Yritysmuodot
Mitkä tekijät vaikuttavat yritysmuodon valintaan? Ja mikä on paras yritysmuoto juuri sinulle?
Yksityinen elinkeinonharjoittaja
Mitä tarkoittaa yksityinen elinkeinonharjoittaja ja millaiseen toimintaan kyseinen yrittämisen muoto soveltuu? Yksityinen elinkeinonharjoittaja – eli puhekielessä usein toiminimi tai toiminimiyrittäjä…
Osakeyhtiön perustaminen
Miten osakeyhtiö perustetaan helposti? Meillä on sinulle hyviä uutisia: osakeyhtiön perustaminen ei ole lainkaan niin hankalaa kuin saatat luulla –…
Toiminimen perustaminen
Miten toiminimi perustetaan helposti? Tässä artikkelissa kerromme sinulle toiminimen perustamisesta niin kansantajuisesti kuin vain on mahdollista. Vaikka verkko on täynnä…
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjäksi ryhtyminen – milloin kevytyrittäjyys kannattaa ja milloin ei? Onko mielessäsi potentiaalinen liikeidea, mutta hyppy yrittäjyyteen mietityttää? Jos vastasit KYLLÄ, kevytyrittäjyys…
Osuuskunnan perustaminen
Osuuskunta on yksi suomalaisista yritysmuodoista. Vaikka osuuskuntiin kuuluu Suomessa valtava joukko ihmisiä, osuuskuntien lukumäärä on silti melko vähäinen – kaupparekisterista…
Kommandiittiyhtiö ja sen perustaminen
Tämän artikkelin tarkoitus on kertoa sinulle kommandiittiyhtiöstä ja sen perustamisesta mahdollisimman maanläheisesti ja ymmärrettävästi. Olemme pyrkineet kokoamaan tärkeimmät perusasiat tiiviiksi…
Avoin yhtiö – miten avoin yhtiö perustetaan?
Miten avoin yhtiö perustetaan Suomessa? Mikä on avoin yhtiö ja miten se perustetaan? Tämän kirjoituksen tarkoitus on luoda sinulle mahdollisimman…
Yhdistyksen perustaminen mielessä? Ainakin nämä asiat on hyvä tietää ensin
Eikö paikallislehden mielipidepalstalle tai kotikaupunkisi Facebook-ryhmään kirjoittaminen enää riitä tyydyttämään vaikuttamisen tarpeitasi? Yhdistyksen perustaminen voi tässä tapauksessa olla varteenotettava vaihtoehto…
Sivutoiminen yrittäjä
Opas sivutoimiseen yrittäjyyteen Haluaisitko testata yrittäjyyttä tai saada pieniä lisäansioita? Eikö sinulla kuitenkaan ole mahdollisuutta tai aikaa sitoutua toimintaan täysipäiväisesti…
Mitkä tekijät vaikuttavat yritysmuodon valintaan?
(Ja mikä on paras yhtiömuoto juuri sinulle?)
Kun yrittäjyyskärpänen puraisee ja olet aikeissa perustaa firman, oikean yritysmuodon valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistäsi jatkon kannalta.
Yleensä paras yritysmuoto löytyy kohtalaisen helposti, mutta joissain tilanteissa puntarointi kahden parhaan vaihtoehdon välillä voi olla kinkkistä.
Oikein perustein tehty valinta on tärkeä, koska yritysmuodolla on vaikutusta niin verotukseen, yrityksen kasvumahdollisuuksiin kuin myös siihen, kuinka paljon aikaa joudut käyttämään hallinnollisiin töihin.
Tässä oppaassa esittelemme sinulle yleisimmät yritysmuodot sekä niiden erot.
Samalla opit muun muassa sen, missä tilanteissa toiminimi on osakeyhtiötä parempi vaihtoehto uudelle yrittäjälle ja minkä takia sinun ei välttämättä kannata perustaa avointa yhtiötä aivan kenen tahansa huithapelin kanssa.
Sisältö
- Mitkä ovat suosituimpia yritysmuotoja Suomessa?
- Mitkä ovat tärkeimmät yritysmuodon valintaan vaikuttavat tekijät?
- Missä tilanteissa toiminimi on parempi vaihtoehto kuin osakeyhtiö?
- Mitä ihmettä tarkoittaa kevytyrittäjyys?
