Osakeyhtiön perustaminen
Miten osakeyhtiö perustetaan helposti?
Meillä on sinulle hyviä uutisia: osakeyhtiön perustaminen ei ole lainkaan niin hankalaa kuin saatat luulla – siitä on vain usein tehty turhan monimutkaisen kuuloista.
Tästä syystä kerromme nyt sinulle ihmisten kielellä, miten osakeyhtiö perustetaan mahdollisimman helposti ja kivuttomasti.
Voit halutessasi perustaa osakeyhtiön joko sähköisesti verkossa tai paperilomakkeita postittelemalla. Käsittelemme tässä artikkelissa rinnakkain molemmat tavat ja pyrimme tekemään sen niin ymmärrettävästi kuin vain suinkin mahdollista.
Kerromme ensin lyhyesti osakeyhtiöistä ja kyseisen yritysmuodon plussista ja miinuksista. Sen jälkeen siirrymme perustamisilmoituksen sisältöön ja täyttöohjeisiin.
Lopuksi käymme kohta kohdalta läpi perustamisen vaiheet, jotka suoritettuasi sinulla on osakeyhtiö pystyssä ja voit terassilla tituuleerata itseäsi toimitusjohtajaksi.
Artikkelin sisältö:
Osakeyhtiöistä yleisesti
Osakeyhtiö – lyhennettynä Oy – on yleisin Suomessa käytetty yritysmuoto. Vuodenvaihteessa 2023 Suomessa oli noin 275 000 kaupparekisteriin merkittyä osakeyhtiötä.
Toimintamalliltaan osakeyhtiö on pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat ovat lähtökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla.
Osakeyhtiön omistus siis jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin eli osakkeisiin. Siirtokelpoisuus tarkoittaa lyhyesti sitä, että jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus vapaasti siirtää omistusosuutensa yhtiöstä kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman yhtiön tai muiden omistajien suostumusta.
Omistusosuuden siirtäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi myymällä tai lahjoittamalla.
Poikkeuksen siirtokelpoisuuteen voi kuitenkin tehdä esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä oleva lunastus- tai suostumuslauseke tai osakkaiden yhteinen osakassopimus.
Osakeyhtiön omistajilla – eli osakkailla – on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Tämä tarkoittaa, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön toiminnasta ja veloista, vaan pelkästään sijoittamansa pääoman kautta. Yhtiön varat ovat siis erilliset sen omistajien varoista.
Mikäli osakeyhtiö ajautuu konkurssiin tai ei muuten kykene suorittamaan velvoitteitaan, eivät sen omistajat ole vastuussa esimerkiksi mahdollisista veloista henkilökohtaisilla varoillaan. He voivat vain menettää sijoittamansa pääoman. Poikkeuksen tekevät toki sellaiset sitoumukset – esimerkiksi lainat – jotka yrittäjä tai osakas on mennyt henkilökohtaisesti takaamaan.
Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma oli aiemmin 2500 euroa. Vuoden 2019 heinäkuusta lähtien osakeyhtiön perustamiseen ei kuitenkaan enää ole vaadittu lakisääteistä minimialkupääomaa.
Osakeyhtiön toimielimet
Osakeyhtiöllä on erilaisia toimielimiä, joita ovat muun muassa
- yhtiökokous (ylin valta)
- hallitus (aina pakollinen) sekä
- toimitusjohtaja (ei pakollinen).
Edellä mainittujen lisäksi osakeyhtiössä voi olla myös hallintoneuvosto.
Ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, jonka voi yhden ihmisen osakeyhtiössä pitää yksinkin. Netti on pullollaan erilaisia pöytäkirjamalleja ja apua saat tarvittaessa myös kirjanpitäjältäsi.
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Siinä päätetään yleensä muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, voittojen käytöstä, johdon vastuuvapaudesta ja niin edelleen.
Jos kyse on hieman isommasta yrityksestä, kokouksessa valitaan usein myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. Hallituksen päätöksenteossa ei osakeomistuksella ole merkitystä, vaan päätökseksi tulee enemmistön kannattama mielipide. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja.
Hallitus valitsee itse toimitusjohtajan, joka ei kuitenkaan ole osakeyhtiössä pakollinen. Hallituksella on myös oikeus erottaa toimitusjohtaja ilman erityisiä perusteluita ja irtisanomisaikaa.
