Yrityksen kulut: Paljonko yrittäjälle jää laskutuksesta käteen?

1. Etusivu
2. Valmistautuminen yrittäjyyteen
3. Yrityksen kulut: Paljonko yrittäjälle jää laskutuksesta käteen?

Moni palkkatöitä pakertava suomalainen miettii, millaisella hinnalla omaa osaamista voisi myydä yrittäjänä ja paljonko kuukausilaskutuksen tulisi olla esimerkiksi 3000 euron nettoansioihin päästäkseen.

Tyhjentävää vastausta on mahdoton antaa, koska hinnoittelumallit ja liiketoiminnan kulut voivat olla täysin erilaisia eri toimialoilla. Rakennusalan yrittäjän tai vuokratussa toimitilassa työskentelevän yrittäjän kuukausittaiset kulut ovat todennäköisesti huomattavasti isommat verrattuna koodariin, joka tekee töitä kannettavalla tietokoneellaan kotitoimistolta käsin.

Tässä artikkelissa käymme läpi ne yritystoiminnan kustannukset, joita on mahdoton – tai ainakin hyvin vaikea – välttää toimialasta riippumatta. Sen jälkeen käsittelemme lyhyesti oman työn hinnoittelua sekä eri hinnoittelumalleja.

Lopuksi teemme kaksi erittäin suuntaa antavaa esimerkkilaskelmaa siitä, mitä pienyrittäjälle käytännössä voisi jäädä laskutuksesta käteen erilaisilla kulurakenteilla.

Työntekijän palkka ja yrittäjän laskutus ovat kaksi eri asiaa

Kuvitellaan, että olet palkkatöissä ja sinulla on kuukaudessa 22 työpäivää 7,5 tunnin päivittäisellä työajalla. Kuukausipalkkasi on bruttona 3300 euroa eli tuntipalkaksi muutettuna 20 euroa. Tämä vastaa suunnilleen suomalaisen kokoaikaisen palkansaajan mediaaniansiota.

Päätoimisena yrittäjänä ajautuisit kuitenkin nopeasti ongelmiin, jos laskuttaisit asiakkailtasi 20 euron (+ alv) tuntihintaa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että:

• Yrittäjänä maksat itse kaikki liiketoimintasi kulut, jotka pienentävät huomattavasti sinulle käteen jäävää summaa.
• Et todennäköisesti voi laskuttaa joka päivä 7-8 työtunnista, eikä kukaan maksa sinulle siitä ajasta, jonka käytät markkinoinnin, laskutuksen tai kirjanpitoaineiston parissa.
• Haluat välillä lomailla, joten vuoden tienestit pitäisi tahkota 10-11 kuukauden aikana.
• Luottotappiot ovat mahdollisia. Välillä kohdallesi saattaa osua asiakas, joka ei maksa laskua kehotuksista huolimatta.

Siksi tavallisen palkansaajan bruttopalkka ja yrittäjän laskuttama summa ovat kaksi eri asiaa, joita ei kannata rinnastaa.

Usein kuultu ja erittäin suuntaa antava nyrkkisääntö on, että yrittäjän olisi hyvä laskuttaa noin kolminkertaisena se summa, jonka toivoo jäävän itselleen käteen yritystoiminnan kulujen ja verojen jälkeen.

Todellisuudessa kerroin voi kuitenkin vaihdella huomattavasti toimialasta, yritystoiminnan kulurakenteesta ja tulojen määrästä riippuen. Kerroin voi siis hyvin olla mainittua pienempi tai suurempi. Jos kyse on tavarankaupasta, laskelmat menevät huomattavasti monimutkaisemmiksi.

Tuntiveloitus vai kiinteä hinta?

Tuntiveloitus on vain yksi hinnoittelumalli, eikä se sovellu parhaalla mahdollisella tavalla monille toimialoille. Työn arvoon perustuva kiinteä hinta on yleensä parempi vaihtoehto asiantuntijayrittäjälle, jolle maksetaan lopputuloksesta, eikä niinkään työhön käytetystä ajasta. Pienempiä työsuoritteita voi toki myydä hyvin myös tuntitöinä.

