Osuuskunnan perustaminen
Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Vaikka osuuskuntiin kuuluu Suomessa valtava joukko ihmisiä, osuuskuntien lukumäärä on silti melko vähäinen – kaupparekisterista niitä löytyy noin 3300 (2023), eikä niiden määrä ole kasvanut viime vuosina.
Tämä artikkeli on lyhyt katsaus siihen, miten osuuskunta perustetaan. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta osuuskunta on tietyissä tilanteissa varsin järkevä yrittämisen muoto.
Artikkelin tarkoituksena on kertoa, millaisissa tapauksissa osuuskunnan perustaminen voi olla mielekästä ja miten perustaminen käytännössä tapahtuu.
Artikkelin ovat kirjoittaneet yrittäjät, joilla on kokemusta osuuskunnan perustamisesta, pyörittämisestä sekä myös sen lopettamisesta.
Sisältö:
Mikä on osuuskunta?
Katsotaanpa ensialkuun, mitä osuuskuntalaki sanoo asiasta lyhykäisesti.
”Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin.”
Suomeksi tämä siis tarkoittaa, että osuuskunta on yritysmuoto, joka harjoittaa jonkinlaista taloudellista toimintaa, josta on hyötyä sen jäsenille. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet, joiden määrän voi itse valita, samoin kuin jäsenien maksettavaksi tulevan osuuspääoman.
Osuuskunnan voi periaatteessa perustaa yksinkin, mutta kovin tarkoituksenmukaista se ei tietenkään ole. Parhaiten osuuskunta soveltuu yhteisölliseen yrittämiseen.
Osuuskunnassa valtaa pitää osuuskunnan kokous. Suurissa osuuskunnissa tämä voidaan korvata jäsenien edustajistolla. Muuten toiminta muistuttaa paljolti osakeyhtiötä. Esimerkiksi jäsenten vastuu on rajattu heidän sijoittamansa pääoman määrään, ellei säännöissä ole erikseen mainittu lisämaksuvelvollisuudesta.
Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää (jos kauppaa syntyy) voidaan myös jakaa takaisin jäsenille. Tapa jakaa sitä määritellään säännöissä. Se voi perustua esimerkiksi jäsenten sijoittaman pääoman määrään tai sen mukaan, kuinka paljon jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita ja tuotteita. Esimerkiksi S-ryhmän bonussysteemi lienee varsin monille tuttu esimerkki jälkimmäisestä.
Miksi perustaa osuuskunta?
Jos verrataan osuuskuntaa osakeyhtiöön, toiminimeen tai muihin yhtiömuotoihin, niin mitkä ovatkaan sen edut?
Lyhyesti ilmaistuna osuuskunta voi monissa tilanteissa olla varsin kelvollinen vaihtoehto yhteisölliseen yrittämiseen, jossa isompi porukka lähtee testaamaan erilaisia liiketoimintamalleja.
Esimerkiksi monissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan yrittäjyyttä osuuskuntamuotoista yritystoimintaa harjoittamalla. Suuria aloituspääomia ei tarvita, ja osuuskuntaan liittyminen ja siitä poistuminen onnistuu joustavasti.
Osuuskunnan perustamisen tarkoitus voi olla myös jonkin aatteellisen tai yleishyödyllisen tarkoituksen edistäminen. Tyypillinen esimerkki on pienellä paikkakunnalla toimiva kyläyhdistys, joka pitää yllä kylän yhteisöllisyyttä ja harjoittaa samalla pientä liiketoimintaa.
Useimmat viralliset lähteet sanovat, että ennen yrityksen perustamista tarvitaan aina valmis idea. Eritoten osuuskunta voi kuitenkin olla vain alusta, jonka kautta kokeillaan (ilman suuria rahallisia panostuksia) eri asioita. Sitten katsotaan, mikä idea lähtee vetämään ja mikä ei.
Ideasta ei siis kannata aina huolehtia, vaikka se tietysti helpottaa toiminnan aloittamista, varsinkin jos haluat hakea tukia yrityksellesi.
Viralliset ohjeet sanoisivat tässä vaiheessa, että osuuskunnan tuottamille palveluille tai tavaroille tulisi löytää kysyntä. Tottahan tämä on, kysyntää pitää olla. Tosin asian voi kääntää myös niin, että mennään kysymään, mille sitä kysyntää olisi. Tämä on varsinkin monen pienyrittäjän elinehto.