Mikäli toimitusjohtaja päädytään valitsemaan, on hän vastuussa yhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaan. Tehtävinä voi olla esimerkiksi
- toiminnan johtaminen
- henkilöstöasioista huolehtiminen
- talouden seuranta ja ohjaaminen sekä
- sen varmistaminen, että osakeyhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavasti ja asianmukaisesti järjestetty.
Toimitusjohtaja katsotaan juridiikan kannalta yhtiön toimielimeksi, eli hän ei ole samassa asemassa kuin työntekijä. Tällöin työlakeja ei sovelleta hänen kohdallaan.
Miksi perustaa osakeyhtiö?
Vastataan otsikon kysymykseen mielipiteellä ja valtavalla yksinkertaistuksella:
Osakeyhtiö kannattaa perustaa siksi, että se on selvästi seksikkäin yritysmuoto. Moni on sitä mieltä, että kaikki oikeat yritykset ovat osakeyhtiöitä ja muu on silkkaa puuhastelua.
Tämä on tietenkin täysin kärjistetty väite, sillä menestyviä yrityksiä löytyy aivan jokaisen yritysmuodon joukosta. Totuus on silti se, että mikäli haluat leikkiä isojen tyttöjen ja poikien hiekkalaatikoilla – eli kasvattaa yrityksesi isoksi – on osakeyhtiö sinulle oikea vaihtoehto muistakin kuin imagosyistä.
Esimerkiksi start up -henkisten yritysten on melko turha edes miettiä muita yhtiömuotoja, koska osakeyhtiö mahdollistaa sijoittajien mukaan tulemisen paljon helpommin kuin muut yritysmuodot.
Nyt kun pohjustava mielipideosio on saatu pois alta, käydään läpi hieman faktoja osakeyhtiömuodon hyödyistä ja mahdollisista haitoista:
Osakeyhtiön perustaminen – hyödyt ja haitat
Osakeyhtiön hyvät puolet
- Jos jokin menee todella pahasti päin mäntyä, konkurssissa vastuu jää yritykselle. Vain sellaiset velat, joita joku on ollut takaamassa henkilökohtaisesti, valuvat syliin. Osakeyhtiön taakse ei toki pysty piiloutumaan rikosoikeudelliselta vastuulta.
- Jos osakkaiden työpanos vaihtelee, sitä voidaan paikata maksamalla palkkaa enemmän sille, joka tekee suurimman osan töistä.
- Uskottavuus. Kuten jo aikaisemmin totesimme, osakeyhtiö näyttää esimerkiksi toiminimeen verrattuna isommalta yrittämiseltä. Asialla voi olla merkitystä varsinkin yritysten välisessä kaupankäynnissä.
- Verotuksen suunnittelu. Mikäli pieni osakeyhtiö tekee hyvää tulosta, omistaja voi nostaa palkkaa sopivan määrän ja jättää loput yritykseen sen varallisuutta kerryttämään. Toiminimiyrittäjille tämä ei ole mahdollista.
- Osakeyhtiö on oikea valinta myös silloin, jos tarkoitus on kasvattaa yhtiötä voitoilla tai jos yritys on jossain vaiheessa tarkoitus myydä pois.
Osakeyhtiön huonot puolet
- Hieman enemmän byrokratiaa toiminimeen verrattuna. Kirjanpito tulee tehdä kahdenkertaisena, tilinpäätös on aina pakollinen ja myös kokouspöytäkirjojen täyttely vaatii oman pienen aikansa vuosittain. Kirjanpitäjän palkkaaminen avuksi heti yritystoiminnan alussa on usein kannattavaa.
- Mikäli aiot perustaa osakeyhtiön yksin, sinun tulee kaivaa jostain yksi varajäsen hallitukseen. Suomi on täynnä yhden ihmisen osakeyhtiöitä, joissa tätä virkaa hoitaa yrittäjän puoliso tai muu omainen. Yksi varajäsen tarvitaan aina, mikäli hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä.
- Jos yrittäminen ei ollutkaan oma juttusi, niin osakeyhtiön lopettaminen ei ole läheskään niin yksinkertaista kuin toiminimien kohdalla.
Lue myös: Milloin toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi?
Kuka voi perustaa osakeyhtiön?
Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö (eli suomeksi ihminen) tai oikeushenkilö (esimerkiksi osakeyhtiö).
Vähintään yhdellä perustajista tulee olla kotipaikka Euroopan talousalueella (tähän voi hakea tarvittaessa poikkeuslupaa). Osakeyhtiön perustaja ei voi olla konkurssissa tai vajaavaltainen.