- Eri yritysmuodot ja verotus – katso lisätiedot
- Mitä eri yritysmuotojen perustaminen ja pyörittäminen maksaa?
- Milloin avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voivat olla hyviä vaihtoehtoja?
Koko oppaan lukemiseen joudut uhraamaan elämästäsi aikaa noin 15 minuuttia.
Lupaamme kuitenkin, että lukutuokion jälkeen sinulla on parempi käsitys eri yritysmuotojen eroista sekä siitä, mikä on itsellesi paras yritysmuoto liiketoiminnan käynnistämiseen.
Mitä yritysmuotoja Suomessa on, ja mitkä niistä ovat suosituimpia?
Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen (3.1.2024) mukaan suosituimmat yritysmuodot Suomessa kaupparekisterimerkintöjen lukumäärällä mitattuna ovat:
- osakeyhtiö (288 211)
- yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä (257 452)
- kommandiittiyhtiö (21 660)
- avoin yhtiö (7444) ja
- osuuskunta (3320).
Listaan emme ole ottaneet mukaan asunto-osakeyhtiöitä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä.
Ylivoimainen valtaosa kaikista Suomen 688 991 kaupparekisteriin merkitystä yrityksestä on joko osakeyhtiöitä tai yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Yleensä yritysmuodon valinta tehdäänkin näiden kahden välillä. Siksi keskitymme tässä oppaassa pääosin näihin kahteen vaihtoehtoon.
Mikäli kaipaat tietoa siitä, mitä erilaisia yrittämisen muotoja Suomessa ylipäätään on olemassa, löydät asiasta kattavan listauksen PRH:n eli Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta.
Nimikkeitä riittää aina hypoteekkiyhdistyksistä säästöpankkeihin, mutta ne tuskin koskevat sinua.
Huomioi lukuja tuijotellessasi se, että yksityisten elinkeinonharjoittajien ei yleensä ole pakko liittyä kaupparekisteriin.
Mitkä ovat tärkeimmät yritysmuodon valintaan vaikuttavat tekijät?
Kun teet valintaa omaan liiketoimintaasi parhaiten sopivimmasta yhtiömuodosta, valintaan vaikuttavat muun muassa
- yrityksesi toimiala
- liiketoiminnan laajuus
- mahdolliset kasvusuunnitelmat
- perustajien lukumäärä sekä
- oma ajankäyttösi.
Käymme seuraavaksi nämä viisi asiaa läpi kohta kohdalta.
1. Mikä on yrityksesi toimiala ja mitä tekemistä sillä on yritysmuotosi kanssa?
Yrityksesi toimialalla on usein iso vaikutus siihen, kuinka paljon rahaa joudut laittamaan likoon, jotta saat firmasi pyörimään.
Mikäli tarvitset esimerkiksi omat liiketilat ja kalliita työkoneita, aloituspääoman tarve voi nopeasti pompsahtaa pilviin.
Saatat myös joutua tekemään sopimuksia, joissa puhutaan todella isoista euromääristä.
Toisaalta tilanne voi olla myös täysin päinvastainen. Kuvitellaan vaikka, että olet graafikko tai websuunnittelija, joka haluaa perustaa yrityksen.
Oikeastaan kaikki mitä tällöin tarvitset, on kannettava tietokone, (joka sinulta todennäköisesti jo löytyy). Rahalliset alkupanostukset jäävät siis pieniksi.
Yritysmuodon valinnan kannalta tällaiset erot ovat olennaisia, koska esimerkiksi toiminimi- ja osakeyhtiömuodoissa yrittäjän vastuut ovat erilaiset.
Toiminimi olet sinä itse, ja olet täten henkilökohtaisella omaisuudellasi vastuussa kaikista tekemistäsi sopimuksista, sitoumuksista ja veloista.
Tästä voi aiheutua ongelmia esimerkiksi tilanteissa, joissa olet joutunut ottamaan runsaasti lainaa liiketoimintasi käynnistämiseen, mutta bisnes ei lähdekään rullaamaan.
Toiminimen riskit ovat aina henkilökohtaisia riskejäsi, mutta osakeyhtiössä riskisi rajoittuvat sijoittamasi pääoman määrään. Tässä mielessä oy on toiminimeä turvallisempi vaihtoehto, jos toiminnassa liikkuu isoja rahasummia.
