuudellaan ja varallisuudellaan. Vaikka liiketoiminnasta siis tehdäänkin erillinen kirjanpito, ja sillä voi olla oma rekisteröity nimikin, niin toiminimi ei ole erillinen, elinkeinonharjoittajasta eroava oikeushenkilö.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus nostaa yrityksestä varoja niin halutessaan. Mikäli joudutaan tilanteeseen, jossa velkoja haluaa periä saatavansa ulosoton kautta, on velkoja siis oikeutettu ulosmittaamaan myös elinkeinonharjoittajan henkilökohtaista omaisuutta yrityksen veloista.

Liikkeenharjoittaja ja ammatinharjoittaja

Yksityisistä elinkeinonharjoittajista puhutaan usein myös nimikkeillä liikkeenharjoittaja ja ammatinharjoittaja. Liikkeenharjoittajalla viitataan yleensä toiminimiyrittäjään, jolla on jokin kiinteä toimipaikka, jossa hän työtä tekee. Esimerkiksi kampaajat ovat usein liikkeenharjoittajia.

Keikkaluontoisempaa työtä tekevä rakennusalan toiminimiyrittäjä puolestaan on hyvä esimerkki ammatinharjoittajasta. Hänellä ei ole kiinteää toimipaikkaa, vaan työmaat vaihtelevat tiuhaan.

Mikä sitten on syy puhua käytännössä samasta asiasta näin monella eri termillä? Vastaus tulee tässä: Vielä muutama vuosi sitten ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan ero oli se, että vain ammatinharjoittajalla oli oikeus pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos ehdot täyttyivät. Kirjanpitolain uudistuksen jälkeen tämä kuitenkin sallittiin myös liikkeenharjoittajille.

Termit olivat aiemmin lähinnä Verohallinnon käytössä tämän eron selkeyttämiseksi. Nykyään termien erolla ei kuitenkaan enää ole mitään käytännön merkitystä.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja – milloin kaupparekisteriin?

Toiminimen perustaminen on sinänsä helppoa, koska se ei edellytä erillistä perustamisasiakirjaa tai muitakaan muodollisuuksia, vaan pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. Perustamisilmoitus tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella, jonka saa helposti Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) sivuilta. Perustamisilmoitus kaupparekisteriin on maksullinen, verkossa tehtynä se kustantaa 75 euroa.

Aina yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ei kuitenkaan välttämättä ole velvollisuutta rekisteröityä kaupparekisteriin. Käytännössä perustamisilmoituksen on velvollinen tekemään sellainen yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka

  • harjoittaa luvanvaraista elinkeinotoimintaa,
  • toimii omasta asunnostaan erillisessä pysyvässä toimipaikassa, vaikkapa liiketilassa, tai
  • käyttää apulaisenaan/apulaisinaan muita henkilöitä kuin aviopuolisoaan tai perheenjäsentään.

Mikäli yllä olevat ehdot eivät täyty, ei ilmoitus- ja rekisteröintivelvollisuutta ole. Myös jos harjoitat maatilataloutta tai kalastusta, ei ilmoitusvelvollisuutta ole. Molempiin, sekä ilmoitusvelvollisiin että ei-ilmoitusvelvollisiin yksityisiin elinkeinonharjoittajiin sovelletaan samoja oikeudellisia periaatteita.

On kuitenkin syytä huomioida, että joka tapauksessa rekisteröinti yleensä kuitenkin kannattaa tehdä. Rekisteröinnillä kun voidaan turvata toiminimen käyttö myös yrityksen nimenä siten, että rekisteröinti antaa samalla yksinoikeuden kyseisen nimen käyttämiseen.

Ja vaikka velvollisuutta toiminimen rekisteröimiselle kaupparekisteriin ei olisikaan, on hyvä muistaa, että toiminnasta on silti mahdollisesti ilmoitettava muille tahoille. Esimerkiksi verolainsäädäntö edellyttää toiminnan ilmoittamisesta verottajalle eli Verohallinnolle. Kaupparekisteriin ilmoittautumisen lisäksi voi perustamisilmoituksella ilmoittautua myös ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvolliseksi.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on myös velvollinen ilmoittamaan mahdolliset tapahtuneet muutokset kaupparekisteriin rekisteröidyissä tiedoissa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi yrityksen nimen tai toimialan muutos.

Voit tarkistaa oman toiminimesi voimassa olevat tiedot Virre-tietopalvelusta. Sieltä voit heti huomata ne tiedot, jotka vaativat muutoksia tai joita sinun on vielä lisättävä. Maksuttomia muutoksia ovat osoite- ja yhteystietojen muutosten ilmoittaminen sekä lopetusilmoitus. Maksullisia ovat muun muassa

  • yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimen muutosilmoitus 65 euroa
  • muut muutokset, esim. kotipaikan ja/tai toimialan muutos 40 euroa per asia
  • aputoiminimen ilmoittaminen 65 euroa

Hinnat ovat verkossa tehtävien ilmoitusten hintoja.

Kaupparekisteriin ilmoittamasi yrityksen osoite- ja yhteystiedot ovat julkisia ja kenen tahansa nähtävissä maksutta jo edellä mainitussa Virre-tietopalvelussa ja YTJ-tietopalvelussa. Näitä tietoja myös luovutetaan monin tavoin erilaisissa tilanteissa niin tavallisille kansalaisille kuin yrityksille ja viranomaisillekin.

Yrityksen on ilmoitettava kaupparekisteriin julkisesti pakollisena joko posti- tai käyntiosoite. Yritys voi kuitenkin ilmoittaa myös muita yhteystietoja julkisiksi, kuten vaikkapa puhelinnumeron, faksin numeron, sähköpostiosoitteen tai kotisivujen internetosoitteen.