Mikäli kyse on luvanvaraisesta elinkeinotoiminnasta, lupien tulee olla kunnossa ennen toiminnan aloittamista.
Paljonko osakeyhtiön perustaminen maksaa?
Osakeyhtiön perustamisen hinta on 2023 380 tai 240 euroa riippuen siitä, täytätkö perustamisilmoituksen verkossa (YTJ.fi) vai paperilla – verkkovaihtoehto on tietysti halvempi. Tämä hinta tarkoittaa perustamisilmoituksen käsittelymaksua kaupparekisterissä.
Heinäkuusta 2019 lähtien osakeyhtiön osakepääomalla ei enää ole ollut vähimmäisvaatimusta. Mikäli osakepääomaa ei ole lainkaan, sen määräksi kaupparekisteritietoihin merkitään pyöreät nolla euroa.
Tällä hetkellä (01/2023) osakeyhtiön perustaminen verkossa YTJ-palvelussa onnistuu vain, mikäli osakepääoma asetetaan nollaan. Muissa tapauksissa osakeyhtiö tulee perustaa paperilomakeilmoituksella.
Lue lisää osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen muutoksesta.
Maksettavaa kertyy toki paljon muustakin kuin perustamisilmoituksen käsittelymaksusta, mutta emme käsittele tässä tekstissä toimialakohtaisia kuluja. Rakennusalan yrittäjällä alkuinvestoinnit ovat luonnollisesti paljon isommat kuin omaa aikaansa myyvällä konsultilla.
Vakuutusten ja kirjanpidon hinnoista löydät kuitenkin halutessasi suuntaa-antavia esimerkkejä kyseisiä aiheita käsittelevistä artikkeleista.
Aiemmin osakeyhtiöön tuli aina asettaa minimissään 2500 euron alkupääoma, mutta sitäkään ei ole voinut laskea niin sanotuksi ”ylimääräiseksi kuluksi”, koska kyseinen summa on voitu käyttää osakeyhtiön alkuvaiheen kulujen maksamiseen – esimerkiksi laitehankintoihin.
Osakeyhtiön perustaminen – tämä tulee tietää ennalta
No niin. Nyt on vuorossa se hiukan työläämpi osio, mutta eiköhän tästäkin selvitä.
Osakeyhtiön perustamisasiakirjat löytyvät siis perustamispaketista, jota voit vilkaista tästä linkistä. Voit naputella tietoja joko suoraan linkin lomakekenttiin ja sen jälkeen tulostaa ja postittaa paperit (vanha tapa) tai hoitaa saman asian verkossa, mikäli osakepääoma on nolla euroa.
Mikäli perustat osakeyhtiön sähköisesti, niin perustamispalvelu muodostaa osakeyhtiölle perustamissopimuksen ja vakiomuotoisen yhtiöjärjestyksen.
Sähköisen perustamistavan aloitusnäkymät näyttävät kirjautumisen jälkeen ruudullasi jotakuinkin tältä:
Ja tämän jälkeen:
Perustamispaketista löytyvät asiakirjat ovat:
- Perustamissopimus
- yhtiöjärjestys
- Y1-perustamisilmoituslomake + liitelomake 1, sekä
- henkilötietolomake.
Osakeyhtiön perustamissopimus ja yhtiöjärjestys
Ennen kuin hyökkäät perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen kimppuun, sinun tulisi selvittää itsellesi seuraavat asiat:
Osakeyhtiön nimi ja toimiala
Sinulla on jo varmasti mielessä timanttinen ajatus yrityksesi nimestä, joten tuskin kaipaat neuvojamme. Jos kuitenkin haluat vilkaista perustietoja nimen valitsemisesta, olemme kirjoittaneet yrityksen nimeämisestä.
Toimialoja on olemassa lukuisia erilaisia. Esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointi on toimialana tietynlainen sekatavaraliike, koska sen sisään voi pultata melkein minkänäköistä toimintaa tahansa.
Nykyään toimialan voi ilmoittaa kaupparekisterille myös yleistoimialana, joka kattaa kaiken laillisen liiketoiminnan.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän eli tarkemman toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa osakeyhtiösi toiminimen rekisteröintiä.
Verohallinnolle sinun on joka tapauksessa ilmoitettava tarkka päätoimialasi. Ilmoitat siis toimialan kahdelle eri taholle: sekä kaupparekisterille että Verohallintoon.