Toisaalta on hyvä muistaa, että jos perustat osakeyhtiön yksin, saatat hakea lainaa, jonka joudut takaamaan henkilökohtaisesti. Tässä mielessä tilanteissa ei aina ole suurta eroa.
Joillain toimialoilla joudut myös tekemään jatkuvasti sopimuksia, joissa voi olla pelissä todella isoja summia.
Tällaisissakin tapauksissa osakeyhtiö antaa sinulle paremman turvan toiminimeen verrattuna, jos jokin menee pieleen.
Myös avoimissa yhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yrityksen veloista koko omaisuudellaan.
2. Show me the money – eli millaisia summia liiketoiminnassasi liikkuu?
Kuten jo edellä totesimme, osakeyhtiö sopii yritysmuotona hyvin sellaiseen liiketoimintaan, jossa liikkuu paljon rahaa.
Jos teet suurta liikevaihtoa, riskienhallinnan kannalta osakeyhtiö on toiminimeä parempi vaihtoehto.
Liikevaihto tarkoittaa kaikkea sitä rahaa, jonka laskutat itsellesi tilikauden aikana (ilman ALV:n osuutta). Isot rahamäärät tuovat mukanaan isoja vastuita.
Tilanne on samanlainen, jos yrityksesi tuottaa mainiosti eli tekee hyvää tulosta. Tulos tarkoittaa sitä rahamäärää, joka sinulle jää liikevaihdosta käteen kulujen jälkeen.
Mikäli myyt itse tekemiäsi puujunapienoismalleja mökkinaapurille, ei todennäköisesti ole kovin kannattavaa perustaa tätä varten osakeyhtiötä.
Paitsi tietysti, jos mökkinaapuri kirjoittaa puujunistasi ylistävän arvion sosiaaliseen mediaan ja sana alkaa kiiriä. Yhtäkkiä 5000 ihmistä haluaa juuri sinun veistämäsi puujunapienoismallin ja sähköpostisi on täynnä tilauksia Japanista asti. Satumaiset rikkaudet odottavat?
Verotuksen kannalta siirtyminen toiminimestä osakeyhtiöön on usein järkevää, jos pienyrittäjän liiketoiminta tuottaa runsaasti ”ylimääräistä” voittoa vuosi toisensa perään.
Jos sen sijaan kaikki tienestit kuluvat elämiseen, eikä mitään jää niin sanotusti sukanvarteen, osakeyhtiön tuomat verohyödyt eivät pääse esiin.
Aloittavilla toiminimiyrittäjillä tulot ovat lähes aina pelkästään ansiotuloja, eli niistä maksetaan veroa progressiivisesti samaan tapaan kuin palkkatöissä.
Mitä enemmän tienaat, sitä isommalla prosentilla maksat veroa. Jos käyt palkkatöissä ja pyörität sivutoimisesti toiminimeä, nämä tulot verotetaan niin sanotusti yhdessä köntässä.
Leikitään, että tienaat esimerkiksi palkkatöistäsi 40 000 euroa vuodessa ja teet toiminimellä siinä sivussa tulosta 5000 euroa. Tässä tapauksessa toiminimesi tuloksesta suhteellisesti melko iso osuus uppoaa verojen maksuun.
Osakeyhtiö taas on itsenäinen verovelvollinen ja se maksaa tuloksestaan 20 prosentin suuruisen yhteisöveron.
Yrittäjänä voit ottaa rahaa osakeyhtiöstä ulos joko palkkana tai osinkona, ja tämä tarjoaa paremmat mahdollisuudet verotuksen suunnitteluun.
Osakeyhtiöön voit halutessasi varastoida voittojasi ja nostaa ne tilille pidemmällä aikavälillä ja pienemmällä verotaakalla.
Kahden edellä mainitun yritysmuodon verotukseen voit tutustua tarkemmin lukemalla seuraavat selkokieliset oppaamme:
3. Tähtäätkö kasvuun vai haluatko vain hankkia toimeentulon itselle?
Toiminimi sopii parhaiten sellaiseen liiketoimintaan, jossa yrittämisesi
- perustuu pääosin vain omaan työpanokseesi
- on rahallisesti kohtalaisen pienimuotoista ja
- et aio laajentaa toimintaasi tulevaisuudessa.