Ei vaatimuksia alkupääoman määrälle
Osuuskunnalle ei ole laissa määrätty minimipääomaa, eli tämän yritysmuodon saa periaatteessa pystyyn hyvin pienillä rahallisilla panostuksilla. Perustamisilmoituksen käsittelymaksu kaupparekisterissä on 380 euroa. Osuuskunta on aina ilmoitettava kaupparekisteriin.
Osuuskunnassa yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan. Säännöissä voi kuitenkin olla pykälä lisämaksuvelvollisuudesta selvitystila- ja konkurssitilanteiden varalta. Yleensä näin ei kuitenkaan ole.
Yrittäjänä rahan nostaminen osuuskunnasta on osin samanlaista kuin osakeyhtiössä. Yleensä jäsenet nostavat itselleen palkkaa. Palkasta menee sivukuluja, jotka pitää huomioida, kuten myös normaalit yritystoiminnan kiinteät kulut. Potentiaalinen voitto voidaan maksaa osuuspääoman korkona ulos.
Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittäjyyden. Sen takia se on erinomainen tapa, jos haluaa vain kokeilla yrittämistä isommalla porukalla.
Mikäli osuuskunnalla on vähintään seitsemän jäsentä (alle 15 prosentin omistusosuudet) ja jäsenet ovat osuuskuntaan työsopimuslain alaisessa työsuhteessa, heitä ei pidetä virallisesti yrittäjinä. Tämä mahdollistaa palkansaajilla osuuskuntaan kuulumisen ja esimerkiksi työttömyysturvan yhtäaikaisuuden.
Yrittäjän aseman muodostuminen on yksi asia, joka kannattaa selvittää tarkkaan ennen pienimuotoisen osuuskuntatoiminnan aloittamista.
Millaisia osuuskuntia on?
- kulutusosuuskunnat (osuuskaupat)
- tuottajaosuuskunnat
- omistajaosuuskunnat
- työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat
- energiaosuuskunnat
- hankintaosuuskunnat
- kehittämisosuuskunnat
- kulttuuri-, kustannus- ja viestintäosuuskunnat
- markkinointiosuuskunnat
- matkailuosuuskunnat
- sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat
- osuuspankit.
Elävä esimerkki osuuskunnasta ja sen toiminnasta
Tämän artikkelin kirjoittajat olivat mukana osuuskuntatoiminnassa, jonka tarkoitus oli antaa useille ihmisille alusta toimia yrittäjinä. Se oli itse osuuskunnan tarkoitus ja osuuskunta perustettiin kyseinen ajatus mielessä. Tämä tietysti vaikutti esimerkiksi toimialaan, joka pitää ilmoittaa rekisteröitäessä yritystä.
Taustalla oli ajatus myös, että jokainen jäsen olisi tasavertainen ja saisi yhtä paljon päätösvaltaa. Tämä onnistui osuuskunnan avulla helposti. Halusimme myös pitää pääoman tarpeen mahdollisimman pienenä, koska jokainen vasta harjoitteli yrittämistä. Koska jäseniä oli yli seitsemän, niin tässä tilanteessa ketään meistä ei katsottu virallisesti yrittäjiksi.
Itse toiminta rahoitettiin laskuttamalla erilaisista projekteista ja muusta tehdystä työstä. Jokainen jäsen sai maksaa osuuskunnan kautta itselleen palkkaa. Osa myös laskutti myöhemmässä vaiheessa osuuskunnan avulla saatuja töitä perustamansa toiminimen tai osakeyhtiön kautta.
Osuuskunnan kautta tehtävät työt olivat hyvin erilaisia, koska jokaisella jäsenellä oli omat intressinsä. Osuuskunta käytti myös tiettyjen projektien kanssa ulkopuolista työvoimaa, jota palkattiin normaalien työnantajakäytäntöjen mukaisesti erilaisilla sopimuksilla.
Itse osuuskunnalla ei ollut kovin yhtenäistä markkinoinnillista imagoa, vaan esille nousivat ennemminkin erilaiset projektit. Tavoite oli työllistää jäseniä niiden kautta ja rakentaa eri projektien brändejä.
Osuuskunta toimi turvallisena alustana kokeilla erilaisia projekteja ja hankkeita. Toimintaa kehitettiin yhdessä ja isompia juttuja käsiteltiin yhdessä, koska vastuu oli kuitenkin yhteinen (vaikka hallitus olikin virallisesti vastuussa). Yhteiset päätökset takasivat luottamuksen osuuskunnan sisällä.