Toimialan valintaan ja muotoiluun liittyviin kysymyksiin löydät vastauksia kirjoittamastamme toimialaoppaasta.
Toimialojen nimet ja numerot A:sta Ö:hon sen sijaan on listattu Tilastokeskuksen sivuille.
Osakepääoman suuruus
Osakeyhtiön osakepääoman suuruus voi olla 0 euroa tai enemmän.
Osakeyhtiössä on silti aina oltava aina vähintään yksi osake. Osakkeita kannattaa usein olla lukumäärällisesti mieluummin liikaa kuin liian vähän, koska omistusosuuksien sumpliminen on tällöin jatkossa mukavampaa.
Voi olla tympeää, mikäli firman pääoma koostuu kahdesta osakkeesta, joiden arvo on 1250 euroa per kappale – mikäli osakepääoma siis olisi 2500 euroa.
Perustamissopimuksessa kysytään myös osakkeiden numeroita. Jos osakkeita on vaikkapa 250 kappaletta ja ne on jaettu kahdelle hengelle, ensimmäisenä mainitulle osakkaalle voi kirjata osakkeet 1-125 ja toiselle 126-250.
Lue lisää osakepääomavaatimuksesta PRH:n verkkosivuilta.
Osakeyhtiön hallituksen kokoonpano
Jos perustat osakeyhtiösi yksin (tai kaksin), sinun pitää valita yksi hallituksen varajäsen – monessa yhden miehen tai naisen firmassa yrittäjän puoliso tai kaveri toimii oy:n hallituksen nimellisenä varajäsenenä.
Varajäsen valitaan aina, jos hallituksessa on varsinaisia jäseniä vähemmän kuin kolme.
Puheenjohtaja on pakko valita, jos varsinaisia jäseniä on enemmän kuin yksi. Toimitusjohtajan valitseminen puolestaan on vapaaehtoista.
Tarvitseeko osakeyhtiö tilintarkastajan?
Tilintarkastajasta voidaan mainita sen verran, että et välttämättä tarvitse sellaista aluksi. Tilintarkastus on osa yrityksen valvontajärjestelmää ja siitä syntyy luonnollisesti kuluja. Pienet yhtiöt on vapautettu tilintarkastuksesta.
Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, mikäli enintään yksi seuraavista ehdoista on toteutunut sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella:
- Taseen loppusumma yli 100 000 euroa.
- Liikevaihto yli 200 000 euroa.
- Palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä.
Kuten huomaat, aivan pieni yritys ei näitä ehtoja täytä. Tilintarkastaja tulee kuitenkin valita myös silloin, mikäli yhtiösopimukseen tai -järjestykseen on näin erikseen kirjattu.
Joskus tilintarkastaja valitaan vapaaehtoisesti esimerkiksi siksi, että yrityksen rahoittajat vaativat tätä varmistuakseen tilinpäätöstietojen oikeellisuudesta.
Tilikausi
Tilikausi alkaa yrityksen perustamispäivästä. Tilikausihan kestää yleensä 12 kuukautta, mutta yritystä perustettaessa se voi tilapäisesti olla pidempi (tai lyhyempi).
Jos pistät firman pystyyn vaikkapa elokuun alussa, ensimmäinen tilikausi voi ulottua perustamispäivästä aina seuraavan vuoden loppuun asti (esimerkiksi 01.08.2022-31.12.2023 = 17kk). Tämän jälkeen tilikaudet alkavat rullata 12 kuukauden mittaisissa jaksoissa.
Tilikaudeksi valitaan monesti kalenterivuosi (1.1.-31.12.) mutta yhtä hyvin se voi olla jokin muukin vuoden mittainen aikaväli, joka rytmittyy parhaiten omaan yritystoimintaasi.
Osakassopimus – milloin se tarvitaan?
Käytännössä ainoa asia, joka perustamispaketista puuttuu, on osakassopimus. Se on vapaaehtoinen, mutta syytä tehdä, mikäli omistajia on useampia.
Osakassopimuksessa päätetään niistä pelisäännöistä, joita osakeyhtiölaki ei tarkemmin määrittele. Siitä voi siis olla hyötyä esimerkiksi riitatapauksissa tai muissa tilanteissa, joihin laki ei anna yksiselitteistä vastausta.
Ette toivottavasti ole koskaan yhtiökumppaninne kanssa toistenne ryysyissä kiinni, mutta jos näin käy ja tuloksena on välirikko, osakassopimuksesta voi olla apua jatkon kannalta.