Jos puolestaan aiot kasvattaa yritystäsi ja esimerkiksi etsit yrityksellesi uusia osakkaita tai sijoittajia tai aiot palkata tulevaisuudessa työntekijöitä, osakeyhtiö on käytännössä aina fiksuin yritysmuoto.
Mikäli asia mietityttää, hyvä uutinen on se, että toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on tarvittaessa melko yksinkertaista.
4. Polkaisetko firman käyntiin yksin vai isommalla porukalla?
Yritysmuodon valintaan vaikuttaa olennaisesti perustajien määrä.
Esimerkiksi toiminimi perustetaan aina yksin, sillä toiminimi olet sinä itse. Voit toki harjoittaa liiketoimintaa yhdessä puolisosi kanssa, jolloin asialla on vaikutusta kummankin verotukseen. Toiminimi kuitenkin rekisteröidään aina vain toisen osapuolen nimiin.
Kyseessä on siis pikemminkin yrittäjä kuin yritys, vaikka yritysmuodosta yleisesti puhutaankin.
Mikään ei myöskään estä sinua toimimasta yhteistyössä muiden toiminimiyrittäjien kanssa.
Suomesta löytynee esimerkiksi vähintäänkin sadoittain parturikampaamoita ja kauneushoitoloita, joissa useampi toiminimiyrittäjä maksaa vuokraa yhteisestä liiketilasta, jossa he kaikki työskentelevät.
Samalla he voivat markkinoida palveluitaan yhdessä.
Entäpä sitten osakeyhtiö?
Myös osakeyhtiön voi perustaa yksin, mutta tällöin tarvitset oy:n hallitukseen yhden nimellisen varajäsenen.
Suomi on täynnä yhden hengen osakeyhtiöitä, joissa yrittäjän puoliso tai muu perheenjäsen toimii oy:n hallituksen varajäsenenä.
Osakeyhtiön voit tietysti perustaa myös isommalla porukalla. Myös osuuskunnan perustaminen saattaa joissain tapauksissa tulla kyseeseen, jos yrityksellä on useampia puuhamiehiä tai –naisia.
Osuuskunnan voi kuitenkin nykyään perustaa myös yksin.
Perustajien määrä Ay- ja Ky-yritysmuodoissa
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamiseen sen sijaan tarvitaan aina vähintään kaksi henkilöä.
Ay:n ja ky:n olennaisin ero on yhtiömiesten roolissa. Avoimissa yhtiöissä yhtiömiehet ovat aina vastuunalaisia yhtiömiehiä, jotka vastaavat yhtiön sopimuksista ja sitoumuksista henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Tämä yritysmuoto vaatii erittäin suurta luottamusta yhtiömiesten välillä.
Sinun on pakko luottaa kaveriisi, jos annat hänen huseerata vapaasti yrityksenne liiketoimien parissa.
Hyötynä sen sijaan on erittäin suuri sopimusvapaus yhtiötä perustettaessa ja sen toiminnassa ylipäätään. Perustaminen ja hallinto on myös kevyempää osakeyhtiöön verrattuna.
Kommandiittiyhtiön perustamiseen puolestaan tarvitaan yhden tai useamman vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi vähintään yksi äänetön yhtiömies. Hänen vastuunsa rajoittuu sijoittamansa pääoman määrään.
Myös äänettömät yhtiömiehet saavat osallistua yrityksen päätöksentekoon, mutta käytännössä tätä usein rajoitetaan yhtiösopimusta tehdessä.
Kuten jo nimikin kertoo, vastuunalainen yhtiömies kantaa vastuun. Siksi on luonnollista, että hänellä on isoin päätösvalta liiketoimia tehdessä.
Äänetön yhtiömies siis toimii yrityksessä ikään kuin rahoittajan roolissa ja saa sijoitukselleen voittoa sovitussa suhteessa.
Tässä oppaassa keskitymme kuitenkin pääosin toiminimi- ja osakeyhtiömuotoihin.
Muista yhtiömuodoista voit halutessasi lukea tarkemmin seuraavista oppaista:
- Osuuskunnan perustaminen
- Avoimen yhtiön perustaminen
- Kommandiittiyhtiön perustaminen
- Yhdistyksen perustaminen
5. Aikakin on rahaa – eli kuinka paljon haluat painia hallinnon parissa?
Yritystoiminnan pyörittäminen sisältää aina jonkin verran paperitöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kirjanpitoon ja muihin hallinnollisiin toimiin.