Kiinteä hinnoittelu voi asiakkaasta riippuen helpottaa ostamista. Tuntiveloitusmallia käytettäessä asiakkaalla olisi hyvä olla tiedossa ainakin suuntaa antava arvio työhön uppoavasta ajasta – tämä todennäköisesti madaltaa ostamisen kynnystä.

150 euron tuntihintaa laskuttava häävalokuvaaja voi jonkun mielestä kuulostaa kalliilta. Kiinteähintaisen 1200 euron häävalokuvauspaketin ostaminen voi olla hääparille helpompaa, koska hinta ja palvelun sisältö ovat tarkasti tiedossa etukäteen.

Jos oman alan hinnoittelukäytännöt eivät ole tuttuja, viitteellisiä vinkkejä kannattaa katsoa esimerkiksi saman toimialan yrittäjien verkkosivuilta.

Miten arvonlisävero vaikuttaa hinnoitteluun?

Arvonlisävero on yrityksellesi läpimenoerä, jonka laskutat asiakkailtasi ja tilität Verohallinnolle. Ennen sitä voit vähentää myyntien alveista omiin ostoihisi sisältyneet arvonlisäverot. Edellytyksenä on toki, että liiketoimintasi on arvonlisäverollista ja kuulut alv-rekisteriin.

Arvonlisävero vaikuttaa silti hinnoitteluun ja hintojen ilmoittamiseen. Tavalliset kuluttajat eli yksityishenkilöt eivät voi vähentää arvonlisäveron osuutta. Siksi heille hinnat ilmoitetaan aina arvonlisäveron sisältävinä.

Yritysten välisessä kaupankäynnissä hinnat puolestaan ilmoitetaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveron osuutta, koska yritykset voivat vähentää omien ostojensa arvonlisäverot. Näin ollen alv:n osuus ei jää yrityksen kuluksi.

Arvonlisäveron osuus laskutussummasta ei siis jää omaan käyttöösi. Huomaa kuitenkin, että alle 30 000 euron liikevaihdolla operoivat pienyrittäjät voivat hyötyä arvonlisäveron alarajahuojennuksesta.

Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että pienellä vuosilaskutuksella voit saada takaisin kaikki tai osan verottajalle tilitettävistä arvonlisäveroista. Huojennus on kuitenkin näillä näkymin poistumassa vuodesta 2025 alkaen.

Yrittäjän yleisimmät kulut

Sitten onkin aika ryhtyä miinustamaan laskuttamastasi rahasta yritystoiminnan kuluja. Aloitamme yleisimmistä pakollisista menoeristä ja etenemme pikkuhiljaa kohti toimialariippuvaisempia kuluja.

Muista edelleen se, että Suomessa ei ole kahta samanlaista yritystä, joiden kulurakenne olisi identtinen.

Listaus on tarkoitettu vain viitteelliseksi ohjenuoraksi niistä asioista, jotka vähintään kannattaa huomioida oman yritystoiminnan mahdollisia menoeriä mietittäessä.

YEL-vakuutus

Yrittäjän eläkevakuutukselta eli YEL-vakuutukselta et voi välttyä, ellei yritystoimintasi ole hyvin pienimuotoista.

YEL-vakuutuksen hinta puolestaan riippuu siitä, mille tasolle YEL-työtulosi on asetettu. Pienimmillään YEL-vakuutuksen hinta on noin 1700 euroa vuodessa (2024), kun uuden yrittäjän alennus on huomioitu.

30 000 euron YEL-työtulolla vakuutusmaksut sen sijaan olisivat uudelle yrittäjälle noin 5600 euroa vuodessa. Voit testata työtulon vaikutusta vakuutusmaksuihin esimerkiksi työeläkeyhtiö Varman laskurilla.