Osakassopimus on vapaamuotoinen sopimus, ja sen laatimista kannattaa pohtia omien lähtökohtien mukaan. Sopimus voidaan laatia ennen yrityksen perustamista, mutta sen voi halutessaan tehdä myöhemminkin.
Jos tarkoitus on ottaa osakeyhtiöön paljon osakkaita ja sijoittajia, osakassopimukseen on syytä panostaa ja tarvittaessa maksaa lakimiehelle sen laatimisesta.
Nopean Google-katsauksen perusteella osakassopimuksen hinnat liikkuvat halvimmillaan noin 500 eurossa, mutta vähänkään monimutkaisempien sopimusten kohdalla hinnat pompsahtavat useimmiten reilusti yli 1000 euron.
Nyt olemme käyneet läpi ne tiedot, joita tarvitset perustamissopimusta ja yhtiöjärjestystä täyttäessäsi.
Huomioi, että mikäli valitset sähköisen perustamistavan, verkkopalvelu luo sinulle automaattisesti perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen, kun olet syöttänyt palveluun kaikki tarvitut tiedot.
Y1-perustamisilmoituslomake liitteineen
Perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen tarkastelun jälkeen on vuorossa houkuttelevasti nimettyyn Y1-perustamisilmoituslomakkeeseen tutustuminen. Sitä tutkaillessasi saatat tarvita tietoja seuraavista asioista:
Mitä tarkoittavat rinnakkaistoiminimi ja aputoiminimi?
Rinnakkaistoiminimeä tarvitset vain, jos haluat rekisteröidä yrityksen toiminimen jollain muulla kielellä – esimerkiksi ruotsiksi tai englanniksi.
Erikielisten nimien tulee kuitenkin vastata toisiaan, eli et voi taikoa hatusta yrityksellesi englanninkielistä rinnakkaistoiminimeä, mikäli se ei vastaa sanasisällöltään suomenkielistä nimeä.
Enontekiön Hattukauppa Oy:n tulisi siis olla esimerkiksi Enontekiö Hat Store Ltd.
Aputoiminimeä puolestaan voit tarvita silloin, jos haluat harjoittaa osaa liiketoiminnastasi eri nimellä.
Jos olet esimerkiksi rakennusfirman omistaja ja heität pienenä sivubisneksenä stand up -keikkaa, et välttämättä halua markkinoida näitä keikkoja rakennusfirmasi nimeä käyttäen – tällöin voit halutessasi rekisteröidä aputoiminimen.
Rakentamisen sekä kulttuurin ja viihteen toimialayhdistelmä on kieltämättä hieman erikoinen, mutta tämä oli vain erittäin karkea esimerkki. Toivottavasti sait ajatuksesta kiinni.
Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisesti maksaa 60 euroa per nimi (voit halutessasi valita toisenkin aputoiminimen). Paperi-ilmoituksessa hinta pompsahtaa 115 euroon per nimi.
Aputoiminimessä ei saa olla oy-tunnusta, koska kyseessä ei ole mikään oma erillinen yrityksensä. Aputoiminimen kirjanpito merkitään samaan kirjanpitoon yrityksen kanssa.
Lisätietoa: aputoiminimi, rinnakkaistoiminimi.
Arvonlisäverovelvolliseksi (liiketoiminnasta) ilmoittautuminen
Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää osaksi palvelun tai tavaran hintaa. Vero peritään ostajalta myynnin yhteydessä, ja myyjä tilittää sen valtiolle.
ALV-velvollista toimintaa harjoittavan pitää ilmoittautua ALV-rekisteriin, mikäli liikevaihto on 15 000 euroa tai enemmän vuodessa. Tähän on olemassa joitain toimialakohtaisia poikkeuksia, jotka on mainittu lomakkeessa.
Mikäli liikevaihto lipsahtaa vahingossa yli kyseisen rajapyykin, etkä kuulu rekisteriin, joudut maksamaan alvit takautuvasti koko liikevaihdosta. Jos puolestasi kuulut alv-rekisteriin, mutta liikevaihto jää 15 000 euron alle, voit hakea arvonlisäveron alarajahuojennuksella maksamasi alvit takaisin.
ALV-rekisteriin kannattaa siis aina liittyä, mikäli 15 000 euron rajan rikkoutuminen epäilyttää hiemankin. Muista, että ensimmäisellä tilikaudella liikevaihto suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Jos esimerkiksi ensimmäinen tilikautesi kestää vain yhdeksän kuukautta ja liikevaihto on tuolla ajanjaksolla 14 000 euroa, niin alv-raja ylittyy.