Voit tietysti hankkia kirjanpidon tilitoimistosta, mutta myös tällöin joudut silti varaamaan jonkin verran aikaa kuukausittaisten kirjanpitomateriaaliesi kokoamiseen ja toimittamiseen.
Toiminimiyrittäjänä voit halutessasi tehdä itse yhdenkertaista kirjanpitoa. Muissa yritysmuodoissa vaaditaan kahdenkertainen kirjanpito, joka on aina järkevämpää sysätä ammattimaisen kirjanpitäjän kätösiin.
Toiminimimuodossa byrokratiaan (kirjanpidon vaatimukset, kokoustamiset jne.) tuhraantuva aika ja raha ovat jonkin verran pienempiä osakeyhtiöihin verrattuna.
Myös toiminimen lopettaminen onnistuu tarvittaessa selvästi nopeammin kuin osakeyhtiön alasajo.
Nämä kaikki ovat asioita, jotka kannattaa huomioida, kun olet kiikunkaakun kahden vaihtoehdon välillä.
Mikäli haluat vain testata yritysideaasi, voit ensin toimia kevytyrittäjänä ilman omaa yritystä.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Paljonko kirjanpito maksaa?
Toiminimi vai osakeyhtiö – kumpi on parempi yhtiömuoto ja missä tilanteissa?
Toiminimi on sinulle usein osakeyhtiötä parempi yritysmuoto, jos
- liiketoimintasi perustuu pääosin omaan työpanokseesi
- toiminnassa pyörivät rahasummat ovat kohtalaisen pieniä
- alkuinvestointeihin ei tarvitse panostaa valtavia euromääriä
- etkä aio laajentaa toimintaasi tulevaisuudessa.
Jos sen sijaan tähtäät yrityksesi kasvattamiseen, aiot hakea rahoitusta tai perustajia on isompi porukka, vaaka kallistuu osakeyhtiön suuntaan.
Tilanne on sama silloin, jos yrityksen käynnistämiseen tarvitaan isoja alkupanostuksia tai sinulla on jo niin paljon varmoja maksavia asiakkaita, että tiedät heti takovasi hyvää tulosta.
Jos et hahmota liikevaihdon ja tuloksen eroa, voit lukea lisää edeltävästä linkistä.
Lue kattavammin aiheesta: Osakeyhtiö vai toiminimi – kumpi on parempi?
Mitä tarkoittaa kevytyrittäjyys?
Kevytyrittäjä on epävirallinen termi, jota käytetään erilaisten laskutuspalveluiden asiakkaista. Kyseessä ei ole mikään virallinen yritysmuoto, vaan tapa harjoittaa yrittäjämäistä toimintaa ilman omaa yritystä.
Esimerkkejä perinteisistä laskutuspalveluista ovat muun muassa Ukko.fi, Odeal, Eezy sekä Omapaja.
Laskutuspalveluiden toimintaperiaate on helppo ymmärtää.
Ensiksi teet työsi – esimerkiksi häävalokuvauskeikan serkkupoikasi häissä – ja sen jälkeen kirjaudut verkossa laskutuspalvelun nettisivustolle.
Sitten kerrot, mitä töitä teit, kenelle ja mihin hintaan.
Tämän jälkeen laskutuspalvelu lähettää serkkupojallesi laskun, josta se nappaa välistä muutaman prosentin palkkion.
Tätä palkkiota vastaan laskutuspalvelu hoitaa kaiken paperityön ja verojen maksamiseen liittyvän byrokratian.
Kun haluat laskuttaa osaamisestasi sivutoimisesti palkkatyön tai opiskelun ohessa tai haluat ensin testata oman yritysideasi kannattavuutta, kevytyrittäjyys voi olla erittäin varteenotettava vaihtoehto.
Miten OP-Kevytyrittäjä eroaa muista kevytyrittäjäpalveluista?
Tämä kappale on kirjoitettu, koska kevytyrittäjyydestä puhuttaessa saatetaan monesti viitata kahteen eri asiaan.
Kuten edellä todettiin, kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan perinteisesti sitä, että laskutat ilman omaa yritystä. Sinulla ei siis ole omaa Y-tunnusta, vaan laskutus tapahtuu toisen yrityksen (eli laskutuspalvelun ja heidän Y-tunnuksensa) avulla.