Huomaa, että YEL-laki uudistui vuoden 2023 alussa. Jatkossa eläkeyhtiöt valvovat aiempaa tarkemmin, että yrittäjän YEL-työtulo vastaa hänen työpanoksensa todellista arvoa.

Lue tarvittaessa kattavampi artikkeli YEL-vakuutuksesta.

Ulkoistettu kirjanpito

Mikään laki ei velvoita sinua ulkoistamaan kirjanpitoa, vaan voit tehdä sen myös itse. Jos kyse ei ole hyvin pienimuotoisesta yritystoiminnasta, valtaosa yrittäjistä kuitenkin ulkoistaa kirjanpitonsa tilitoimistolle tai yksityiselle kirjanpitäjälle.

Kirjanpidon hinta riippuu esimerkiksi siitä, paljonko sinulle kertyy kuukaudessa tositteita ja millä hinnoittelumallilla tilitoimisto sinua laskuttaa. Yksinyrittäjälle kuukausihinta voi käytännössä olla mitä tahansa noin 50-60 eurosta aina useisiin satoihin euroihin kuukaudessa.

Osakeyhtiöiden kirjanpito on pääsääntöisesti hieman kalliimpaa toiminimiyrittäjien kirjanpitoon verrattuna, koska osakeyhtiöiltä vaaditaan aina tilinpäätös ja kirjanpito on laadittava kahdenkertaisena. Monet oy-yrittäjät ovat myös ulkoistaneet palkanlaskennan tilitoimistolle.

Lue tarvittaessa laajempi artikkeli kirjanpidon hinnasta ja hinnoittelumalleista.

Yritystili ja muut pankkipalvelut

Yritystili on osakeyhtiöille pakollinen. Avausmaksu voi pankista riippuen olla 100-200 euroa ja kuukausiveloitukset joitakin kymppejä. Veloituksissa on isoja eroja, joten mainitut summat ovat lähinnä suuntaa antavia.

Toiminimiyrittäjiltä sen sijaan ei vaadita erillistä yritystiliä, vaan käytännössä toiminimen tilinä voisi käyttää myös toista henkilökohtaista tiliä. Monet pankit kuitenkin kieltävät käyttöehdoissaan yksityistilien käytön liiketoimintatarkoituksiin. Myös muiden yrityspankkipalveluiden käyttöönotto tai tilitoimiston sähköiset järjestelmät saattavat tilanteesta riippuen vaatia yritystiliä.

eTaskun pankkiselvityksestä voit suuntaa antavasti katsoa, millaisia summia pienyrittäjät maksavat pankkipalveluista kuukaudessa.

Muu vakuutusturva

Rakennustyömaalle tuskin on asiaa ilman kattavaa vakuutusturvaa tapaturmien tai omaisuusvahinkojen varalta. Koodariyrittäjä puolestaan saattaa tarvita esimerkiksi vastuu- ja oikeusturvavakuutuksia.

Konsulteille on olemassa myös erillisiä, konsulttivastuuvakuutus-nimellä myytäviä tuotteita. Tarkat vakuutusehdot kannattaa aina syynätä tarkasti.

Lue lisää yrittäjän yleisimmistä vakuutuksista ja niiden hinnoittelusta.

Laskutusohjelma ja muut taloushallinnon työkalut

Jos laskutat vain satunnaisesti, voit käyttää monia laskutusohjelmia ja laskupohjia myös ilmaiseksi.

Muussa tapauksessa kulut ovat yleensä kymmenestä eurosta ylöspäin kuukaudessa. Kattavammat taloushallinto-ohjelmistot ovat tietysti hieman kalliimpia.

Katso esimerkkejä suosituista laskutusohjelmista ja kirjanpito-ohjelmista.

Lue myös: Laskuttaminen tutuksi – nämä asiat pienyrittäjän on hyvä tietää laskujen tekemisestä

Yrityksen rekisteröintiin liittyvät kulut ensimmäisenä toimintavuonna

Osakeyhtiön sähköinen perustaminen maksaa 240 tai 320 euroa (2023) perustamistavasta riippuen. Ohjatun perustamispaketin käyttäminen on halvempaa, mutta hieman säädellympää. Osakeyhtiöille aiemmin pakollista 2500 euron minimialkupääomaa ei ole enää vaadittu osakeyhtiölain muututtua vuonna 2019.