Normaalisti osakeyhtiöt tilittävät arvonlisäveronsa joka kuukausi.
Mikäli arvioit, että liikevaihtosi tulee olemaan alle 30 000 euroa, voit halutessasi anoa oma-aloitteisten verojen ilmoituskaudeksi yhden vuoden tai neljännesvuoden. Tämä tehdään perustamislomakkeessa hieman alempana olevassa kohdassa “oma-aloitteisten verojen verokausi”.
Kun ilmoituskaudeksi anoo yhden vuoden, arvonlisäverot voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Neljännesvuosittain ilmoittaminen puolestaan on mahdollista 100 000 euron liikevaihtorajaan asti.
Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen
Kuulumalla ennakkoperintärekisteriin ilmoitat, että yrityksesi hoitaa veroasiansa kuntoon itse. Mikäli et ole ennakkoperintärekisterissä ja laskutat asiakkailta palveluistasi, ennakonpidätyksen tekeminen jää asiakkaasi kontolle. Tästä taas aiheutuu täysin turhaa paperisotaa.
Ennakkoperintärekisterimerkinnällä siis osoitat, että yrityksesi huolehtii itse ennakkoveron maksamisesta.
- Jos et kuulu rekisteriin, se voi hankaloittaa huomattavasti toimeksiantojen saamista toisten yritysten lisäksi myös sellaisilta kuluttaja-asiakkailta, jotka haluavat tehdä ostamastaan palvelusta kotitalousvähennyksen. Jos esimerkiksi remonttifirma ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, asiakas ei voi tehdä työstä kotitalousvähennystä.
- Mikäli haet yritykselle rahoitusta, myös sen saaminen voi olla hyvin hankalaa ilman kuulumista ennakkoperintärekisteriin.
- Merkintä ennakkoperintärekisterissä kielii myös siitä, että olet luotettava ja säntillinen toimija. Rekisteriin ei nimittäin pääse, jos taustalta löytyy verojen maksuun liittyviä merkittäviä laiminlyöntejä tai -epäselvyyksiä.
Kaikkien näiden syiden takia ennakkoperintärekisteriin kannattaa siis kuulua.
Ennakonpidätysvelvollisuus ei kuitenkaan koske tavarakauppaa eikä esimerkiksi vuokraustoimintaa. Pelkkää tavarakauppaa harjoittava yritys voi kuitenkin hakeutua ennakkoperintärekisteriin.
Työnantajarekisteriin ilmoittautuminen
Älä ilmottaudu työnantajarekisteriin, mikäli et ole palkkaamassa ketään lähiaikoina.
Työnantajarekisterissä tulee olla, mikäli yritys on “säännöllinen työnantaja” eli maksaa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle työntekijälle. Lue halutessasi tarkempia tietoja työnantajarekisteristä linkin takaa.
Vielä pieni varoituksen sana yhteystietojen lisäämisestä
Huomioi myös se, että oman puhelinnumeronsa perustamisilmoituksen julkisiin tietoihin laittava uusi yrittäjä saa varautua kismittäviin puhelinmyyntisoittoihin, joissa yritystä yritetään tunkea milloin mihinkin yritysrekistereihin.
Näistä rekistereistä on monilla yrittäjillä erittäin huonoja kokemuksia, eli emme välttämättä suosittele lähtemään mukaan niihin. Ole siis tarkkana, jos puhelussa vilahtelee sellaisia lauseenparsia kuin “päivitetäänpäs teidän tiedot tänne palveluun”.
Todennäköisesti joudut maksamaan jotain, eikä summa välttämättä ole kovin pieni.
Osakeyhtiön perustaminen – 10 askeleen vaiheet
Seuraavaksi käymme läpi esimerkin, jossa perustetaan kahden osakkaan osakeyhtiö, jonka alkupääomaksi asetetaan 2500 euroa. Voit tietysti perustaa osakeyhtiön yksinkin, mutta muista, että tarvitset silti hallitukseen yhden nimellisen varajäsenen.
Perustaminen suoritetaan tässä esimerkissä perinteiseen tapaan, koska sähköinen perustamisilmoitus on tällä hetkellä mahdollinen vain, mikäli osakepääoma on 0 euroa. Tämä on siis vain yksi esimerkki siitä, miten perustamisen voi hoitaa.