Vuonna 2017 OP kuitenkin lanseerasi markkinoille oman ”kevytyrittäjäpalvelunsa”, joka tarjoaa kevytyrittäjälle y-tunnuksen. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että palvelun käyttäjä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ”toiminimiyrittäjä”.
Palvelu tekee puolestasi yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen ja hoitaa sen jälkeen kaikki yrittäjille pakolliset velvoitteet, kuten kirjanpidon, veroilmoituksen ja arvonlisäverolaskelmat. Sinun tehtäväksesi jää vain laskuttaa asiakkaita.
Eli OP-Kevytyrittäjä on ikään kuin verkossa toimiva digitaalinen tilitoimisto, joka hoitaa puolestasi kaikki lakisääteiset yrittäjän velvoitteet ja tällä tavalla tekee yrittämisen aloittamisesta ”kevyempää”. Tästä juontunee nimi OP-Kevytyrittäjä.
Y-tunnuksen ansiosta yrittäjä voi hyödyntää toiminnassaan pienyrittäjille tarkoitetut veroedut, kuten arvonlisäveron alarajahuojennuksen sekä yrittäjävähennyksen.
Y-tunnuksen ansiosta kevytyrittäjä voi myös vähentää helpommin ja yksinkertaisemmin liiketoimintansa kulut. Esimerkiksi valokuvaaja voi laittaa kameransa yrityksen kuluksi.
Tämä kulu pienentää yritystoiminnan tulosta, josta maksetaan veroa. Kun tulos on pienempi, veroa maksetaan pienemmästä summasta ja luonnollisesti myös veron määrä on tällöin pienempi.
OP Kevytyrittäjään voit tutustua tarkemmin linkin takaa. Huomaa, että sinun ei tarvitse olla OP:n pankkiasiakas käyttääksesi palvelua.
Nykyään OP:lta löytyy kuitenkin myös OP Kevytyrittäjä Y-tunnukseton -niminen palvelu, jossa laskutetaan ilman omaa y-tunnusta.
Vastaavasti monet perinteiset laskutuspalvelut tarjoavat nykyään palveluita myös omalla y-tunnuksella laskuttaville toiminimiyrittäjille. Varmista siis aina, millaisesta palvelusta on kyse, kun puhutaan kevytyrittäjyydestä.
Yritysmuotojen verotus – miten homma toimii eri yhtiömuodoissa?
Yritysmuotoa valitessasi yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, miten eri yritysmuotoja verotetaan.
Toiminimiyrittäjänä tienaamasi raha verotetaan yhdessä kaikkien muiden tulojesi kanssa. Uusien toiminimien tekemä tulo on lähes aina pelkkää ansiotuloa.
Toiminimen verotettava tulos saadaan selville, kun liiketoiminnan tuloista miinustetaan sen kulut.
Tämä tulos verotetaan yhdessä muiden ansiotulojesi – esimerkiksi päätyöstäsi saamasi palkan kanssa.
Ansiotuloa verotetaan progressiivisesti, eli veroprosenttisi nousee sitä korkeammaksi mitä enemmän tienaat.
Jos taot toiminimellä 100 000 euron tienestit, niin erittäin iso osuus uppoaa verojen maksuun. Osakeyhtiöllä olisit sen sijaan voinut maksaa itsellesi palkkaa haluamasi summan ja jättää loput yrityksen voitoksi tulevia vuosia varten. Toiminimellä vastaavanlainen ”verotuksen jaksottaminen” ei ole mahdollista.
Löydät sivustoltamme erillisen, selkokielisen artikkelin toiminimen verotuksesta.
Entäs sitten osakeyhtiö?
Oy:t maksavat tekemästään tuloksesta 20 prosentin yhteisöveron.
Kun osakeyhtiön omistajayrittäjä nostaa itselleen yrityksestään palkkaa, tämä palkka lasketaan tulosta pienentäväksi kuluksi ja se verotetaan ansiotulona.
Eli jos yhden hengen osakeyhtiön liikevaihto on esimerkiksi 100 000 euroa ja tulos vain 5000 euroa, niin tämä ei kerro mitään siitä, kuinka paljon yrittäjä on tienannut.
Kun osakeyhtiön tulos on yhteisöverotettu, päästään mahdollisesti jakamaan osinkoa.
Osinkotulo voi olla omistajayrittäjälle joko ansio- tai pääomatuloa. Palkan ja osingon lisäksi osakeyhtiö voi maksaa omistajalleen luontoisetuja (esim. auto- tai puhelinetu).
Lisätietoa: lue kattavampi artikkelimme osakeyhtiön verotuksesta.
Muiden yritysmuotojen verotuksesta voit lukea kyseisten yritysmuotojen perustamisoppaista, joihin löydät linkit tämän sivun yläosasta.
Mitä eri yritysmuotojen perustaminen ja pyörittäminen maksaa?
Käydään ensin läpi pelkät perustamistoimet ja niiden hinta eri yritysmuodoissa.
- Toiminimen sähköinen perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa 70 euroa.
Mikäli et halua ilmoittautua kaupparekisteriin, perustamisen voi tehdä myös ilmaiseksi OmaVerossa. Tällöin toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi (esim. Matti Möttönen) ilman virallista, rekisteröityä toiminimeä (esim. Möttösen Pienkonehuolto).
Ainakin päätoimisille yrittäjille tämä on kuitenkin usein väärä paikka säästää, koska kaupparekisterimerkinnällä saat toiminimellesi nimisuojan.
Mikäli toimintasi on kuitenkin hyvin pienimuotoista, tällä ei välttämättä ole väliä.
- Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti maksaa 280 tai 370 euroa riippuen siitä, käytätkö YTJ-palvelun ohjattua perustamispakettia vai sähköistä perustamisilmoitusta.
- Avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä summa on 280 euroa. Sähköinen perustamisilmoitus ei näissä yritysmuodoissa ole mahdollinen.
- Osuuskuntien perustajat saavat pulittaa 370 euroa, ja homma hoituu tässäkin tapauksessa vain paperilomakkeilla.
Aiemmin osakeyhtiön perustajalta tuli myös löytyä vähintään 2500 euroa osakepääoman maksamista varten, mutta heinäkuusta 2019 lähtien oy:n on voinut perustaa myös kokonaan ilman lakisääteistä minimipääomaa.
Kyseistä 2500 euroa ei tosin aiemminkaan ole voinut mieltää varsinaiseksi ”ylimääräiseksi perustamiskuluksi”. Tämä johtuu siitä, että tuon summan olet saanut käyttää vaikkapa yrityksesi alkuvaiheen pakollisiin hankintoihin.
Perustamiskulujen lisäksi yrittäjältä kuluu rahaa muun muassa seuraaviin asioihin:
- kirjanpito
- pakolliset vakuutukset
- mahdollisten viranomaislupien hakeminen
- laitehankinnat ja tarvikkeet
- mahdollisten liiketilojen vuokra.
Näihin liittyen löydät sivustoltamme seuraavat artikkelit:
- Mitä yrityksen kirjanpito oikeasti maksaa?
- Yrittäjän eläkevakuutus – milloin se on pakollinen ja mikä on hinta?
- Muut yrittäjän vakuutukset hintaesimerkkeineen
Milloin avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voivat olla hyviä yritysmuotoja?
Suomen kaikista kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä vain hyvin pieni osuus on joko avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.
Tästä syystä kyseiset yritysmuodot eivät ole oppaassamme kovin laajasti esillä.
Tiivistetysti ilmaistuna ay:n ja ky:n etuja ovat vastuunalaisten yhtiömiesten laajat sopimusvapaudet yrityksen toiminnassa ja yritystä perustettaessa.
Myös hallinto on osakeyhtiöön verrattuna suoraviivaisempaa ja perustaminen halvempaa.
Huono puoli taas on se, että laajat vapaudet myös vaativat yhtiömiehiltä todella suurta keskinäistä luottamusta.
Ei tarvitse olla dosentti tajutakseen, että ei ole järin fiksua perustaa avointa yhtiötä kenen tahansa kepposmaakarin kanssa.
Saatat nopeasti olla ongelmissa myös itse, jos yhtiökumppanisi tekee puolestanne epäedullisia liiketoimia.
Mikäli avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö ovat omalta kannaltasi kiinnostavia yritysmuotoja, voit tutustua niihin tarkemmin erillisissä perustamisoppaissamme.