Yksityisille elinkeinonharjoittajille kaupparekisteriin tehty perustamisilmoitus maksaa sähköisesti 60 euroa. Jos et kuitenkaan halua rekisteröidä toiminimeä (eli nimeä yritystoiminnallesi), voit hoitaa perustamistoimet myös maksutta OmaVeron kautta. Tässä tapauksessa toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi (Matti Virtanen) ilman rekisteröityä toiminimeä (Virtasen Pyöräpaja).

Lue lisää yrityksen perustamisen kustannuksista.

Verkkosivut yritykselle

Läheskään kaikilla yksin- ja pienyrittäjillä ei ole verkkosivuja. Käytännössä sivut ovat kuitenkin välttämättömät, jos haluat tavoittaa esimerkiksi Googlesta uusia asiakkaita.

Myöskään somemainonta tuskin on kovin tehokasta, jos et pysty ohjaamaan mainosten avulla kävijöitä verkkosivustollesi.

Pienyrittäjille verkkosivujen hinta voi olla mitä tahansa muutamista satasista tuhansiin euroihin. Lue tarvittaessa kattavammat artikkelit yrityksen verkkosivuista ja digitaalisesta asiakashankinnasta.

Esimerkkejä toimialariippuvaisista kuluista

Yritystoimintasi luonteesta riippuen saatat joutua maksamaan myös:

• vuokratusta toimitilasta
• maksupäätteistä ja kassajärjestelmistä
• muista markkinointikuluista kuin verkkosivuista
• työvälineistä, työvaatteista ja materiaalihankinnoista
• erillisistä puhelin- ja nettiliittymistä
• työntekijöistä (palkka + sivukulut)
• mahdollisten viranomaislupien hakemisesta
• yrittäjäjärjestön tai työttömyyskassan jäsenyydestä
• liikkumiseen liittyvistä kuluista (auto tai muu kulkuneuvo).

Näiden lisäksi myös monesta muusta asiasta, joita omalla toimialallasi voi tulla vastaan.

Ajatusleikki: voisiko yrittäjyys olla mahdollista ilman kuluja?

Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei. Jos kuitenkin kaikki seuraavat kriteerit täyttyisivät, niin periaatteessa pienimuotoinen sivutoiminen yrittäjyys voisi olla mahdollista hyvin minimaalisilla vuosikuluilla.

• Olet yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka ilmoittaa toiminnan aloittamisesta maksutta OmaVeron kautta.
• Yritystoimintasi on niin pienimuotoista, että YEL-vakuutusvelvoite ei täyty.
• Et hanki mitään muitakaan yritysvakuutuksia.
• Hoidat kirjanpitosi itse ilman maksullisia ohjelmistoja.
• Käytössäsi on muu kuin maksullinen yritystili.
• Omistat jo valmiiksi kaikki työssä tarvittavat työvälineet ja tarvikkeet ja teet töitä kotoa käsin.
• Luot laskut ilmaisella laskutusohjelmalla tai laskupohjalla ja lähetät ne matkaan sähköpostitse.

Tällainen tilanne on tietysti hyvin harvinainen ja teoreettinen. Esimerkin tarkoitus on kuitenkin osoittaa, että tilanteesta ja toimialasta riippuen yritystoimintaa voi olla mahdollista harjoittaa myös varsin pienillä kuluilla.

Vaikuttaako yritysmuoto yritystoiminnan kustannuksiin?

Yritysmuoto voi vaikuttaa pienyrittäjän liiketoiminnan kuluihin jonkin verran.

Toiminimen perustaminen on osakeyhtiöön verrattuna edullisempaa. Lisäksi toiminimiyrittäjiltä ei lähtökohtaisesti vaadita kahdenkertaista kirjanpitoa, tilinpäätöstä tai erillistä yritystiliä. Tämä voi hieman madaltaa kirjanpidon ja taloushallinnon kustannuksia.