Seuraavassa ohjeistuksessa ei ole otettu huomioon sitä, että maksaisit osakepääoman jotenkin muuten kuin rahassa.
Lue myös: Miten osakeyhtiön perustaminen käytännössä muuttui 1.7.2019?
1. Täytä yrityksesi tiedot perustamispakettiin
Sinulla pitäisi tässä vaiheessa olla hallussasi tarvittavat tiedot perustamispaketin täyttämiseen joko sähköisesti tai wanhan mallin mukaan.
Jos teet perustamisen verkkopalvelussa, maksat perustamismaksun (240 euroa) suoraan siellä joko luottokortilla tai verkkopankissa. Paperiset ilmoitukset maksetaan etukäteen ennen asiakirjojen postittamista Patentti- ja rekisterihallitukseen. Palaamme tähän kohdassa 7.
Verkkopalvelua käyttäessäsi saat heti haltuusi yrityksesi y-tunnuksen.
Mikäli teet perustamisilmoituksen paperilomakkeella, joudut odottelemaan joitakin päiviä. Tieto Y-tunnuksesta päivittyy YTJ-tietokantaan reaaliaikaisesti.
2. Pidä hallituksen kokous ja tee siitä pöytäkirja
Jotta voit maksaa osakepääoman, sinulla pitäisi olla yritykselle tili.
Jos yrityksessä on useampi osakas, pitäkää hallituksen kokous ja antakaa pöytäkirjassa yhdelle henkilölle valtuudet avata pankissa tili sekä hankkia yritykselle pankki- tai luottokortti ja verkkopankkitunnukset. Antakaa pöytäkirjassa myös hallituksen päätöksellä tälle henkilölle oikeus käyttää kyseistä tiliä.
Jos et tiedä, millainen on hallituksen pöytäkirjapohja, kirjoita Googlen hakukenttään pöytäkirjapohja hallituksen kokoukseen. Kappas, sinulla on nyt kymmeniä vaihtoehtoja joista valita. Voit myös kysyä apua suoraan kirjanpitäjältäsi, mikäli olet jo sellaisen hankkinut.
Hallituksen kokous saattaa kuulostaa juhlalliselta, mutta voit pitää sen vaikka hawaijipaita päällä omassa olohuoneessasi. Kokoustamisen voi hoitaa samassa yhteydessä perustamispaketin täyttämisen kanssa.
Monet pankit haluavat hallituksen pöytäkirjan nähtäväkseen, kun olet perustamassa yrityksellesi tiliä. Joskus sitä ei vaadita, mikäli sopimusta ovat allekirjoittamassa kaikki osakkaat.
Pankeilla on usein hieman toisistaan poikkeavia vaatimuksia siitä, mitä asiakirjoja yritykselle tilin avaavalla henkilöllä tulee olla pankissa mukanaan. Tästä asiasta lisätietoa seuraavassa kohdassa.
3. Mene pankkiin ja avaa pankkitili osakeyhtiölle
Pankkien sivuilla lukee usein ensimmäisenä, että yritystiliä avaavan tulee esittää kaupparekisteriote.
Älä hätäänny, sillä sellainen perustettava yritys, jota ei ole vielä merkitty rekisteriin, voi korvata tämän paperin perustamispaketin asiakirjoilla (perustamissopimus ja yhtiöjärjestys) sekä hallituksen pöytäkirjalla. Kaupparekisteriotteen voi toimittaa jälkikäteen.
Koska tilin avaamiseen vaadituissa asiakirjoissa voi olla hieman vaihtelua pankkien mukaan, helpointa on soittaa haluttuun pankkiin ja ajanvarauksen yhteydessä kysyä, mitä kaikkea tulisi ottaa mukaan ja mihin kaikkeen pitää varautua tiliä avatessa.
- Katso tästä viitteellinen esimerkki Nordea-pankin vaatimista asiakirjoista.
4. Maksa pankkitilille osakkeista
Koska tässä esimerkissä osakepääoma on vanhanmallinen minimi eli 2500 euroa ja perustajia on kaksi, molemmat voivat maksaa tasasumman 1250 euroa. Tämä kohta riippuu tietysti perustajien määrästä ja omistussuhteista.
5. Kun osakkeet on maksettu, tulosta tiliote
Tarvitset sitä todisteeksi maksetuista osakemaksuista.