Taloudellisesti kustannukset jaettiin tasan, mutta toki jokainen projekti käytti omaa budjettia ja vastasi sen toteutumisesta itse. Osuuskunnan yleinen pyörittäminen hoidettiin laskemalla tietty budjetti yleisille asioille, mikä tarkoitti, että jokaisella jäsenellä oli vastuu hankkia sen verran laskutusta osuuskunnan kassaan. Vasta tämän ylittävät osuudet pystyi nostamaan palkkana.
Pääosa projekteista pyöri yhden kassan sekä yhden kassanhoitajan kautta. Joillakin suuremmilla projekteilla oli omat tilit sekä taloudesta vastaavat henkilöt. Tämä järjestely tietysti saattaa nostaa yleisiä kuluja jonkin verran, mutta tuo samalla jokaiselle yksittäiselle ihmiselle varmuutta ja tukea toimintaan. Järjestely siis maksoi itsensä takaisin.
Osuuskunta ajettiin lopulta alas tarpeettomana. Sitä varten kannattaakin hankkia asiantuntevaa apua ja hoitaa prosessi huolella.
Milloin osuuskunta kannattaa perustaa?
1. Jos haluatte perustaa kevyen yrityksen ja kokeilla yrittämistä isommalla porukalla. Osuuskunnan perustamiskulut ovat pienet.
2. Yritykseen on lähtemässä mukaan useita tekijöitä ja haluatte tasapuoliset oikeudet jokaiselle.
3. Haluatte lisäansioita palkkatyön oheen. Osuuskunnan jäsenet eivät useimmissa tapauksissa ole virallisesti yrittäjiä, jos jäseniä on vähintään seitsemän. Poikkeuksia on.
4. Teillä on monenlaista osaamista, mutta ei vaadittavia resursseja toimia yksin.
Jos liiketoiminta on selvästi päätoimista ja kasvuhakuista, osakeyhtiö on lähes aina parempi vaihtoehto. Osuuskunnan voi toki myöhemmin muuttaa osakeyhtiöksi.
Osuuskunnan hyödyt ja mahdolliset haitat
Plussat
- Perustaminen on halpaa.
- Jäsenten taloudellinen vastuu on rajoitettu.
- Tasapuolinen kaikille mukanaolijoille.
- Helppo lähtöalusta yrittäjyyteen.
- Tekeminen on usein sosiaalista.
- Voit (useimmiten) toimia yrittäjämaisesti ilman, että olet kuitenkaan virallisesti yrittäjä.
Miinukset
- Tietyn tyyppisissä osuuskunnissa jäsenten vaihtuvuus häiritsee ja vaatii aikaa.
- Uskottavuus suhteessa esimerkiksi osakeyhtiöön.
- Usein mukana on useampi jäsen, joten päätöksien tekeminen on vaikeampaa ja hitaampaa.
Mitä osuuskunnan perustamiseen vaaditaan?
- 380 euron rekisteröintimaksu PRH:n kaupparekisteriin
- Perustamissopimus alkuperäisenä
- Osuuskunnan säännöt
- Pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa)
- Hallintoneuvoston pöytäkirja, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet.
Kaikki tarvittavat asiakirjat löydät PRH:n perustamispaketista.
Kuinka osuuskunta perustetaan?
Käydään osuuskunnan perustaminen vaiheittain läpi suuntaa-antavan esimerkin avulla. Kaikki mainitut kohdat tulevat sinua vastaan osuuskunnan perustamispaketissa.
1. Osuuskunnan nimi
Otetaan ensimmäisenä nimi, koska se tulee joka tapauksessa vastaan ennemmin tai myöhemmin. Muutoin kädet ovat nimen suhteen melko vapaat, mutta nimi ei tietenkään voi olla sekoitettavissa minkään nykyisen, olemassa olevan yrityksen tai tuotemerkin nimeen.
Osuuskunnan nimessä on lisäksi esiinnyttävä sana osuuskunta, sen yhdysosa ”osuus” tai vaihtoehtoisesti lyhenne osk. Henkilön nimeä ei saa esiintyä nimessä.
- Muiden yritysten nimiä voit tarkistaa täältä: ytj.fi.
- Vinkkejä ja ohjeita yrityksen nimeämiseen löydät myös erillisestä artikkelistamme.
2. Osuuskunnan perustamissopimus
Osuuskunta perustetaan laatimalle sille perustamissopimus. Osuuskunta tulee ilmoittaa kaupparekisteriin kolmen kuukauden sisällä perustamissopimuksen allekirjoituksesta. Muussa tapauksessa perustaminen raukeaa.
Valmiin pohjan perustamissopimukseen löydät esimerkiksi yllä linkatusta PRH:n perustamispaketista.
Käydään vaiheittain läpi, mitä kyseisestä asiakirjasta löytyy.
1. Tahdonilmaus osuuskunnan perustamisesta eli ”Perustamme tällä perustamissopimuksella osuuskunnan, jonka toiminimi on…”.
2. Osuuskunnan perustajien nimi- ja henkilötiedot (syntymäaika).
3. Osuuskunnan perustajille annettavat osuudet ja osuuksista maksettava määrä.
4. Perustajat valitsevat osuuskunnalle ensimmäisen hallituksen ja sen puheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei ole pakollinen, mutta sekin voidaan valita.
5. Mikäli osuuskunnan on valittava tilintarkastaja, on tilintarkastajan ja hänen varamiehensä nimet ilmoitettava perustamissopimuksessa. Sopimukseen voidaan kuitenkin ehtojen täyttyessä merkitä, että tilintarkastajaa ei valita.
Lisäksi perustamissopimuksen loppuosassa valitaan osuuskunnalle tilikausi, ja lopuksi jäsenet allekirjoittamat sopimuksen nimenselvennöksien kera.
3. Osuuskunnan säännöt
Osuuskunnan sääntöjen laatimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Perustamispaketista löytyy yksi yksinkertaistettu malli siitä, miltä säännöt voivat näyttää. Voit lukea aiheesta seikkaperäisemmin esimerkiksi Osuustoimintakeskus Pellervon verkkosivuilta.
4. Hallituksen kokous
Mikäli perustamissopimukseen ei ole kirjattu hallituksen puheenjohtajaa, se tulee valita hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Tällöin pöytäkirja liitetään mukaan PRH:lle lähetettäviin perustamisasiakirjoihin.
Pöytäkirjaan voi liittää myös muita asioita, joita säännöt mahdollistavat, kuten nimenkirjoitusoikeuden jakamisen useammille henkilöille kuin vain mahdolliselle toimitusjohtajalle tai hallituksen puheenjohtalle.
Tässä vaiheessa voi huomioida esimerkiksi osuuskunnan pankkitilin avaamisen ja määritellä tietylle henkilölle tai henkilöille oikeuden avata ja käyttää sitä. Usein myös maksukorttien saaminen vaatii pöytäkirjan, joten siitäkin kannattaa laittaa suoraan merkintä.
5. Perustamisilmoitus
Viimeiseksi jää perustamisilmoitus. Osuuskunta on virallinen vasta, kun se rekisteröidään Kaupparekisteriin lopullisesti.
Itse perustamisilmoitus on varsin simppeli. Se käyttää nimeä Y1. Katsotaan tärkeimmät kohdat siitä läpi.
1. Täytä osuuskunnan nimiehdotukset sekä käytetty kieli.
2. Jos osuuskunta tarvitsee virallisia aputoiminimiä, ne merkitään tässä kohdin.
3. Osuuskunnan yhteystiedot.
4. Valitse tilikausi. Ensimmäisen tilikausi saa tarvittaessa olla pidennetty kuudella kuukaudella.
5. Verohallintoon ilmoitettava toimiala.
6. Valitse yritysmuoto eli osuuskunta.
7. Verohallinnolle ja PRH:lle (Patentti- ja rekisterihallitus) tarvittaessa lisätietoja antava henkilö. Suosittelen valitsemaan yhden henkilön, joka koordinoi koko projektia, esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan.
8. Eri rekistereihin ilmoittautuminen. Yleensä on syytä ilmoittautua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin (tietyin ehdoin) ja ennakkoperintärekisteriin.
9. Oma-aloitteisten verojen verokausi.
10. Mahdolliset lisätiedot.
Y1-ilmoituksen jälkeen perustamispaketista löytyy vielä perustamisilmoitukseen tarvittavat liitteet sekä henkilötietolomake. YTJ.fi-sivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja lisätiedot Y1-ilmoituksen täyttämiseen.
Perustamisilmoituksen käsittelymaksu (380€) tulee maksaa etukäteen, ja tosite maksusta on liitettävä mukaan ilmoitukseen. Tilitiedot löydät perustamispaketista.