Myös toiminimen lopettaminen on osakeyhtiön purkamista huomattavasti nopeampi, vähätöisempi ja sitä kautta myös edullisempi toimenpide.

Nämä asiat voivat olla merkityksellisiä esimerkiksi pientä sivutoimista yrittäjyyttä harkitsevalle henkilölle, joka pohtii valintaa kahden suosituimman yritysmuodon välillä.

Toisaalta hyvää tulosta tekevälle yrittäjälle osakeyhtiö tarjoaa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet verotuksen optimointiin – näitä asioita emme kuitenkaan käsittele tässä artikkelissa.

Mitä tarkoittavat muuttuvat ja kiinteät kustannukset?

Yritystoiminnan kulut voidaan jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Termit saattavat tulla vastaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaan liittyvää kannattavuuslaskelmaa tehtäessä.

Kiinteät kustannukset pysyvät samana tuotannon ja myynnin määrästä riippumatta – esimerkkinä toimitilan vuokra. Muuttuvat kustannukset taas vaihtelevat myynnin ja tuotannon määrästä riippuen – tavanomaisin esimerkki lienee myytävien tuotteiden valmistuskulut.

Aina kulujen jaottelu kiinteisiin ja muuttuviin menoihin ei ole täysin yksiselitteistä. Esimerkiksi yritykseen palkattavan myyjän palkka voi olla täysin kiinteä, täysin provisiopohjainen tai niiden yhdistelmä.

Kaksi esimerkkilaskelmaa: mitä laskutuksesta jää jäljelle kulujen jälkeen?

Alla on esitetty kaksi kuvitteellista esimerkkilaskelmaa siitä, paljonko 6000 euron kuukausittaisesta liikevaihdosta voisi jäädä yrittäjälle kulujen jälkeen.

Liikevaihto tarkoittaa tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatujen tuottojen summaa ilman hintoihin sisältyvän arvonlisäveron osuutta.

Ensimmäisessa laskelmassa yritystoiminnan kulurakenne on selvästi kevyempi toiseen laskelmaan verrattuna. Esimerkit soveltuvat lähinnä palveluiden myyntiin, eikä niissä ole huomioitu yritysmuodon vaikutusta verotukseen eikä monia erilaisia verovähennyksiä, jotka vaikuttavat käteen jäävän tulon määrään.

Toiminimiyrittäjällä kaikki kulujen ja vähennysten jälkeen käteen jäävät tulot verotetaan automaattisesti kyseisen vuoden tulona. Osakeyhtiössä yrittäjä sen sijaan voi itse säädellä yhtiöstä nostettavan palkan määrää, jos laskutettavaa riittää.

Lue tarvittaessa kattavammat selonteot toiminimen ja osakeyhtiön verotuksesta sekä kyseisiä yritysmuotoja koskevista verovähennyksistä.

Tosielämässä liiketoiminnan kulut myös vaihtelevat huomattavasti jopa saman toimialan yrittäjien välillä, joten laskelma on ainoastaan suuntaa antava.

Laskelman tarkoitus on auttaa hahmottamaan, että yrittäjän tulee yleensä laskuttaa huomattavasti enemmän verrattuna siihen summaan, jonka hän haluaa jäävän itselleen.

Laskelmissa ei ole huomioitu arvonlisäveroa, joka on yritykselle läpimenoerä. Arvonlisäverovelvollista toimintaa harjoittava ja alv-rekisteriin kuuluva yritys laskuttaa arvonlisäveron asiakkailtaan ja tilittää sen Verohallinnolle. Ennen tätä yritys voi kuitenkin vähentää omiin ostoihinsa sisältyneen arvonlisäveron, joten alv ei jää yrityksen kuluksi.

Esimerkkilaskelma maltillisella kulurakenteella

Kulujen jälkeen 6000 euron liikevaihdosta jäisi jäljelle 5105 euroa. Oletetaan, että yrittäjä työskentelee 11 kuukautta vuodessa, mutta kulut juoksevat myös lomakuukauden aikana.

Näillä luvuilla liikevaihto olisi 66 000 euroa vuodessa, josta jäisi kulujen jälkeen jäljelle 55 260 euroa. 12 kuukaudelle jaettuna se tekee 4605 euroa kuukaudessa.

Sen jälkeen maksellaan vielä tuloveroja. Verojen maksamisen jälkeen yrittäjälle jää nettona käteen hyvän matkaa yli 3000 euroa kuukaudessa.

Tarkkaan lukemaan vaikuttavat hyvin monet asiat. Verohallinnon laskurilla myös YEL-vakuutetut yrittäjät voivat tehdä viitteellisiä arvioita veron määrästä ja käteen jäävästä summasta.

Laskelman kulurakenne on kuitenkin turhan ruusuinen monelle toimialalle, joten toistetaan se hieman raskaammilla kustannuksilla.

Esimerkkilaskelma isommilla kuluilla

Oletetaan jälleen, että yrittäjä työskentelee 11 kuukautta vuodessa. Kulut juoksevat myös lomakuukaudelta, mutta ne ovat hieman normaalia pienemmät, esimerkiksi 2000 euroa.

Tällöin 66 000 euron liikevaihdosta jää kulujen miinustamisen jälkeen jäljelle 35 180 euroa. 12 kuukaudelle jaettuna se on noin 2930 euroa, josta maksetaan vielä tuloverot. Niiden jälkeen kuukausittaisesta liikevaihdosta käteen jäävä rahasumma onkin tippunut jo reilusti alle puoleen.

Lisäksi yrittäjälle ei jää paljoakaan pelivaraa yllättävien menojen tai hiljaisempien kuukausien varalle.

Todellisuudessa kyseisen yrittäjän tulisi siis laskuttaa kuukaudessa selvästi enemmän kuin 6000 euroa, jos hän haluaisi yltää suomalaisen keskivertoansiotasolle ja samalla varmistaa sen, ettei liiketoiminta ajaudu ongelmiin yllättävien kulujen tai hiljaisten kuukausien ilmaantuessa.

Yhteenveto: Jokaisen yrittäjän tilanne on erilainen

Ennen yrityksen perustamista uuden yrittäjän kannattaa tehdä realistiset laskelmat siitä:

• Millaisia kuluja omaan yritystoimintaan sisältyy?
• Kuinka paljon tavoiteltu ansiotaso vaatii kuukausittaista laskutusta?
• Miten oma työ olisi järkevintä hinnoitella?
• Kuinka suurta ajallista työpanosta haluttu laskutustaso vaatii?

Tämä artikkeli tai sen esimerkkilaskelmat eivät ottaneet mitään kantaa viimeiseen kysymykseen. Kysytty asiantuntijayrittäjä voi yltää 6000 euron laskutukseen muutamalla työkeikalla kuukaudessa. Tietyillä toimialoilla vastaava laskutus taas vaatii yrittäjältä niin sanotusti täysiä tunteja.

Myös uusien yrittäjien motiivit vaihtelevat. Joku saattaa ryhtyä yrittäjäksi mahdollistaakseen itselleen huomattavasti paremman tulotason perinteiseen palkkatyöhön verrattuna. Toinen yrittäjä taas voi tyytyä vanhaan tulotasoon, jos se on mahdollista huomattavasti aiempaa vapaammilla aikatauluilla ja pienemmillä työtunneilla.

Näiden syiden sekä artikkelissa mainittujen toimialariippuvaisten seikkojen takia ei ole olemassa mitään tarkkaa rajaa sille, paljonko uuden yrittäjän vähintään pitäisi pyrkiä laskuttamaan.

Laskutusohjelma yrittäjälle

Isolta on tehokkain ja helppokäyttöisin laskutusohjelma.

Ota käyttöön