6. Hae todistus tilintarkastajalta
Käy tilintarkastajalla (mikäli yritykselläsi sellainen on) pyytämässä todistus siitä, että osakkeet on maksettu. Tarvitset mukaan tiliotteen tai muun todistuksen maksetuista osakkeista yrityksen tilillä.
Mikäli tilintarkastajaa ei ole, osakeyhtiölakiin on kirjoitettu, että osakkeiden maksamisesta pitää olla “muu selvitys”. Tällöin siis pelkkä tiliote tai vastaava todistus osakepääoman maksamisesta riittää.
7. Maksa PRH:lle osakeyhtiön perustamismaksu
Jos käytit sähköistä perustamispakettia, olet perustamismaksun jo hoitanut.
Jos sen sijaan täyttelet paperilomakkeita postitusta varten, maksat ne etukäteen ennen niiden lähettämistä. Voit katsoa lisätietoa sekä maksuohjeet PRH:n verkkosivuilta. Muista, että maksun tulee olla hoidettu, kun ilmoitustasi aletaan käsitellä PRH:ssa.
8. Täytä Y1-lomake loppuun
Olet toki voinut täyttää Y1-lomakkeen jo ennakkoonkin, mutta nyt viimeistään saat sen hoidettua kuntoon ennen postitushommia.
9. Toimita rekisteröintipaperit PRH:lle
Paperinivaskan voi kiikuttaa PRH:lle myös henkilökohtaisesti, mutta yleensä asia hoidetaan postitse. Varmista, että paksusta kirjekuoresta löytyy:
- Osakeyhtiön Y1-perustamisilmoitus ja kuitti perustamismaksun maksamisesta
- Y1-perustamisilmoituksen liitepaperit
- kopio yhtiöjärjestyksestä
- alkuperäinen osakeyhtiön perustamissopimus sekä
- tilintarkastajan todistus tai muu riittävä selvitys osakemaksujen maksusta.
Paperien postittamisen jälkeen osakeyhtiösi saa Y-tunnuksen heti, kun perustamisilmoitus on kirjattu YTJ-järjestelmään. Tässä saattaa vierähtää jokunen päivä, sillä paperilomakkeiden käsittelyajat ovat hieman hitaammat sähköiseen perustamisilmoitukseen verrattuna.
Kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin, PRH muistuttaa tekemään erillisen ilmoituksen osakeyhtiön tosiasiallisista edunsaajista. Lakisääteinen ilmoitus on maksuton. Lue lisää PRH:n verkkosivuilta.
10. Odota päätöstä ja mahdollisia korjausehdotuksia
Jos korjattavaa ei löytynyt, ei muuta kuin yrittämään.
Yhteenvetona
Osakeyhtiön perustaminen voi tuntua hirvittävältä urakalta, mutta todellisuudessa sen ei tarvitse olla sitä. Homman voi hoitaa samalla tavalla kuin jättimäisen täytekakun syömisen: pala kerrallaan.
Muista, että joudut toki perustamisen jälkeen ottamaan selvää lukuisista muistakin yrittäjyyteen liittyvistä asioista (esim. vakuutukset, rahoitus, työsopimuslaki jne.), mutta näistä voit lukea tarkemmin sivuston muista artikkeleista.
Myös kirjanpidon järjestäminen on asia, jonka miettimiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. Tärkeimmät aloittavan yrittäjän kirjanpitoon liittyvät kysymykset löydät linkin takaa avautuvasta lyhyestä oppaasta.
Tilitoimistojen hintoja ja hinnoittelua puolestaan on käsitelty täällä. Jos haluat rahojesi lisäksi säästää myös omaa aikaasi, suosi alusta alkaen sähköistä taloushallintoa – se ei todellakaan ole niin vaikeaa kuin miltä se saadaan monen tilitoimiston verkkosivuilla kuulostamaan.
Olemme kirjoittaneet myös helpoista kirjanpidon sovelluksista, joilla kirjanpitoa voi tehdä itse tai yhdessä tilitoimiston kanssa.
Huom! Mikäli aiot hakea starttirahaa, se pitää tehdä jo ennen yrityksen perustamista.
Muista myös liiketoimintasuunnitelma, jota voit tarvita esimerkiksi yritysrahoitusta hakiessasi.
Olemme kirjoittaneet muistakin yritysmuodoista:
- Toiminimen perustaminen
- Osuuskunnan perustaminen
- Kommandiittiyhtiön perustaminen
- Avoimen yhtiön perustaminen
Osakeyhtiötoimintaan liittyen sinua saattavat kiinnostaa seuraavat artikkelit: